Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

3-4 lasta, kaikki samaa sukupuolta?

Vierailija
11.03.2011 |

Rehellisiä vastauksia: te, joilla on 3 tai 4 tyttöä tai poikaa eikä lainkaan toista sukupuolta, oletteko olleet jossain vaiheessa pettyneitä siihen, ettei sitä toista sukupuolta koskaan tullutkaan? Vaivasiko asia paljon/vähän ja miten pääsit siitä ylitse vai pääsitkö?







Kommentit (25)

Vierailija
21/25 |
11.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

5, valitettavasti tähän saa vastata ihan kuka vaan

t. 3 tytön ja 3 pojan äiti


Ja ennemmin ottaisin kolme ihan kumpaa sukupuolta tahansa kuin kuusi lasta...

Vierailija
22/25 |
11.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Välillä vaivaa enemmän, välillä vähemmän, mutta kun itse hyväksyy asian niin aen kanssa pärjää. Huumori ja itseironia voi olla valtava voimavara!



Olisin silti toivonut myös lapsen toistakin sukupuolta, mutta niin myös lottovoiton tai että olisin pidempi.. Elämässä ei voi saada kaikkea

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/25 |
11.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kolme poikaa, eikä ole koskaan tullut mieleeni asiaa surkutella? Kolmannen synnyttyä olin hurjan iloinen, kun tajusin että voin kierrättää vaatteet ja luistimet vielä kolmosellekin=)

Olen poikakolmikostani todella ylpeä, mutta en kyllä olisi tyttölapsestakaan huonoa tykännyt. Minulle asialla ei toisin sanoen ole pätkän vertaa väliä. Mies on salaa toivonut tyttöä, mutta vain sen takia en ala loputtomiin näitä vääntämään ;)

Vierailija
24/25 |
11.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Välillä vaivaa enemmän, välillä vähemmän, mutta kun itse hyväksyy asian niin aen kanssa pärjää. Huumori ja itseironia voi olla valtava voimavara! Olisin silti toivonut myös lapsen toistakin sukupuolta, mutta niin myös lottovoiton tai että olisin pidempi.. Elämässä ei voi saada kaikkea


(ja ketjuja tästä aiheesta tuntuu olevan usein), niin tulee vähän outo tunne.

Jotenkin pysytyn käsittämään, että on toiveita lapsen sukupuolen suhteen, tai että haluaisi molempia sukupuolia olevia lapsia, mutta tuollainen asia noin suurena pettymyksenä tai kriisinä...en vain ymmärrä.

Lainaamaani viestiä pidin ensimmäisen kappaleen perusteella vitsinä, että joku siinä ironisesti kirjoittaa, miten pärjätä tämän "vaikean" asian kanssa, mutta taisi olla tosissaan...

On varmaan tosi ilkeää vähätellä toisten suruja tai pohtia, ovatko nämä ihmiset suurempia kriisejä kohdanneet, mutta en vaan tajua, en...

Vierailija
25/25 |
11.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin ehkä 10 min. pettynyt, kun kuulin ultrassa odottavani kolmatta poikaa. Kotona isoveikat taas olivat uutisesta niin innoissaan, että itsekin ymmärsin, että näinhän sen pitikin mennä. Kun vauva syntyi olin maailman onnellisin äiti. Aivan ihania nuo kaikki kolme :D