Vuoroviikkolapsen rutiinit

annat lapsen nukkua hyvin, kun on teillä.



Meillä on molemmissa paikoissa aika samat rytmit, joten ei ole mitään ongelmaa, ja puheyhteyskin löytyy.

kun et lapsen äiti ole. Miksi niin ei ole puheyhteyttä? Jos ei sinuun ole, niin lapsen isä varmasti voi puhua lapsen oman äidin kanssa.

Lapsilla oli kutakuinkin samat rutiinit molemmissa kodeissa, vaikka olivat aika paljon vanhempia kuin "teidän" lapsi. Vuoroviikko systeemiähän ei suositella ollenkaan, jos vanhempien välit on huonot. Käytännön edellytys on, että kommunikointi pelaa, eikä vähiten juuri teilläkin ilmenneiden ongelmien takia. Nyt ehdottomasti pitäisi alkaa rakentamaan sitä suhdetta sinne toiseen kotiin, ettei lapsi mene aivan sekaisin. Todella ikävä tilanne. Se on kuitenkin ensisijaisesti lapsen vanhempien ongelma. Kannusta miestäsi joustamaan ja parantamaan välejä exäänsä. Se taitaa olla ainut keino. Tsemppiä tuhannesti matkaan. Se on pitkä ja kivinen. Parhaimmillaan homma toimii kyllä.

kun perheiden rytmit ovat niin erilaiset? Eikö lapsen olisi parempi olla siellä, missä saa olla kotona, ja kävisi teillä viikonloppuisin tai iltaisin muuten vaan? Etenkin jos teette täyttä työaikaa, niin eihän lapsi ehdi hirveästi olla kanssanne. Olen itsekin työssäkäyvä äiti, joten en ole sitä tuomitsemassa, mutta tuntuisi aika hurjalta, että pienellä lapsella olisi vielä päiväkodin lisäksi kaksi eri paikkaa joiden välillä vaihtaa..

meilläkin,kun lapset tulevat luokseni, niin ovat väsyneitä. Isä kun tekee ja menee koko ajan lasten kanssa. Koko viikonloppu lennetään, niin haluavat sitten minun kanssani vain olla kotosalla.

Tarkoitankin juuri tätä puheyhteyttä äidin ja isän välillä että sitä ei ole. Käräjöivät kaikesta. Mieheni ei halua minunkaan olevan lapsen äidin kanssa em.syystä missään tekemisissä.

kanssasi olen mutta en voi asiaan juuri vaikuttaa.

mielestäni lapsen tulee saada sitä arkea kotona eikä pelkkää extrememenoa.

Miehen ex on katkera, kun mies löysi sinut? Vai olitko toinen nainen heidän yhdessäolon aikana? En ihmettele jos puheyhteyttä ei ole...Ja sä tulet vielä tänne palstalle morkkaamaan lapsen omaa äitiä...

Meillä lapsella oli yhdessä vaiheessa nukahtamisvaikeuksia ja pilkki aamuisin päiväkodissa. Aika nopeasti ottivat asian puheeksi ja kysyivät, millaisella rytmillä lapsi nukkuu, kun tuntuu olevan niin väsynyt päiväkodissa. Jos ei suora yhteys kodista kotiin toimi, niin ehkä päiväkodista voitaisiin kutsua vanhemmat saman pöydän ääreen ja sopia siellä uniajat, ihan lapsen parhaaksi. Kyllähän lapsi selviää vaikka mistä, mutta noin isot heitot eivät pidemmän päälle tee hyvää lapselle.



Minusta vuoroviikkosysteemi ei toimi, jos vanhemmat eivät kykene keskustelemaan toistensa kanssa. Silloin lapsen paras olisi ehdottomasti lähi- ja etävanhemmuus. Meillä on vuoroviikkosysteemi ja pari kertaa vuodessa pidetään "perhepalaveri", jossa sovitaan yhteiset säännöt: nukkumaanmenoaika, kotiintuloaika (koululaisella), viikkoraha, kotiaskareet sun muut ja pyritään siihen, että elo kummassakin kodissa on perusrakenteiltaan samanlaista.

ollut paikalla entisen suhteen aikana enkä pariin vuoteen eron jälkeenkään.käsittääkseni en ole morkkaamassa täällä ketään vaan tiedustelemassa "viisaammilta" vinkkejä auttaakseni tilannetta. tiedän kyllä että netissä saa valitettavasti välillä ryöpytystä mistä tahansa asiasta.

Tarkoitankin juuri tätä puheyhteyttä äidin ja isän välillä että sitä ei ole. Käräjöivät kaikesta. Mieheni ei halua minunkaan olevan lapsen äidin kanssa em.syystä missään tekemisissä.

Tuo onkin mutkikkaampi juttu. Aika heikoilla olette tuon vuoroviikko systeemin onnistumisen suhteen. Miksi siihen päädyttiin? ei ainakaan lapsen edun takia. Pitkiö kumpikin kynsin ja hampain kiinni omasta vanhemmuudestaan unohtaen mikä on lapselle parasta? Välit on ehdottomasti saatava kuntoon. Onko ero tuore? Minkä takia välit on niin huonot? Miksi miehesi ei halua välejä exään? Vuoroviikkosysteemi ei noilla eväillä onnistu. Ja siihen et pysty vaikuttamaan, mitä lapsi tekee tai ei tee äitinsä luona ollessaan. Mieheesi pystyt varmaankin jotenkin vaikuttamaan?

mutta ei kai isä ole vaatinut vuoroviikkosysteemiä siksi, että ei halua antaa äidille periksi (jos on noita käräjöintejä yms.)? Tuntuu, että lapsen etu on tilanteessa kadonnut, enkä syyttäisi (ainoastaan) 'valvottavaa' biologista äitiä..



Ap on tietysti siinä mielessä aika voimaton, että päätös on hänen miehensä - mutta voit tietysti yrittää olla miehesi tukena ja herätellä häntäkin miettimään, mikä oikeasti olisi lapsen paras etu.



Onko teillä pitkä välimatka? Entä jos lapsi kävisi teillä vaikka joka ilta, mutta ei olisi yötä -> ei tarvitsisi aamulla herätä?

että molemmat pitävät kiinni kynsin hampain eikä jousta lapsen parhaaksi.olivat päätyneet siihen juuri em.syystä että menee "puoliksi". erosta on jo 3vuotta aikaa. valitettavasti homma menee niin että molemmat mustamaalaavat toisiaan ympäriinsä. Huokaus.

sopii mikä vain ratkaisu kunhan se olisi lapselle parhaaksi. en toki syytä valvottavaa osapuolta, sitähän se ei ole. toivonkin että lapsi nukkuu sitten aamusta pitempään jotta saa riittävän määrän unta ikäisekseen ja henkilökohtaisen tarpeensa mukaan.

äitinsä luona lapset saivat (ja saavat edelleen) valvoa niin pitkään kuin haluavat. äiti on sitä mieltä, että lapset nukahtavat kyllä ja menevät itse nukkumaan, kun ovat väsyneitä.



meillä taas yritetään (yritettiin) pitää rytmistä kiinni ja menevät nukkumaan noin klo 20 kun aamulla sitten herätys päiväkotiin.



nyt on tilanne se, että koska rutiineja ja sääntöjä ei saatu edes lähelle toisiaan molemmissa kodeissa (tämä nukkumaanmeno ei ollut ainut asia) äidin ja isän ollessa niin eri mieltä asioista, asuvat lapset nyt vain äidillään. käyvät meillä sitten vain joka toinen viikonloppu. (sen verran pitkä välimatka, ettei arki-iltoina ehdi tavata)



en sitten tiedä, oliko tämä ratkaisu paras, mutta ihan suoraan sanottuna en jaksa enää edes välittää. kolme vuotta tein kaikkeni, jotta näillä kahdella lapsella olisi hyvä olla, mutta kun se ei riittänyt, niin olkoon.

unirytmi on ollut iltapainotteinen, on teidän vielä vaikeampaa tehdä yhtään mitään. Ymmärrän tätä äitiä ihan hyvin, jollei ole velvotetta aamulla nousta erittäin varhain, niin meilläkin valvottaisiin pidempään ja sitten aamulla nukuttaisiin pidempään...

en sitten tiedä, oliko tämä ratkaisu paras, mutta ihan suoraan sanottuna en jaksa enää edes välittää. kolme vuotta tein kaikkeni, jotta näillä kahdella lapsella olisi hyvä olla, mutta kun se ei riittänyt, niin olkoon.

Lapset ovat onneksi lapsia piiiitkään. Vaikka pikkulapsiaikana vanhemmat päättävät, on nuoruusiän lähestyessä lapsilla kasvavasti sananvaltaa. Voi olla, että vaikka pikkulapsiaika menisi toisen vanhemman lähivanhemmuutena, voi se sama lapsi vanhempana halutakin toisen vanhempansa luo. Vaikka jossain vaiheessa joustaa tai "luovuttaa", ei silti kannata heittää pyyhettä kehään vaan luottaa siihen että elämä kantaa. :)

Kiitos.

ymmärrän häntä hyvin, näin minäkin tekisin. t.aloittaja