G: Oletko nähnyt kuollutta ihmistä?
Kommentit (45)
Oli saanut sairauskohtauksen pari päivää aiemmin ja menehtynyt silloin.
mutta se kuoli just. Sairaalassa mummon vierustoveri näytti nukkuvan mutta kun sairaanhoitaja tuli niin ei herännytkään.
Eiköhän hoitsut ole nähneet montakin.
Lapsena olen nähnyt puuhun hirttäytyneen miehen mutta en muista miltä se näytti.
Olen myös vaatettanut heitä arkkua varten.
Haluan aina hautajaisissa katsoa vainajaa, mikäli se vain järjestyy. Kuolema konkretisoituu ja surutyö helpottuu, kun näkee tutun ihmisen kuolleena. Siinä tajuaa niin selvästi, että ruumis on vain ihmisen maallinen maja ja sielu on jo jossain muualla.
Kaikki töissä nähtyjä, siviilissä en ikinä.
Kuoli jäätyään bussin alle. Ei ollut kaunista katsottavaa, mutta olen silti tyytyväinen että menin katsomaan. Sain jättää jäähyväiset.
mutta se kuoli just. Sairaalassa mummon vierustoveri näytti nukkuvan mutta kun sairaanhoitaja tuli niin ei herännytkään. Eiköhän hoitsut ole nähneet montakin. Lapsena olen nähnyt puuhun hirttäytyneen miehen mutta en muista miltä se näytti.
mä näin isäni kuolleena, olin 17-vuotias.
äidin ruumista en halunnut nähdä, joten sovimme siskoni kanssa ettei arkkua avata.
hän jäi mieleen sellaisena kuin oli ...
Satuin paikalle sairaalaan juuri hetki sen jälkeen kun isoisäni oli kuollut. Hänen kätensä oli vielä lämmin. Hoitaja oli soittamassa vanhemmilleni uutista, ei ehtinyt pysäyttää minua eli tilanne oli yllättävä.
isoäidin ja hänen äitinsä omaisista ja appiukon.
Sukulaisen vahingossa hautajaisissa. Ei ollut tarkoitus nähdä. Jäi monen yön painajaiset (olin 8v.).
Arkku oli avoinaisena kirkon takana ja olin mennyt liian lähelle.
Kyseessä oli vanhempi mies, kuihtunut sairauden jälkeen alle 50 kiloiseksi ja oli kasvoiltaan ihan keltaisen harmaa.
Vain kaksi kertaa asia on järkyttänyt. Luonnollinen osa elämää, sanoisin.
Ja oman lapseni. Eipä näitä voi verrata.
sain jopa viettää aikaa hänen kanssaan, ja näin lähdön hetken,surullista ja mieleenpainuvaa,ikävä isää:``(
Meillä on hautajaisissa aina avoin arkku, joten minulle kuolleen näkeminen on melko tavallista. Myös isovanhempani hyvästelin heti heidän kuoltuaan, silitin, suukottelin ja kiitin hiljaa mielessäni, että sain heidät tuntea.
sekä sukulaisia hautajaisissa.