Mistä uskot nuorten kasvavan pahoinvoinnin johtuvan?

Kansakunta degeneroituu eli ihmisaines huononee monella tavalla.

miten oli verrannut nykyopiskelijoita ja 60-luvun opiskelijoita. Eipä niissä ollut juuri eroa. Nykyään diagnosoidaan paremmin ja ollaan sitä mieltä että tarttis tehdä jotain. Sitä myöten on käsittääkseni myös itsemurhaluvut viimevuosina pienenneet.

että johtuu paineista. Nykynuorisolle asetetaan koulussa valtavia paineita (varsinkin lukioissa) ja vielä jos sattuu olemaan ilman kavereita, niin pakollahan siinä masentuu.



Apuakin on oikeasti todella vähän tarjolla, eikä kaikki jaksa/uskalla hakemalla hakea sitä kaikkialta jos on ujo tai todella masentunut.

vanhemmat kiireisiä luodessaan uraa ja harrastaessaan ja erotessaan ja löytäessään uusia puolisoja ym..

vanhemmat kiireisiä luodessaan uraa ja harrastaessaan ja erotessaan ja löytäessään uusia puolisoja ym..

Kyllä syitä on varmasti yhtä monta kuin nuoriakin.

Itse kallistun liian koviin paineisiin ja vaikeuteen löytää jo teini-iässä esim. kesätyötä.

Ennenhän käveltiin työpaikalle/työhönottoon ja kaikki haluavat saivat hanttihommia. Vastuullisuus kasvoi ja myös tunne, että olen tärkeä. Loputtomiin ei vanhemmatkaan voi keksiä nuorille töitä, joista maksaa.

Nyky-yhteiskunnasta puuttuu lähes kokonaan tavallisen työn arvostus. Olen iloinen, että lukion arvostus on laskemassa, vaikka lapsistani kaksi on sen jo käynytkin.

Monelta nuorelta puuttuu aito läheisyys, välittäminen ja rakkaus.



Moni nuori on vailla rajoja ja sitä tunnetta että he ovat huolenpidon arvoisia.



Moni nuori on laiska. Nuoret eivät opi nyky yhteiskunnassa työmoraalia. Nykyään vesi tulee lämmintä vettä myöten hanasta, mainokset mainostaa kuinka asiat saisi helpommalla ja kaikki kannustaa ilonpitoon ja jouten oloon ja tekemään kaiken vähällä vaivalla. Lapsi saa aivopesun elämänsä aikana "Tee kaikki helpommalla jotta voit ottaa rennosti". Se ei vaan toimi!



Lisäksi nuoret elävät jatkuvan paineen ja kilpailun keskellä. Toisaalta heidän pitäisi olla jotain suurta ja hienoa ja toisaalta he näkevät ympärillään mahdollisuuksien kirjon. Ja ole siinä sitten saavuttaja ja voittaja jos itsetunto on heikko ja oma työmoraali ja uutteruus sitäkin heikompi. Ja pysy siinä sitten onnellisena kun toiset saavuttaa ja itse ei...



Tosiasiahan on että ihmiselle tuo tyydytystä nähdä työnsä ja tekemisensä hedelmää... ei loputon jouten olo tuo tyydytystä kenellekään ja jos se tekeminen ei ole selkärangassa, nuoren on omaksuttava asnenne... mutta nuorten hormoonien myllerryksessä asenteet tuppaavat olemaan varsin sekaisin...

nuoret teki enemmän itsemurhia ja myös alkoholiin kuoli nopeammin, kun hoitoja ei ollu kehitetty yhtä hyviksi, eikä hoitoa samalla tavalla saanut.



Nykyään sit on kaikkea itsemurhien estoprojekteja, mutta niissä ei kiinnosta muu kuin se, että saadaan ne itsaritilastot pienenemään: mitään oikeita elämän ja työssäkäynnin ongelmia ei auta mikään taho ratkomaan, joten pahoinvointiahan siitä seuraa.

ja tämä oikeastaan koskee koko yhteiskuntaa, että työnantajat eivät halua palkata kuin yhtä tiettyä stereotyyppiä töihin. valitetaan esim työvoimapulasta, muttei itse sitten kouluteta jotain samantyyppiseltä alalta tulevaa työtöntä työntekijäksi.



kaikkialle kelpaa vain se valmis, osaava, hymyilevä, työkokemusta omaava tyyppi, vaikka tuon määritteen ulkopuolella olisi vaikka kuinka paljon ahkeria ihmisiä, joille ei anneta mahdollisuutta, ei edes vaikka koeajalla työntekijän saa erottaa ihan vapaasti, eli se mahdollisuus ei olisi edes riski työnantajalle.

kaikenlainen moraalittomuus on saanut valtaa ja sen hedelmät eivät ole hyviä.



Jos yhteiskunnallisesta näkövinkkelistä katsotaan, niin yhteiskunta, esim työelämä, on paljon huonommin ennustettavissa kuin aiemmin. Se lisää kaikkien ihmisten turvattomuutta. Sosiaaliturva on Suomessa suhteellisesti heikompi kuin esim 1980-luvulla.

Nykyään työelämä ja koko yhteiskunta on paljon vaativampi kuin aiemmin. Yksinkertaisten suorittavien työtehtävien osuus on vähentynyt ja tämän vuoksi osa jää kokonaan työelämän ulkopuolelle.

Internet ja niinkin itsestäänselvänä asiana pidetty asia kuin kännykkä tuo nuorten elämämään paljon hyvää, mutta myös paljon uudenlaisia uhkia. "Ennen vanhaan" nuorten elämä oli paljon suojatumpaa kun kommunikaatio oli eteisessä olevan lankapuhelimen varassa ja tiedonvälitystä hoitivat sanomalehti ja puoli yhdeksän uutiset. Nuorisokulttuuri oli aiemmin paljon homogeenisempää monenlaisin mittarein mitattuna.

Avioerojen helppous ja sosiaalinen hyväksyntä on tottakai myös omiaan lisäämään nuorten pahoinvointia.

jossa vallitsee ankara uskonlahko. Lyhyellä ajalla kahden perheen nuori on joutunut psyk.sairaalaan. Molemmissa kodeissa ollaan tuon lahkon kannattajia ties monennessa polvessa.

Kurinpito ,kieltäymys ja tuomitseminen ovat avainsanoja tuossa lahkossa. Ruumiillinen rankaisukin on sallittua. Hengellisissä tilaisuuksidda kyllä esitetään moitteetonta, mutta perhe-elämässä lapset voivat huonosti.

Ainakin jotain tuo selittää pahoinvoinnista, tällä seudulla etenkin.

Raha tulee vanhemmilta, ei opita ottamaan vastuuta mistään. Ei tunneta olevansa tärkeitä tai kuuluta mihinkään.

Minuus ei kehity, yritetään olla, kuten ne toiset.

Kaikki opitaan saamaan heti, odottaminen tai vaivannäkö on kirosanoja.

Vanhempien ohjaus ja aito välittäminen puuttuu.



-laiskuus: mies ehdotti tytärtään viikonlopputöihin pk-seudun markettiin. Tyttö totesi, ettei voi. Se olisi noloa.



Niinpä niin.

Nykynuorissa purkautuu se valtava monien sukupolvien yli jatkunut pahaolo. Suomalaisessa kulttuurissa kukoistaa puhumattomuus, varhainen itsenäistyminen, väkivalta, alkoholi, heikkouden halveksuminen, kosketuksen puuttuminen, vaikeneminen, tunteiden tukahduttaminen, listaa voisi jatkaa vielä pitkään.



Uutena paineena on parantuneet mahdollisuudet hankkia yhteiskunnassa hyvää statusta koulutuksen, työpaikan jne. avulla. Moni vanhempi lataa lapsiinsa paljon odotuksia kun omassa elämässä ei ole niin hyvin pärjännyt.



Itse olen halunnut tehdä nuorena itsemurhan. Suunnittelinkin sen jo hyvin pitkälle. Vaikka minulla oli rakastavat vanhemmat, he eivät osanneet sitä näyttää ja tuoda esille. Tunsin, että minun on pärjättävä yksin. Tunteista ei puhuttu, vaikka yritin moneen kertaan kertoa miltä minusta tuntuu. Nykynuori tietää, että on lupa tuntea, mutta ei osaa käsitellä niitä, koska hänelle ei ole sitä opetettu.

Pysyvyyttä, turvaa, rauhaa on yhä vähemmän. Kaikkialla kilpaillaan.

Ennen oltiin paljon yhtenäisempi maa ja puhallettiin yhteen hiileen. Kaikissa monikulttuurimaissa, Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Ruotsissa valtava määrä tuuliajolla olevia nuoria.

Eli vanha väestö elää liian hyvin ja vie nuorilta hyvinvointia. Rahaa pitäisi antaa nuorille enemmän. Rahan pula tekee huonovointiseksi. Alle 25 vuotiaiden tukia on pienennetty ja vaikeutettu. Tämä lisää pahoinvointia suuresti.



Tämän näkee myös ulkomuodosta. Yli 40 vuotiaat ovat lihavia ja kärsivät useista elintasosairauksista. Nuoriso vaan laihtuu ja vetää päihteitä että jaksavat nälässä päivästä toiseen. Ei töitä ei tulevaisuutta. Kiitos vanhat. Kiitos vitusti.

että vaikka olin aina kiinnostunut koulunkäynnistä ja työnteosta tulevaisuudessa ja olin ahkera, jotta saisin hyvän työpaikan, niin vanhempien alkoholinkäyttö ja välinpitämättömyys sekä koulukiusaus nujersi minut parikymppisenä. Ei siis ollut kyse laiskuudesta vaan siitä, ettei kaikkea voi aina kestää jos on tarpeeksi ongelmia.

loput kärsivät tukien heikentymisestä alle 25 vuotiailla. Myös työttömyyttä on, eikä vanhemmillakaan ole varaa auttaa, paitsi rikkaiden kakaroilla. Rikkaiden kakarat vetää kokkeliakin nokkaan, kun vanhemmat kustantaa. Vähän viikkorahaa...

vaikka nuoretkin oppisivat taatusti nuo hommat ja rahan tarve on ihan toista.

Eli vanha väestö elää liian hyvin ja vie nuorilta hyvinvointia. Rahaa pitäisi antaa nuorille enemmän. Rahan pula tekee huonovointiseksi. Alle 25 vuotiaiden tukia on pienennetty ja vaikeutettu. Tämä lisää pahoinvointia suuresti.

Tämän näkee myös ulkomuodosta. Yli 40 vuotiaat ovat lihavia ja kärsivät useista elintasosairauksista. Nuoriso vaan laihtuu ja vetää päihteitä että jaksavat nälässä päivästä toiseen. Ei töitä ei tulevaisuutta. Kiitos vanhat. Kiitos vitusti.

Halpa/helppo ruoka on usein lihottavaa.

Nuorten pahoinvointi tulee perintönä huonosti voivalta perheeltä, monet parikymppisten vanhemmat jo syrjäytyivät 90luvun lamassa, eihän se voi olla vaikuttamatta lapsiin.

Toisaalta suurin osa nykyisistä nuorista voi paljon paremmin kuin nuoret koskaan aikaisemmin, heihin kiinnitetään paljon enemmän huomiota ja heistä välitetään ja rakastetaan, he ovat upeita, rohkeita ja paljon viisaampia kuin edelliset sukupolvet. Kaiken lisäksi ensimmäinen sukupolvi joka tekee työtä opiskellessaan.

että elämältä odotetaan epärealistisia asioita ja kaikki halutaan heti nyt mulle. Lisäksi ollaan reaalielämässä laiskoja, kun on totuttu digitaalisen maailman nopeuteen. Tämän lisäksi arvomaailmat on muuttuneet ja raha, status ja hedonistinen elämänkatsomus jyllää. Onnellisuus on sidottu saavutuksiin, eikä ymmärretä onnen olevan hetkessä. Esim. onnen luullaan olevan Thaimaan lomamatka, vaikka onnen saisi perheen kanssa kotona lomaillen ilman kiirettä.