1-luokkalainen laskee kokeissa helmitaululla

erikoista tuo järjestely, toisille lapsille tulee selittää, miksi jollain on apuvälinteitä oppimisen tueksi.

Jos nyt ykköselläkään ei asiat suju. Mun mielestä jos oppimisvaikeudet on niin suuria ettei lisätehtävät ja tukiopetus riitä, tarvitaan erityisopetusta. Pienluokka lähikoulussa tai EHA-luokka.

Nykyään pyritään siihen, että lähes kaikki lapset pystyvät opiskelemaan lähikoulussaan ja tavallisessa luokassa. Apuvälineitä käytetään jos tarvitaan.

Siksi kai ovat käärmeissään. Kaikkihan tietysti haluaisivat niitä apuvälineitä kokeisiin:)

t. ap

erikoista tuo järjestely, toisille lapsille tulee selittää, miksi jollain on apuvälinteitä oppimisen tueksi.

Pienluokka lähikoulussa tai EHA-luokka.

Jos oppilaalla on erityisvaikeus matikassa niin hänen pitäisi opiskella kokonaan pienryhmässä tai jopa kehitysvammaisten parissa (EHA). Näinkö muka?

Eikö niistä muutenkin kaikki saa täydet pisteet...

Siksi kai ovat käärmeissään. Kaikkihan tietysti haluaisivat niitä apuvälineitä kokeisiin:) t. ap

erikoista tuo järjestely, toisille lapsille tulee selittää, miksi jollain on apuvälinteitä oppimisen tueksi.

Siksi kai ovat käärmeissään. Kaikkihan tietysti haluaisivat niitä apuvälineitä kokeisiin:) t. ap

erikoista tuo järjestely, toisille lapsille tulee selittää, miksi jollain on apuvälinteitä oppimisen tueksi.

Kun lasketaan isommilla luvuilla?

Nykyään pyritään siihen, että lähes kaikki lapset pystyvät opiskelemaan lähikoulussaan ja tavallisessa luokassa. Apuvälineitä käytetään jos tarvitaan.

Pienluokka lähikoulussa tai EHA-luokka.

Jos oppilaalla on erityisvaikeus matikassa niin hänen pitäisi opiskella kokonaan pienryhmässä tai jopa kehitysvammaisten parissa (EHA). Näinkö muka?

lapsella voi olla jotain sellaista esim hahmotushäikkää (joka ei liity esim älykkyyteen) että tarvitsee apuvälineitä.



Voisit selittää lapsellesi että hän saa olla onnellinen että EI TARVITSE mitään lisätukea/apuvälineitä vaan pärjää itse.



Voisi miettiä myös mikä on epäreilua. Eikö esim se vasta epäreilua olekin että joku on saanut syntymälahjana sellaisen rakenteen aivoihinsa ettei pysty kaikkeen mihin ikätoverinsa.

Osa lapsista sitä kyselee ja pitää epäreiluna.

Eikä ole kateellinen.



ap.

Onko lapsen paikka silloin tavallisessa luokassa?

Mitä tekee lapsen itsetunnolle se, että osa oppilaista naureskelee kun tuo on tyhmä eikä osaa mitään?

Esim. koulun alettua ei tunnistanut kirjaimia eikä numeroita. Vaikka oli käynyt saman eskarin kuin muutkin. Liikunta ei suju, käsityöt ei suju, ei lukeminen, laskeminen eikä juuri mikään.



Mikä pienluokkaopetuksessa on mielestänne niin kamalaa? Että sitä pitää välttää ja mennä rimaa hipoen koko peruskoulu läpi.

ap

Osa lapsista sitä kyselee ja pitää epäreiluna. Eikä ole kateellinen. ap.

Onko lapsen paikka silloin tavallisessa luokassa? Mitä tekee lapsen itsetunnolle se, että osa oppilaista naureskelee kun tuo on tyhmä eikä osaa mitään? Esim. koulun alettua ei tunnistanut kirjaimia eikä numeroita. Vaikka oli käynyt saman eskarin kuin muutkin. Liikunta ei suju, käsityöt ei suju, ei lukeminen, laskeminen eikä juuri mikään. Mikä pienluokkaopetuksessa on mielestänne niin kamalaa? Että sitä pitää välttää ja mennä rimaa hipoen koko peruskoulu läpi. ap

pääse kovinkaan helpolla, vaikka vanhemmat sitä voivat haluta. Ja kun et tiedä syitä itse, niin älä viitsi arvailla.

Lapsen itsetunto on kovilla, jos on noin kusipäisiä luokkakavereita jo ekalla... Ne joutais laittaa jonnekin hoitoon.

Olisi tarvinnut erityisopetusta, mutta häntä ei sinne jostain syystä laitettu. Meni armovitosilla koko kouluajan ja sai kuulla luokan pojilta jatkuvasti kommenttia tyhmyydestä.

Tämä oli hiljainen ja vähän arka poika. Uskon ettei lapsen itsetunnolle tee kauhean hyvää olla aina se kasan alimmainen. Että jos oikeasti tarvitsee pienluokkaopetusta tai järeämpiä tukitoimia, niin mieluummin niin kuin että syrjäytyy jo koulun alussa täysin.

Jos asia on todella näin kun sanot, niin ihmettelen tosiaan miksi lapsi on siellä lapsesi luokassa.

Meillä on nyt eskarilainen jonka kohdalla päätettiin juuri että kertaa eskarin. Kaikki osapuolet olivat sitä mieltä että se olisi lapsen edun mukaista. Palavereissa tuli ilmi että usein vanhemmat vastustavat ankarasti ajatusta että lapsi kävisi uudelleen eskarin, ja vanhemmat asian lopulta päättävät. Aika ikävää lapsen kannalta.

Mitä tekee lapsen itsetunnolle se, että osa oppilaista naureskelee kun tuo on tyhmä eikä osaa mitään? Esim. koulun alettua ei tunnistanut kirjaimia eikä numeroita. Vaikka oli käynyt saman eskarin kuin muutkin. Liikunta ei suju, käsityöt ei suju, ei lukeminen, laskeminen eikä juuri mikään.

mutta tämä on nykyinen tyyli. Siis, että lapset ovat tavallisessa luokassa samanikäisten kanssa ja sitten mahd joissain aineissa käyvät erityisryhmissä.



Meidän poika myös ekalla ja ennen koulunalkua meille kuntalaisille pidettiin luento muuttuvista erityisopetuksen käytännöistä. Sitä en tiedä, onko hyvä vai ei, mutta mielestäni opettajan pitäisi selittää asia muille lapsille niin että he ymmärtävät. Parhaimmillaan tämä systeemi opettaa lapsille suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä, mutta ymmärrän, että se on hankalaa, jos kukaan aikuinen ei asioita heille kerro ja selvitä..

Joka luokasta löytyy ainakin yksi kettuilija. Eikä syyn tarvitse olla kovinkaan kummoinen. Vääränlaiset vaatteet tms. ja johan saadaan aihe kiusata.

Siksi kai ovat käärmeissään. Kaikkihan tietysti haluaisivat niitä apuvälineitä kokeisiin:) t. ap

erikoista tuo järjestely, toisille lapsille tulee selittää, miksi jollain on apuvälinteitä oppimisen tueksi.

ja sitä työnnetään siinä? Nyt järkikäteen ja selität sille lapsellesi että kaikki eivät tarvitse kaikkia apuvälineitä eivätkä voi niitä saadakkaan!

Ja kun nyt ilmeisesti vaan tarvii, niin mielestäni kaikilla lapsilla voisi olla mahdollisuus käyttää ihan mitä vaan apuvälineitä laskemisena tueksi. Tuossa iässä kuuluukin kytkeä opittava asia konkreettisesti johonkin. Lapset kehittyvät eri tahtia abstraktin ajattelunsa suhteen. Tiedän, että monessa kouluss aon jo ihan rutiinia, että halukkaat lapset saavat hakea omalle pulpetille matematiikan tunnilla erilaisia konkretiavälineitä. Se mielestäni vasta kertoo matematiikan taidoista, osaako niitä hyödyntää vai ei.



Ja juuri siksi matematiikassa on niin paljon oppimisongelmia, kun lukuja käsitellään päässä usein oikeasti ymmärtämättä, mitä asia todellisessa elämässä tarkoittaa. Kun yläluokkalaisia, matematiikassa hyvin selviytyviä oppilaita pyydetään selittämään osaamiensa laskutoimitusten yhteyttä "todelliseen maailmaan" useat heistäkään eivät osaa. Siinäpä meille miettimistä...