Lue keskustelun säännöt.
Työäiti ja liikunta
08.03.2011 |
Kertokaapa te työssäkäyvät, päiväkoti-ikäisen lapsen/lasten aktiiviliikkuja-äidit, miten junailette aikataulunne? Missä välissä käytte harrastamassa? Tiedän, että nämä asiat on priorisointijuttuja ja tämän palstalla roikkumisaikani voisin vaikka kotijumpata, mutta kaipaisin kokemuksia/neuvoja muilta. Aamuisin en ainakaan näin talviaikaan jaksa herätä niin aikaisin, että ehtisin käydä ennen töitä esim. juoksulenkillä. Kotona ollaan ennen viittä, mies tulee vasta kuuden kieppeillä. Lapsi käy nukkumaan kahdeksalta ja lyhyen yhteisen ajan aikana ei haluaisi lähteä jumpalle, johon menee matkoineen+suihkuineen helposti pari tuntia. Kahdeksan jälkeen olen yleensä niin väsynyt, että en saa itseäni enää mihinkään. Työmatka on sen verran pitkä, että sitä ei voi kävellä, mutta kesäaikaan voin pyöräillä, mutta siinäkin tarhapäivä pitenee aika paljon.
Tsemppiä ja hyviä neuvoja kaipailen!
Kommentit (17)
Aamu alkaa seiskalta ja siitä yhtä kiitoa. Mies tulee meilläkin vasta kuudelta kotiin, joten sen jälkeen pääsisi johonkin. Tuntuisi vaan vaikealta lähteä samalla oven avauksella omiin juttuihin ja samalla menisi se perheen ainoa parituntinen päivittäin. Kahdeksan jälkeen jumpat, salit yms. on ihan out. Ainoa vaihtoehto on kävelylenkki ja sinne pyrin joskus lähtemäänkin, vaikka väsyttää kovasti. Meillä mies on lauantainakin töissä 10-14 eli sen jälkeen pääsisi jumppaan tai jonnekin. Sunnuntaisin käyn uimassa tai vesijuoksemassa. Muuten kyllä liikunta on kortilla.
Mä olen edelleen sitä mieltä, että pienet lapset, työ ja omat harrastukset ei meinaa millään mahtua samaan kuvioon. Joku lentää pois ja työ on pakko pitää ja lapset, joten ne on ne harrastukset.
Tää on nyt tätä ja turha tästä on syyllisyyttä kokea. Äitiyslomalla oli taivaallista, kun kävin salilla päivisin. Sain siksi aikaa lapsen "vaihtariäidille" eli oli toisen äidin kanssa diili, että kumpikin saa kahdesti viikossa pari tuntia päivällä aikaa harrastaa ja toinen on lasten kanssa. Silloin ehti hoitaa itseäänkin ihan toisin kuin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies vielä reissutöissä eli tälläkin hetkellä kotona viikolla vain kaksi iltaa viikossa (+toki viikonloput). Eli mulla ne aamutkin on poissuljettuja vaihtoehtoja...
Ja olen myös tosi huono kotijumppaaja, en vain saa itsestäni juuri mitään irti verrattuna esim. ryhmäliikuntatunteihin tai kunnon hikilenkkiin täällä itsekseni jumppaillessani.
Ajattelin tällaista:
- tiistaisin koko perheen kanssa uimassa, toinen vanhempi on lapsen kanssa lastenaltaassa, kun toinen käy uimassa (500-1000 m)
- torstaisin lattaritanssi, jota harrastan jo nyt (55 min)
- lauantaina tai sunnuntaina sauvakävelylenkki (60 min)
En sitten oikein tiedä muuta... ehkä kerran viikossa perusteellinen syvävenyttely, kun lapsi on nukkumassa.
Vielä kotona ollessani liikuin 4-5 h viikossa mutta nyt ei tunnu aika riittävän mihinkään. Tulen kotiin klo 17 ja mies tulee usein vasta klo 19, jolloin syömme yhdessä. Sen jälkeen olen niin väsynyt etten oikein jaksa enää lähteä lenkille ja unen saantikin viivästyy jos siihen aikaan reippaasti nostan sykettä. VIikonloppuna toki ehdin mutta haluaisin niin paljon enemmän.
- su kävelin 5 km kun olin palkannut lastenhoitajan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että työnantajani sallii minun käyttää kaksi tuntia viikossa työaikaa liikuntaan. Se on ihan huippujuttu, koska muuten olisikin vaikea keksiä, mistä sen ajan ottaa. Tuon lisäksi käyn jumpassa tai hiihtämässä viikonloppuisin ja ehkä yhtenä arki-iltana esim. sauvakävelemässä. Älkää muuten unohtako "hyötyliikuntaa". Eli lumityöt, pulkkamäki lasten kanssa jne. Sekin on paljon parempi kuin sohvalla makoilu. Talvella sen kolmevuotiaan voi laittaa pulkkaan ja mennä kävelylle. Meiltä löytyy kotoa myös pieni stepperi, jota voi polkea telkkaria katsoessa. Se on supertylsää, mutta rauhoittaa omatuntoa kuitenkin ;)
En vain ole aamuvirkku vaikka olen yrittänyt. Aamulla salilla menemisestä ei seuraa energinen eikä hyvä olo vaan enemmän sellainen halolla päähän kolautettu fiilis.
Illat on tosi lyhyitä ja jumpat hankalaan aikaan kun mies tulee vasta klo18 kotiin. Tylsää jos vain ovella moikataan :(
Yritän käydä salilla 2-3krt/vko joista 2 viikonloppuna ja joogassa pari kertaa viikossa. Mutta liian usein miehellä on jotain, omissa töissä menee pitkään tai on jotain muuta menoa ja urheilu jää. Joka aamu jumppaan/venyttelen hetken
Lyhennetty työaika olisi upea juttu; silloin ehtisi paremmin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päiväkoti-ikäistä, mutta käyn liikuntakeskuksessa, jossa on lapsiparkki, kuuluu hintaan.
Sama ongelma tuntuu olevan monella muullakin. Meidän lapsi on vielä liian pieni liikuntakeskusten lapsiparkkiin (eivät ota vaipallisia) ja itsestäni tuntuisi kyllä kurjalta viedä lapsi tarhapäivän jälkeen taas vieraiden hoitoon. Mutta asioita voi ajatella niin monelta kannalta. Täytyy vaan reipastua!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeus osittaiseen hoitovapaaseen.
Minä ostin kotiin crosstrainerin ja pyrin hyötyliikkumaan - en käytä hissiä, kävelen aina kun voin jne.
ei voi mitenkään olla puolusteltua viedä häntä vielä iltaisin johonkin lapsiparkkiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtenä päivänä menen suoraan töitä ohjatulle tunnille, alkaa 16.15. Mies hakee lapset ja tekee ruoan.
Yhtenä iltana viikolla vien esikoisen harrastamaan ja käyn itse salilla, mies hoitaa pienempiä.
Viikonloppuaamuna käyn salilla ja teen pitemmän ohjelman.
että lopetin jumpat ja muut aikaa vievät liikuntaharrastukset. Ratkaisu oli juoksu. Se vie vähän aikaa ja matkoihin ei mene hukka-aikaa.
Puolen tunnin juoksulenkki iltaisin. Nostaa rapakuntoa. Jos hyvä kunto, ylläpitää sitä. Aikaa ei mene hukkaan.
Viikonloppuna sitten pitempiä lenkkejä.
Juoksua tulee n. 40km viikkoon tällä hetkellä ja olen kokenut, että se ylläpitää jonkinlaista kuntotasoa tässä elämäntilanteessa. Sitten tietenkin lisäksi kotona mahalihasliikkeitä ja punnerruksia ja muuta lihaskuntoilua pari kertaa viikossa n. 20 minsaa.
Tämä on minun konsepti, millä pystyin liikuntaa jatkamaan. Toivottavasti ap löydät omasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka en aktiiviliikkuja olekaan :)
Ajanpuutteen takia ostin kuntopyörän olohuoneeseen. Poljen pyörää telkkaria katsoessani ja joskus herään aamulla puoli tuntia aikaisemmin kuntopyöräilemään.
Talvea lukuunottamatta pyöräilen työmatkat.
Aikaa kuntosalille/jumppaan/uimaan minulla on vain satunnaisesti. ..tai en halua ottaa aikaa perheeltäni.
Ja välillä kun menin hieman myöhemmin töihin, kävin aamulla salilla. Ne oli mun vaihtoehdot, koska olin aluksi yh.
Sitten kun löysin uuden miehen, pääsin salille aamuisin klo 6 ennen töihin menoa tai vastaavasti illalla töiden jälkeen, kun mies katsoi lasta. Ei mitään ongelmaa, jos on mies kuvioissa. Sitten jos ei, joutuu lapsen vaan viemään parkkiin, jos haluaa pitää kunnostaan huolta.
lisäksi nykyään menen salille kun lapset ovat omissa harratuksissaan tai kavereiden luona. Viikonloppuna on hyvin aikaa treenaamiselle.
Viikonloppuna voi oman hetken irrottaa ja viikollakin jonain iltana. Parasta olisi kai käyttää nämä klo 20 jälkeiset hetket liikuntaan...mutta ei jaksa millään. Lasten kanssa voi tietysti yrittää jotain aktiivista puuhailla. Kesällä laitamme lapset pyöränistuimiin ja käymme pyöräilemässä, nyt en tosin tiedä vieläkö kesällä 6-v poika istuimeen mahtuu. Sitten voi lenkkeillä niin, että 6-v pyöräilee, mutta silloin 3-v ei voi olla mukana jne