Pliis, älkää tarjoutuko myymään kavereillenne lasten vaatteita, elleivät ne ole TODELLA siistejä.

Kyllä minä ainakin ostan mielelläni käytettyjä vaatteita. Olen ostanut pojalle jopa kevät- ja syyshaalareita, missä polvet ihan isoilla paikoilla paikattu. Ja hyvin ovat vielä leikit kestäneet.



Mun varakkaanpuoleinen kaveri ei jaksa edes nappia ommella takaisin, jos irtoaa. Noin sitten tulee hänen mielestään rikkonaisia ilmaiseksi, vaikka muuten ovat ihan uudenveroisia :).



Ostat vaan sellasia, mitä tiedät, että tulee käyttöön. Huonokuntoisista tingit, tai jätät ostamatta.

eli en sano heti ei kiitos.

maksaakkin voin mutten mitään hirmu summia tavallisista arki vaatteista.

ilmaiset toki kelpaa, mutten riepuja ota ilmaiseksikaan, niitä tulee omastakin takaa...

ja voin toki sanoa myös ei mitään kiitos.

joku haluaa maksaa vaatteista, niin mitä sitten? Kyllähän ihmisten pitäisi osata kieltäytyä ostamasta vaatetta joka ei ole tarpeeksi siisti ostajan mielestä.

Kaverille on vaikea sanoa ei, jos haluaa säilyttää kaverisuhteen hyvänä. Minulle kävi niin, että kaveri pyytämällä pyysi katsomaan lasten vaatteita ja sanoi, että joku ihan nimellinen korvaus niistä riittää.

Paikan päällä huomasin, että vaatteet olivat venähtäneitä, kuluneita, likaisia ja täysin epämuodikkaita. Luulin kaverin myyvän omien lastensa vaatteita, mutta hän myikin sukulaislapsen vaatteita 90-luvun alusta.

Tilanne oli nolo, ja muodon vuoksi keräsin pinoista mukaan muutaman siisteimmän puseron ja mekon. Kaveri pyysi puseroista 2 euroa ja mekoista 4...

Noloa, todella noloa! Ja voit uskoa, että käsitykseni tästä kaverista on muuttunut...

joku haluaa maksaa vaatteista, niin mitä sitten? Kyllähän ihmisten pitäisi osata kieltäytyä ostamasta vaatetta joka ei ole tarpeeksi siisti ostajan mielestä.

Kaverille on vaikea sanoa ei, jos haluaa säilyttää kaverisuhteen hyvänä. Minulle kävi niin, että kaveri pyytämällä pyysi katsomaan lasten vaatteita ja sanoi, että joku ihan nimellinen korvaus niistä riittää.

Paikan päällä huomasin, että vaatteet olivat venähtäneitä, kuluneita, likaisia ja täysin epämuodikkaita. Luulin kaverin myyvän omien lastensa vaatteita, mutta hän myikin sukulaislapsen vaatteita 90-luvun alusta.

Tilanne oli nolo, ja muodon vuoksi keräsin pinoista mukaan muutaman siisteimmän puseron ja mekon. Kaveri pyysi puseroista 2 euroa ja mekoista 4...

Noloa, todella noloa! Ja voit uskoa, että käsitykseni tästä kaverista on muuttunut...

kaverisuhde kestää myös kieltäytymisen.

Kaikki oli todella kulahtaneita ja vielä todella likaisia. Osa ulkopuvuista oli 20vuotta sitten olleista äitiyspakkauksista.

Sanoi sitten että enhän myy näitä että haluaa ne vielä takaisin!



Ihan uskomatonta. Vein vaatteet suoraan vintille.

En olisi kehdannut pitää niitä vaatteita edes kotona päällä.

kaverisuhde kestää myös kieltäytymisen.

Kavereiden kanssa ollaan muodollisempia kuin ystävien.

9

mutta se rahan ruinaaminen on todella noloa! Itse en ikimaailmassa pyytäisi kavereiltani rahaa lastenvaatteista!

Opetelkaa kaksi sanaa: EI KIITOS. Niillä pärjää pitkälle.

Minullekin on usein tuputettu jotain kuluneita tai tahraisiakin ryysyjä. Suoraan olen sanonut, että en osta, kun polvet kuluneet. Tai sitten jos on jotain vuodelta paavo. Voihan sitten sanoa, että en noin vanhanaikaisia halua...

Anoppi on myös niin ihanan ahkera, että se kantaa aina kierrätyksestä meille vaatteita, siis lapsille. No kelpais, jos ne olisi siistejä, mutta kun eivät ole. Usein rikkinäisiä.

Kaverille on vaikea sanoa ei, jos haluaa säilyttää kaverisuhteen hyvänä. Minulle kävi niin, että kaveri pyytämällä pyysi katsomaan lasten vaatteita ja sanoi, että joku ihan nimellinen korvaus niistä riittää.

Paikan päällä huomasin, että vaatteet olivat venähtäneitä, kuluneita, likaisia ja täysin epämuodikkaita. Luulin kaverin myyvän omien lastensa vaatteita, mutta hän myikin sukulaislapsen vaatteita 90-luvun alusta.

Tilanne oli nolo, ja muodon vuoksi keräsin pinoista mukaan muutaman siisteimmän puseron ja mekon. Kaveri pyysi puseroista 2 euroa ja mekoista 4...

Noloa, todella noloa! Ja voit uskoa, että käsitykseni tästä kaverista on muuttunut...

Paikan päällä huomasin, että vaatteet olivat venähtäneitä, kuluneita, likaisia ja täysin epämuodikkaita. Luulin kaverin myyvän omien lastensa vaatteita, mutta hän myikin sukulaislapsen vaatteita 90-luvun alusta.

Tilanne oli nolo, ja muodon vuoksi keräsin pinoista mukaan muutaman siisteimmän puseron ja mekon. Kaveri pyysi puseroista 2 euroa ja mekoista 4...

Noloa, todella noloa! Ja voit uskoa, että käsitykseni tästä kaverista on muuttunut...

tällaisen tyypin viereiseen pöytään ja kylläpä oli piinallinen päivä. Sillä oli läjä ihan hirveitä retkuja pöydällään, en tiedä mistä se oli ne löytänyt (trokannut?). Sitten se soitteli koko päivän tutuilleen että tulkaa katsomaan ja sitten kun joku tuli, olipa todella piinallista katsoa kun yrittivät löytää läjästä edes jotain. Itsekin lopulta ostin koko päivän painostuksen jälkeen siitä kasasta "parhaan" vaatteen (että lopettaisi jankuttamisen) ja heitin sen kotona suoraa päätä roskikseen. Enkä todellakaan ole nirso!

kovin kulunutta vaatetta kavereille... Yleensä myyn vain täysin käyttämättä jääneitä tai vähän käytettyjä vaatteita. Siinä on kuitenkin silloin se ongelma, että paljonko em. vaatteista voi kaverilta pyytää? Osa kavereista kun olettaa minun myyvän ne todella edullisesti tai jopa antavan ilmaiseksi. Yksi kaveri esim. haluaisi lapsellani tänä talvena vähäisessä käytössä olleen merkkihaalarin heille "lainaan" eli antaisin haalarin heille ensi talveksi käyttöön ja saisin sen sitten sopivasti "kulutettuna" meidän seuraavalle käyttöön...

Sai kaukalon, sitterin, leikkimaton, kaikki vaatteet kokoon 80cm asti. Sai myös tuttipullon ja aivan kaiken mitä mulla oli.

Nykyään se sanoo aina kun lapsellani on vaikka uusi haalari että ihana haalari kai annat sen meille sitten kun se käy teille pieneksi.

puolella hankalia asioita. Meillä on taas niin että parikin tuttua säännöllisesti kyselee pieneksi menneitä ulkovaatteita. Meillä siis paljon lapsia mutta isohkolla ikävälillä monesta syystä. Ostan niin sanottuja merkkivaatteita. No jos on maksanut haalarista reilu 100€, niin vuoden käytön jälkeen siitä saisi kirpparilla 30-35€. Sitten tuttu (ei ystävä!) tarjoutuu ostamaan sen "sanotaan 15 eurolla". On hyvin kiusallista sanoa, että mieluiten ottaisin enemmän, tai että no laitan sen myyntiin muualla. Eihän niin voi tehdä! Olen joutunut pari kertaa myymään noin pilkkahintaan hyvin vähän kulutettuja ulkovaatteita. Nykyään olen joskus vastaamatta näiden kahden puheluihin, ennen kun olen ehtinyt "jo" myymään vaatteet. Inhottavaa, mutta minkäs teet.

Toiset ihmiset suhtautuvat lastensa vaatteisiin tunteella. "Voi kato tätä ihanaa mekkoa, tää oli Jennillä, kun se täytti 2 vuotta!" Minun on ainakin aika vaikea vastata ei kiitos, vaikka Jenni olisikin kuusi vuotta sitten sotkenut helmaan suklaatahran, joka ei lähtenyt pesussa.



Siksi itse mielummin vaan annan vaatteet ja ajattelen, että saan takaisin jotain muuta, jossain muussa tilanteessa.

Meidän piireissä niitä annetaan, jos annetaan, mutt aei kukaan pyydä.



Ja jos mulla olisi kakkonen, jolle säästän vaatteita, niin en antaisi välissä niitä jolle kulle kiertoon, ei se haalari ole sitten välttämättä enää pitokunnossa kolmannelle.



Sanoisin, että haluan säästää nämä vaatteet omalleni, koska en halua joutua ostamaan kakkoselle kaikkea uutena ja en siksi annan näitä kiertoon ennen kuin kakkosen käytön jälkeen vasta. Kyllä tähän on muiden tyydyttävä.

Paikan päällä huomasin, että vaatteet olivat venähtäneitä, kuluneita, likaisia ja täysin epämuodikkaita. Luulin kaverin myyvän omien lastensa vaatteita, mutta hän myikin sukulaislapsen vaatteita 90-luvun alusta.

Tilanne oli nolo, ja muodon vuoksi keräsin pinoista mukaan muutaman siisteimmän puseron ja mekon. Kaveri pyysi puseroista 2 euroa ja mekoista 4...

Noloa, todella noloa! Ja voit uskoa, että käsitykseni tästä kaverista on muuttunut...

tällaisen tyypin viereiseen pöytään ja kylläpä oli piinallinen päivä. Sillä oli läjä ihan hirveitä retkuja pöydällään, en tiedä mistä se oli ne löytänyt (trokannut?). Sitten se soitteli koko päivän tutuilleen että tulkaa katsomaan ja sitten kun joku tuli, olipa todella piinallista katsoa kun yrittivät löytää läjästä edes jotain. Itsekin lopulta ostin koko päivän painostuksen jälkeen siitä kasasta "parhaan" vaatteen (että lopettaisi jankuttamisen) ja heitin sen kotona suoraa päätä roskikseen. Enkä todellakaan ole nirso!

Minä sitten sanoisin suoraan ja kauniisti hymyillen että kiitos, mutta emme nyt tarvitse mitään noista ja säilytystilatkin meillä erittäin rajalliset. Tai jotain että eivät ole nyt ihan meidän tyylisiä (= meidän tyyliin sopivat parhaiten puhtaat ja ehjät vaatteet).

Toisilla on pakkomielle että lapset näyttävät koko ajan tuliterissä vaatteissa hyvältä muotinukelta ja toisille on ihan ok että lapsilla siistit vaatteet joissa kulumista ja nukkaa havaittavissa tai haalenneet värit.



Itselleni lasten puhtaus ja siisteys on tärkeää. Mutta kun on 3 lasta. On näillä tuloilla hyväksyttävä ettei vaatteet aina näytä juuri kaupasta ostetuilta ja muodikkailta. Kylään yms. laitetaan siistimpää ja kotona välttää kuluneempikin siisti vaate joka sotkeentuu ruokailessa piirtäessä jne.



Itse myin tutulleni ison kassin vaatteita enkä osannut ollenkaan arvioida hintaa. Pyysi sanomaan hinnan ja mieheni heitti että 30€-40€. Minusta kaikki oli siistejä. Sillä ne pahasti nukkaiset, lian pinttymät ja virttyneet heitä suoraan roskiin. Nyt herää tämän keskustelun perusteella uskomus että tämä tuttavani on ollut tyytymätön vaatteisiin... paha mieli se siitäkin tulee :(

puolella hankalia asioita. Meillä on taas niin että parikin tuttua säännöllisesti kyselee pieneksi menneitä ulkovaatteita. Meillä siis paljon lapsia mutta isohkolla ikävälillä monesta syystä. Ostan niin sanottuja merkkivaatteita. No jos on maksanut haalarista reilu 100€, niin vuoden käytön jälkeen siitä saisi kirpparilla 30-35€. Sitten tuttu (ei ystävä!) tarjoutuu ostamaan sen "sanotaan 15 eurolla". On hyvin kiusallista sanoa, että mieluiten ottaisin enemmän, tai että no laitan sen myyntiin muualla. Eihän niin voi tehdä! Olen joutunut pari kertaa myymään noin pilkkahintaan hyvin vähän kulutettuja ulkovaatteita. Nykyään olen joskus vastaamatta näiden kahden puheluihin, ennen kun olen ehtinyt "jo" myymään vaatteet. Inhottavaa, mutta minkäs teet.

Mä olen joutunut ihan samanlaisiin tilanteisiin! Nykyisin myyn salaa kaikessa hiljaisuudessa kaikki meidän vaatteet pois markkinahintaan kirppiksellä/huutiksessa, jotta vältyn siltä, että tutut tinkivät ne minulta puoli-ilmaiseksi. Kyseessä kuitenkin yhden ainoan lapsen käyttämät hyväkuntoiset merkkivaatteet. En vaan tajua aina ihmisiä.

Mutta siellä oli sisävaatteiden lisäksi 2 ulkohaalaria. Pelkistä sisävaatteista olisin maksanut vähemmän. Ja nämä vaatteet olivat todella siistejä.



Kaveri olisi antanut ilmaiseksi, mutta halusin maksaa.

puolella hankalia asioita. Meillä on taas niin että parikin tuttua säännöllisesti kyselee pieneksi menneitä ulkovaatteita. Meillä siis paljon lapsia mutta isohkolla ikävälillä monesta syystä. Ostan niin sanottuja merkkivaatteita. No jos on maksanut haalarista reilu 100€, niin vuoden käytön jälkeen siitä saisi kirpparilla 30-35€. Sitten tuttu (ei ystävä!) tarjoutuu ostamaan sen "sanotaan 15 eurolla". On hyvin kiusallista sanoa, että mieluiten ottaisin enemmän, tai että no laitan sen myyntiin muualla. Eihän niin voi tehdä! Olen joutunut pari kertaa myymään noin pilkkahintaan hyvin vähän kulutettuja ulkovaatteita. Nykyään olen joskus vastaamatta näiden kahden puheluihin, ennen kun olen ehtinyt "jo" myymään vaatteet. Inhottavaa, mutta minkäs teet.

Minä vastaisin kaikkiin kyselyihin ensinäkin aika lailla ympäripyöreästi.

Sitten jos tarjoavat sen 15e jostain 100e haalarista, niin sanoisin suoraan että saan siitä huutiksessa ainaskin sen 35e enkä ajo myydä sitä alle sen.