Miten perintö jaetaan kun isäni kuolee?

olikohan se 20% minimi ja tottakai uusi vaimoja lapsi saa osansa, miksei saisi? perhettä ne on nekin vaikka ei olisikaan sulle.

ei se ole sun isälle perillinen! Vaimo saa avioliiton kautta sen puolet ilmeisesti.

Minusta lapset perivät isänsä/äitinsä, jos testamenttia ei ole, mutta leskellä säilyy käyttöoikeus esim. asuntoon. Jos on testamenttilla jätetty omaisuus esim. puolisolle, lapsilla on oikeus vaatia lakiosaansa. Jos avioehteo ei ole, niin puolisoiden yhteinen omaisuus menee puoliksi.



Korjatkaa vaan, en ole eritysemmin perehtynyt näihin kuvioihin.

noh:



http://www.lakiopas.com/lakitietoa/perinnonjako/

Perinnönjaossa perukirjasta ilmenevä perittävän omaisuus jaetaan esinekohtaisesti perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien kesken. Mikäli perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa kuitenkin toimitettava omaisuuden ositus. Osituksessa määritellään ensin leskelle ja vainajan kuolinpesään kuuluva omaisuus, jonka jälkeen perilliset esim. vainajan lapset jakavat keskenään osituksessa kuolinpesään ositetun omaisuuden.



ja

http://www.lakiopas.com/lakitietoa/perimysjarjestys/

Ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvat perittävän lapset ja heidän jälkeläisensä eli ns. rintaperilliset. Jos perittävän lapsi on kuollut, jaetaan hänen osuutensa tasan sijaantuloperillisten eli hänen lastensa kesken. Kuolleen perillisen sijaan tulevat aina hänen jälkeläisensä.



Toiseen perillisryhmään kuuluva aviopuoliso perii kuolleen puolisonsa, jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä. Lesken kuolinhetkellä jäljellä oleva puolisoiden omaisuus jaetaan pesänosituksessa lähtökohtaisesti tasan lesken omien perillisten ja ensiksi kuolleen puolison ns. toissijaisten perillisten kesken. Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli, sisar tai sisaren jälkeläinen. Perinnön saavat heistä ne, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso.



Kolmanteen perillisryhmään kuluvat perittävän vanhemmat ja näiden jälkeläiset. Jos vanhemmat tai toinen heistä on kuollut ennen perittävää, perintö menee näiltä osin sisaruksille tai heidän lapsilleen.



Neljänteen perillisryhmään kuuluvat isovanhemmat ja näiden lapset. Sedät ja tädit ovat kaukasimmat perintöön oikeutetut sukulaiset. Serkuilla ei ole enää perintöoikeutta.



eli ensin ositus (vaimon ja isän omaisuus yhteen ja lasketaan kummankin osuus) ja sen jälkeen perinnönjako.

Minkälainen avioehto on sitten tehtykin

Jos avoioikeuden poissulkevaa avioehtoa ei ole suoritetaan ositus lesken ja vainajan välillä se menee yksinkertaistettuna näin esim. vainajan omaisuus 1000 ja lesken omaisuus 1000. Lasketaan yhteen tulee 2000 ja se jaetaan kahtia tulee 1000. Leski saa 1000 ja vainajan kuolinpesään kuuluu 1000. Leski siis saa puolet yhteisen omaisuuden yhteenlasketusta summasta. Jos leskellä olisikin omaisuutta 500 leski saa kuolinpesästä tasinkoa 500.



Isäsi omaisuuden perii rintaperilliset eli lapset. Lesken lapsi ei peri, jos vainaja ei ole lapsen isä tai ei ole lasta adoptoinut. Leski saa kuitenkin pitää yhteisen kodin jakamattomana hallinnassaan mikäli lesken omaisuuteen ei kuulu asuntoa jossa leski voisi asua. Jos taas isäsi olisikin testamentannut omaisuutensa vaikkapa vaimolleen niin testamentin perusteella vaimo perii miehensä. Lapsilla on silloin oikeus lakiosaan, joka on puolet siitä omaisuudesta minkä he olisivat saaneet jos testamenttia ei olisi.

Jos avoioikeuden poissulkevaa avioehtoa ei ole suoritetaan ositus lesken ja vainajan välillä se menee yksinkertaistettuna näin esim. vainajan omaisuus 1000 ja lesken omaisuus 1000. Lasketaan yhteen tulee 2000 ja se jaetaan kahtia tulee 1000. Leski saa 1000 ja vainajan kuolinpesään kuuluu 1000. Leski siis saa puolet yhteisen omaisuuden yhteenlasketusta summasta. Jos leskellä olisikin omaisuutta 500 leski saa kuolinpesästä tasinkoa 500.