Miksi asua Hgin lähiössä, kun samalla rahalla saisi ison talon pikkukaupungista?

voi asua isossa omakotitalossa Helsingissä meren rannalla? En tajua.

ja lähiöstä on edullisempi ja nopeampi mennä töihin kuin lähialueen pikkukaupungeistsa. Eikä niissä lähialueen pikkukaupungeissakaan enää halpaa ole.



Pikkukaupungissa on kyllä minusta paljon mukavampi asua kuin lähiössä, kokemusta lähiöasumisesta kolmekymmentä vuotta, viimeiset neljä vuotta ollaan asuttu Porvossa ja viidhytty erittäin hyvin. Mutta matka töihin Helsinkiin on pitkä, ei onnistuisi tarhaikäisen tai ala-asteikäisen lapsen kanssa, meillä lapsi jo yläasteella ja pärjää hyvin pitemmän päivän yksin, ja ulkoiluttaa myös koiran iltapäivällä

lasten hyviä ystäviä ja hyvää koulua. Eikä se pikkukaupunki tarjoa mulle sitä työtä mitä haluan tehdä. Riittikö?

Tki mielekäs työ ja palkkakin kohdallaan vaikuttaa.

Ja en voisi itse muuttaa pikkukaupunkiin/maalle, meitä on ONNEKSI niin moneksi. Ja saadaan ihan ITSE valita:)

Enkä halua vaihtaa alaa.

Eikä tämä alue missä asun ole ollenkaan lähiömäinen, tai paha. Kaikki maalaiset (ja monet kaupunkilaisetkin) hämmästyvät eka kertaa kun ovat tulleet käymään, kun kuvittelevat jotain ihan muuta.

En olen koskaan ymmärtänyt tätä hinkua asua Helsingissä. Samalla rahalla saa kivan 6h + k talon pienestä kaupungista. Talon lisäksi saa lapsille rauhallisen elinympäristön, hoitopaikan, terveydenhuollon ja koulutuksen.

t. Helsingistä paennut, nykyinen luksuselintason kansalainen

Haluan lapsilleni laadukasta opetusta fiksussa koulussa, itselleni paremman työpaikan, täällä ovat myös ystäväni ja lasteni ystävät. Pidän siitä, että täällä tapahtuu paljon ja myös ilmaisia tapahtumia riittää, ellei nyt varaakaan ole kamalasti. Hoitopaikkamme on niin erinomainen ollut, etten sitä vaihtaisi kyllä: paljon retkiä, toimintaa. Pienen kaupungin pk:ssa lapseni olivat 6kk eikä siellä koskaan järjestetty mitään: ehkä tolkuttoman huonoja käsinukke-esityksiä korkeintaan.

Jos tunnet pk-seutua ollenkaan, tiedät myös että tässä ihan lähettyvillä on paljon luontoa. Kesäisin on ihana päästä mereen uimaan ja välillä syödä ilmaista puistoruokaa.

Palvelut ovat toimivat, laadukkaat ja lähettyvillä. Mikäli lapsilleni tai itselleni sattuisi onnettomuus tai vakava sairaus täällä on yliopistotason sairaala ja kaikki huippuyksiköt löytyvät läheltä ja sairaaloista. Näin ollen myös Suomen paras sairaanhoito.

Meidän koti ja ystävät ja työt ovat täällä. Minua ahdistaisi, jos pitäisi asua jossain pikkukylässä. Mulla mieli rauhoittuu, kun pääsee keskustaan kävelemään ja ihmettelemään, poikkeamaan kahvilla ja ihmettelemään taas ja sitten bussilla kotiin. :)

en halua asua pikkukaupungissa enkä halua omakotitaloa.

lisäksi voi olla sukulaiset ja ystävätkin. Helsingissä on paljon sellaisia töitä, mitä muualla Suomessa ei ole, ei ainakaan saman tasoisia. Helsingissä on myös hyvä kulttuuritarjonta ja aina tekemistä. Koulutkin ovat tasokkaita ja opiskelupaikoissa löytyy. Kaikki ihmiset eivät elä omakotitaloa varten. 10 huonetta ja oma nurmikko on liian kova hinta mielenkiintoisesta työstä ja erinomaisista harrastusmahdollisuuksista jos on työorientoitunut eikä yhtään kiinnostunut kotona/kotipihalla nysväämisestä.

Kaverini asuu Helsingissä ja aina kehuu, kuinka kaikki kulttuuri ja tapahtumat on siellä ja siellä on elämää ja kaikki.



Oikeasti hänen elämänsä on rataa työ-päiväkoti-koti-päiväkoti-työ.



Ei ole kertaakaan käynyt teatterissa. Elokuvissa 10 vuotta sitten. Maksavat järkyttävää lainaa ja ovat aina perse auki. Ei ole rahaa käydä missään. Murkkutyttö on jo pari kertaa viety poliisien avustuksella sairaalaan alkoholimyrkytyksen takia.



Se on niin hienoa asua pääkaupungissa. Kun kuulemma ahdistuisi junttilassa.

Mä asuin pikkukaupungissa tunnin matkan päässä Helsingistä. Muutimme Helsinkiin, lähiöön, koska:



- emme jaksaneet enää ajaa pitkiä työmatkoja

- halusimme opiskella lisää

- lapsillamme oli aivan liian pitkät päiväkotiajat

- olisimme tarvinneet välttämättä kaksi autoa, jos olisimme halunneet jatkaa asumistamme maaseudulla. Se olisi käytännössä tarkoittanut usein sitä, että ajelemme peräkkäin töihin Helsinkiin

- emme jaksaneet hoitaa pihaamme niinä lyhyinä aikoina, jotka ehdimme olla kotona

- jos satoi lunta, meidän piti herätä tekemään lumityöt klo 5 aamulla, jotta saamme auton pihasta ja ehdimme vielä töihin. Aamu-uniselle se oli vähän liikaa

- kaikki harrastuksemme olivat helsingissä

- kaikki kaverimme olivat Helsingissä

- silloin harvoin, kun kävimme ulkona, taksi kotiin maksoi melkein satasen. Tai piti jäädä jollekin kaverille yöksi



Nyt asumme isossa rivitaloasunnossa lähiössä. Itse asiassa tämä on isompi kuin se talo siellä kaupungin ulkopuolella. Piha on juuri niin pieni, ettei tarvitse stressata. Autoja on yksi ja sitä tarvitsee käyttää vain pari kertaa viikossa. Lapset ovat hyvässä koulussa. Kaikkien harrastukset ovat sijainniltaan sellaiset, että mitään kuljetusrumbaa ei tarvita. Meistä kumpikin ehtii sekä käydä töissä, että opiskella yliopistossa.



Tämän vuoksi asun Helsingissä lähiössä :). Pikkukaupunki jossain kaukana ei yksinkertaisesti tarjoa minulle sitä, mitä täältä kotoa nyt löytyy.

en halua asua pikkukaupungissa enkä halua omakotitaloa.

Omakotitalo olisi ihan painajainen, ei ikinä!

Stadi on munkin hima!

Kaverini asuu Helsingissä ja aina kehuu, kuinka kaikki kulttuuri ja tapahtumat on siellä ja siellä on elämää ja kaikki.

Oikeasti hänen elämänsä on rataa työ-päiväkoti-koti-päiväkoti-työ.

Ei ole kertaakaan käynyt teatterissa. Elokuvissa 10 vuotta sitten. Maksavat järkyttävää lainaa ja ovat aina perse auki. Ei ole rahaa käydä missään. Murkkutyttö on jo pari kertaa viety poliisien avustuksella sairaalaan alkoholimyrkytyksen takia.

Se on niin hienoa asua pääkaupungissa. Kun kuulemma ahdistuisi junttilassa.

Mutkin vietiin sairaalaan teininä, kun sain alkoholimyrkytyksen. Asuin pikkukylässä, johon vanhempani kaupungista muuttivat, kun olin ala-asteella. Ja kavereinani oli kyllä niin juntteja tyyppejä, että oksat pois. Yksi menetti neitsyytensä 12-vuotiaana. Vain kaksi luokaltamme meni lukioon. Kaikki polttivat tupakkaa. Illat notkuttiin kylällä. Kaikkien, paitsi parhaan kaverini ja minun, vanhemmat olivat itsekin kotoisin sieltä kylältä.

Samaa en halua omille lapsilleni. Minulla meni melkein loppuelämä pilalle sen takia, että minut raahattiin sinne tuppukylään oppimaan tuppukylän tavoille. Olin aika vanha ennen kuin sain elämäni järjestykseen, luin iltalukiossa ylioppilaaksi ja menin yliopistoon. Ne kaverini, jotka minulla oli varhaislapsuudessa kaupungissa, tekivät tämän kaiken ihan ajallaan ja pärjäsivät elämässään. Tuppukyläkavereita näin juuri luokkakokouksessa. Pojista yksi oli menestynyt, muut kaikki olivat tehtaassa töissä liukuhihnalla tai työttmömänä. He olivat kaikki jääneet sinne paikkakunnalle asumaan. Tytöt olivat maatalonemäntiä tai perushoitajia siinä samassa kylässä. Sinänsä ihan kivoja ammatteja, ei siinä mitään. Mutta... ei kyllä mitään yhteistä ollut heidän kanssaan.

Siellä on muutama tosi kiva asuinalue ja onhan siellä sellainen kiva tunnelmakin, etenkin kesällä. En osaa sen tarkemmin selittää :) Minulle Helsinki on shoppailu/biletys/työkaupunki ja tykkään käydä mm. kesälauantai-aamuisin Kauppatorin rannassa aamukahvilla, kierrellä pieniä putiikkeja jne. Itse taas asun mielelläni kehyskunnassa ja haaveilen muutosta takaisin pohjoiseen. Minulla on kaikki tarvitsemani tässä lähellä, joku tarvitsee muita asioita, jotka sitten löytyvät Helsingistä. Simppeliä!

- jos asuttaisiin naapurikunnassa, niin pitäisi olla kaksi varmatoimista autoa

- työmatkoihin kuluisi paljon aikaa

- iltaisin / viikonloppuisin olisin kotini vanki, nyt pääsen kävellen tai pyörällä kesällä kaikkiin kaupungin tarjoamiin palveluihin käsiksi



Ja taloussanomissa oli juuri tutkimus, jossa Espoolaiset maksavat enemmän kuin Helsingissä asuvat.

Itse asun Helsingissä kivassa kylässä omassa talossa oman pihan ympäröimänä. Lapsillä rauhallinen elinympäristö ja koulut. Voisi tätä sanoa jopa luksuselintasoksi ;-)

Lapsena asuin itse Helsingissä "lähiössä" ja erittäin rauhallista sielläkin oli, asunto oli sopivan kokoinen meidän perheellemme ja sielläkin oli hyvä koulu ja terveydenhuolto.

En oikein ymmärrä kysymystäsi. Jos haluaisin asua pikkukaupungissa, niin varmaan muuttaisin sitten pikkukaupunkiin. Helsingissä kuitenkin on perheeni, sukuni, työpaikkani, lasteni kaverit ja harrastukset. Eli kaikki.

niin asuisin kaikista mieluiten Suomessa juuri Helsingissä. Syyt:

- iso kaupunki, minua ahdistaa pikkupaikkakunnille se, että kaikki tuntee toisensa, itse olen kotoisin Mikkelistä ja kyllä välillä ahdistaa kun suunnilleen jokainen on "tuttu" jotakin kautta, on joko äidin työkaverin lapsi tai ollut samassa tarhassa jne.

- Helsingistä on helppo lähteä ulkomaille, risteilyjä on Mikkelistä todella uuvuttavaa tehdä, kun matkoihin menee jo niin paljon rahaa ellei mene sitten matkatoimiston bussimatkalla, jolloin risteilytkin on kohtuuhintaisia, esim. ruotsin risteily bussimatkoineen voi olla 30 €/hlö, mutta Helsingistä olisi enemmän vapautta tuohonkin, sama lentokentän kanssa, täältä menee menopaluumatka bussilla lentokentälle 80 €/aikuinen. Ei paljon huvita lhteä jollekin halpalennolle esim. Riikaan pariksi päiväksi....

- Helsingissä on niin paljon enemmän tekemistä ja valinnanvaraa, Mikkelin keskustassa on esim. muutama ruokakauppa, josta valita, minua ahdistaa...

- Helsingissä on ostoskeskuksia, täällä pari pientä "kauppakeskusta", Anttila, H&M..

- Helsingissä monipuolista, on merta, metsää, kauppoja, voi mennä kävelemään eri puolille kaupunkia



Omakotitalot on kyllä kivoja, mutta periaatteessa lokakuusta huhtikuuhun se piha on turha, on niin huonot ilmat, ettei paljon tule pihaa tarvittua.



Juu ja jos mahdollisuus olisi niin muuttaisin heti täältä Mikkelistä Helsinkiin. :)

Helsingissä on työt, kaikki sukulaiset ja iso osa ystäviä. Olisi melkoinen hinta omakotitalolle jättää sen takia tärkeimmät sosiaaliset suhteet ja palkkatyö.

kunnes tapasin erään työkaverini, joka valaisi minulle asiaa. Helsinkläisille on niin tärkeää asua Helsingissä, media on luonut siitä jonkun myytin. Kyseinen hlökin asui kuin luolassa jossain Roihuvuoressa, juuri sellaisessa paikassa mihin en itse muuttaisi koskaan. Kun ihmisellä ei ole muuta millä päteä niin asuinpaikka jää viimeiseksi kunnes sekin viedään. Sanoisin, että Suomessa 90 %:a ihmisistä ei suostuisi asumaan itä-Helsingisssä missään paikassa, poislukien ehkä jotkut Tammisalot ja Kulosaaret. Monella on siellä perheet ja sukulaiset, juuri ne entisen maalaiset, Helsingissä on käytännössä pelkkiä savolaisia, osa toki jo monetta polvea.

pikku kylään tai korpeen, missä ei ole mitään elämää?! Päivän juorut naapurin mammojen kanssa päivän kohokohta, ei kiitos!! Mielummin mukavasti Helsingissä kuin ylisuuressa turhuudessa (talossa) korvessa/kylässä.

lasten hyviä ystäviä ja hyvää koulua. Eikä se pikkukaupunki tarjoa mulle sitä työtä mitä haluan tehdä. Riittikö?

Helsingissä on työt, kaikki sukulaiset ja iso osa ystäviä. Olisi melkoinen hinta omakotitalolle jättää sen takia tärkeimmät sosiaaliset suhteet ja palkkatyö.

Asun Helsingissä koska siellä on minun kotini.