Montako elintasoa teidän perheessänne on?
Oletetaan että avioliitto, yhteisiä lapsia ja palkkataso erilainen, mikä on mielestäsi oikea tapa toimia:
a) Kummallakin aikuisella on oma elintasonsa ja lasten elämä on sen elintason mukaan, jonka huonommin tienaava pystyy ylläpitämään
b) Kaikilla on sama elintaso ( = kulut jaetaan kaikkien kesken ja rahat ovat pitkälti yhteisiä)
c) joku muu ratkaisu; mikä?
Jos toinen puoliso tienaa huomattavast enemmän kuin toinen; onko hänellä oikeus nauttia tulotasostaan esim. matkustamalla yksin tai harrastamalla kalliimmin?
Kommentit (40)
Sama oli myös kun olin uusperheessä, kaikilla lapsilla oli silloinkin sama elintaso ja aikuisilla myös.
Meillä on sinänsä kaikilla sama elintaso että asutaan samassa asunnossa, syödään samaa ruokaa ja käydään yhdessä reissuissa.
Sen sijaan, jos miehelleni jää palkastaan pakollisten menojen jälkeen vaikka tonni niin saa käyttää sen miten lystää. Siinä vaiheessa jos asia alkaisi minua kaivelemaan, pitäisi minun hommata paremmin palkattu työpaikka, ei ruveta penäämään yhteisiä rahoja. Sitä paitsi perheissä, joissa nainen tienaa enemmän, ei mies saa koskaa vapaasta käyttää vaimon palkkaa :D
Lapsilla hiukan parempi. Heille ostetaan enemmän vaatetta, leluja ja harrastejuttuja kuin mitä meillä vanhemmilla on sitten omiin varaa. Yksinkertaista, kun rahaa ei juuri ylimääräistä ole :)
kuin meillä vanhemmilla. Emme kumpikaan käytä rahaa juuri omiin juttuihin, vaan rahat menevät talon rakentamiseen.
Mies tienaa enemmän ja minä käytän rahaa enemmän. Pääosin noin on siksi, että mä yleensä ostan vaatteet kaikille (paitsi mies ostaa joskus - jopa lapsille), huonekalut ja kodin muut tavarat...
Meillä on yhteiset rahat. Ei eritellä millään tavoin. Molemmat saa ostaa omia juttuja. Kalliimmista hankinnoista keskustellaan.
mutta elintaso on kaikilla sama. Se maksaa kenen tilillä on rhaa, lisäksi mies kustantaa enemmän matkoista, harrastuksista ym. Minä taas teen sitten enmmän kotitöitä kuin hän. Toisaalta taas minä osallistun hänen lapsensa kasvattamiseen ja maksan lapsen elämisestä kun äitinsä ei maksa mitään, vaikka hyvin toimeentuleva onkin.
kukin vastaa perheen elannosta kykynsä mukaan. Lain mukaan avioparilla on velvollisuus tasata.
Meillä kummallakin oma asuntolaina, jota maksamme. Kummankin lainassa kk-erä omien tulojen mukainen.
Taloon kohdistuvat kulut maksamme puoliksi. Muutenkin maksamme menot puoliksi.
Kummallakin omat harrastukset, jotka itse maksamme.
Lapset saavat kaiken tarpeellisen; vaatteet, harrastukset, matkat. Eme kuitenkaan halua opettaa lapsia siihen, että saavat kaiken mahdollisen vaikka rahallisesti siihen olisikin mahdollisuus.
Myös autot on kummallakin omat eikä toinen puutu autonvaihtoon. Juuri vime viikonloppuna tilasin itselleni uuden auton :)
Tiedämme toistemme tulot ja menot mutta tuloerot eivät aiheuta ongelmia. Tosin tuloeromme ei vuositasolla taida poiketa kovinkaan paljoa, kuukausi vaihteluja on.
Ei aiheuta meillä ongelmia.
Lapsille ostetaan se mitä tarvitsevat, ja me aikuiset tingimme tarvittaessa omista menoistamme. Meillä aikuisilla on keskenämme sama elintaso tulo/varallisuuseroista riippumatta.
Mies tienaa enemmän kuin minä (olen lasten kanssa kotona) mutta kaikki rahat ovat yhteisiä. Jos haluan kalliimman harrastuksen, se onnistuu kyllä. Eli kaikki ovat samalla viivalla.
Mutta sijoitamme tietenkin eniten lapsiin eli se mitä jää, on sitten meille vanhemmille.
Meillä on sinänsä kaikilla sama elintaso että asutaan samassa asunnossa, syödään samaa ruokaa ja käydään yhdessä reissuissa. Sen sijaan, jos miehelleni jää palkastaan pakollisten menojen jälkeen vaikka tonni niin saa käyttää sen miten lystää. Siinä vaiheessa jos asia alkaisi minua kaivelemaan, pitäisi minun hommata paremmin palkattu työpaikka, ei ruveta penäämään yhteisiä rahoja. Sitä paitsi perheissä, joissa nainen tienaa enemmän, ei mies saa koskaa vapaasta käyttää vaimon palkkaa :D
Mitä sinä hihittelet? Jos sinun tuttavapirissäsi ei näin tapahdu, älä yleistä. Ei ole tainnut kukaan ystävämiehistäsi ollut hoitovapaalla?
Meillä on sinänsä kaikilla sama elintaso että asutaan samassa asunnossa, syödään samaa ruokaa ja käydään yhdessä reissuissa. Sen sijaan, jos miehelleni jää palkastaan pakollisten menojen jälkeen vaikka tonni niin saa käyttää sen miten lystää. Siinä vaiheessa jos asia alkaisi minua kaivelemaan, pitäisi minun hommata paremmin palkattu työpaikka, ei ruveta penäämään yhteisiä rahoja. Sitä paitsi perheissä, joissa nainen tienaa enemmän, ei mies saa koskaa vapaasta käyttää vaimon palkkaa :D
Mitä sinä hihittelet? Jos sinun tuttavapirissäsi ei näin tapahdu, älä yleistä. Ei ole tainnut kukaan ystävämiehistäsi ollut hoitovapaalla?
Meillä esim. rahat on aina olleet yhteiset, meillä on myös yhteiset tilit. Kummallakaan ei ole ns. omaa tiliä. Mies oli vuoden hoitovapaalla, minä vastaavasti pidin äitiys- ja vanhempainloman.
Miten silloin lasten elintaso määräytyy? Ostetaanko T2H haalarit vai markettihaalarit jos toisella vanhemmalla on varaa maksaa ja toisella ei?
Mutta lapsi menee edelle kaikessa: jos hän tarvitsee jotain kun ei olisi varaa, me vanhemmat syömme viikon puuroa.
Mutta lapsi menee edelle kaikessa: jos hän tarvitsee jotain kun ei olisi varaa, me vanhemmat syömme viikon puuroa.
Jos puuroa syödään sen takia että lapsi saa lääkkeitä/ kurahousut tms. niin hienoa, jos puuroa syödään sen takia että lapselle ostetaan merkkivaatteita niin.... no; valintoja kaiketi. Mutta koetteko uhrautuvanne?
Eli Meidän Perheessä kaikki on puolisoiden kesken yhteistä. Mies tienaa neljä kertaa enemmän kuin vaimo, mutta kaikki se tuleva raha menee yhteiseen hyvään.
Molemmat saavat harrastaa, matkustaa, tehdä mitä haluavat yhdessä tai erikseen. Säääääälin "perheitä" jossa kyräillään rahojen perään, toinen elelee herroiksi ja toinen itku kurkussa laskee viimeisiä pennejään. Yksi ystäväni eli tuollaista elämää kunnes erosivat.
mies käy hyväpalkkaisessa työssä, maksaa kaikki laskut. Mä olen kotona lapsen kanssa, saan reilu 300 euroa käteen, lapsen lapsilisä menee hänen omalle tililleen.
Saan kaikki lapsen vaatteet ystävältäni, ostan lapselleni max 100 eurolla vaatteita vuodessa. Harrastukset ovat hyvin minimaaliset, käydään uimassa lahjaksi saaduilla liikuntaseteleillä, hän käy kerran viikossa kerhossa, maksaa n 3 -4 euroa kerta.
Mä en käy juuri missään, joten en myöskään osta itselleni mitään. Viime vuonna ostin 2 paitaa. Kosmetiikka on vanhaa ja suurimmalta osin päiväyskin on mennyt umpeen, mutta toimii, se riittää mulle. Hiukset värjään itse markettituotteilla, voisin sanoa että itseeni menee n 20 euroa kuussa, lapsen kulut ovat max 50 euroa, tuskin niinkään paljon. Mieheni käy töissä, asiakkaiden luona päivittäin, hänellä menee varmaan reilu 100 euroa kuussa vaatteisiin, lisäksi kosmettiikkaan, parturiin saman verran.
Mikään ei mua estä käyttämästä enempää rahaa itseeni, mutta en näe mitään syytä siihen. Lapseni vaatteet ovat siistejä ja hyviä, en näe syytä miksi minun pitäisi vaatteita ostaa erikseen, kun niitä kaapissa on tarpeeksi.
Perheen kesken matkustetaan ja mies maksaa kaikki siitä tulevat kulut, olemmehan perhe ja rahat ovat yhteisiä.
mutta koska miehellä on enemmän rahaa, on hänellä mahdolisuus harrastaa kalliimpia juttujakin.
Lapset elävät samalla tasolla, enkä minäkään juuri mistään joudu pahasti tinkimään.