Montako elintasoa teidän perheessänne on?

että saman katon alla kaikilla pitää olla sama elintaso. Mieluiten yhteiset rahat, mutta jos siihen ei suostuta, niin sitten koko porukka menee huonompituloisen elintasolla. Rikkaampi laittaa vaikka ylimääräiset rahansa säästöön, mutta kotonansa ei pidä joutua katselemaan, kun toinen vetää sisäfilettä ja toinen miettii olisiko varaa hernekeittoon.



Epäilenpä vaan suuren tuloeron tapauksissa kuinka usein se parempituloinen on oikeasti valmis muuttamaan sellaiseen asuntoon, josta pienempituloinen pystyisi maksamaan puolet, luopumaan autosta, telkkarista jne. En minä ainakaan nimittäin alkaisi hankkimaan talousongelmia itselleni pitämällä sellaista elintasoa vain toisen iloksi, johon ei mulla ole varaa.



Ja kyllä mä miettisin missä parisuhde on, jos toinen haluaisi viettää lomansa reissaten aina yksin eikä perheensä kanssa. Mulla oli opiskelijakaveri, joka seurusteli erittäin varakkaan miehen kanssa. Kyllä se mies maksoi tyttöystävänsä matkan mukaansa Australiaan, kun vaihtoehtona olisi ollut matkustaa ilman rakastaan tai jättää matka väliin ja istua rupuisen solukämpän keittiössä syömässä nuudeleita. Eihän toki mikään pakko olisi ollut, mutta tyttöystävän silloisilla varoilla ei olisi ollut mitään mahdollisuutta lähteä sinne reissuun ollenkaan.

Näin on ollut aina. silloin minä tienasin vähemmän kuin mies tai olin hoitovapaalla, kuin myös nyt kun viimeiset 5 vuotta palkkani ollut 60-40% suuremmat kuin miehen tulot.

kesällä vaihteeksi keikahtaa toisin päin kun jään äitiyslomalle.



Ja kun rahat ovat ihan oikeastikin yhteisiä niin mies "saa" käyttää minun (vaimon) rahoja ihan oman harkintansa mukaan. Niissä euroissa kun ei ole korvamerkkiä siellä yhteisellä tilillä ;-)

Yhdessä tuttavaperheessä auto oli miehen. Miehen työmatka oli noin 300metriä, naisen työmatka 5km. Nainen polki kesät-talvet polkupyörällä kun mies ei antanut lainata autoaan joka seisoi pihassa. Jos nainen halusi joskus lainata autoa kauppareissulle, joutui hän maksamaan siitä pienen korvauksen miehelle, koska autohan kului! :D



He erosivat, mutta tällä hetkellä sillä miehellä on uusi vaimo. Mahtaa olla heillä mukavaa...

Käytännössä elämme kokonaan miehen palkalla koko perhe koska minä opiskelen. Koskaan ei olla edes mietitty muuta vaihtoehtoa. Välillä se olen ollut minä, joka on elättänyt perhettä eikä silloinkaan pohdittu muunlaista vaihtoehtoa.



Rakkaudesta haluan miehelleni mahdollisimman parasta. Rakkaudesta hän haluaa minulle mahdollisimman laadukasta elämää. Kun raha on yhteistä, molemmat saa parasta elämänlaatua mitä meidän yhteenlasketuilla tuloilla on mahdollista saada. Toki lapset menevät kaiken edelle.

mutta kaikilla on sama elintaso, on aina ollut tuloeroista riippumatta.



Meillä ns. omat rahat, maksetaan laskut about puoliksi, vaikka mies tällä hetkellä tienaakin tuplaten sen mitä minä. Mulle jää kuitenkin aina tilistä joka kk säästöön vaikka maksankin suhteellisesti enemmän laskuja tuloihin nähden. Olen ollut aina tarkka rahoista, ja minulla onkin paljon enemmän säästössä kuin isompituloisella miehellä. Mies saattaa tehdä paljon enemmän heräteostoksia, mutta se ei ole mitenkään minulta pois. Yleensä ostaa jotain koko perheelle tai lapsille. Hän ei taatusti lähtisi yksin matkalle jos meillä muilla ei "olisi varaa".



Minulle itselleni on ollut aina tärkeätä pitää ikioma tili. Äitiys- ja hoitovapaallakin maksoin laskut niin kuin ennekin vaikka tulot hetkellisesti pienenivätkin. Mies kuitenkin aina varmisti ja kysyi että onhan sulla tarpeeksi rahaa, tarviitko? Eli jos olisin tarvinnut niin hän olis antanut. Ja tietty mulla oli omia säästöjä. Puolin ja toisin, aiempina vuosina kun mies oli välillä työttömänä ja välillä opiskeli, ja itse olin töissä, pidin huolta että miehelläkin oli käyttörahaa.



Samaan hiileen puhalletaan vaikka omat tilit onkin. Olisi ihan korni ajatus että toinen söisi puuroa ja toinen sisäfilettä.

ja kaikki on yhteistä. Näin on ollut riippumatta siitä, kumpi tienaa enemmän. Kumpikin on joskus saanut perintöä tai avustusta vanhemmilta tms. ja aina se on mennyt yhteiseen hyvään.

Meillä ei kumpikaan edes haluaisi matkustaa yksin sillä periaatteella, että mä meen kun mulla on rahaa, jää sä kotiin, jos sulla ei ole varaa tulla mukaan.

Kun on ollut mun hoitovapaata ja miehen opiskelua, jolloin tulot on tippunu, niin yhdessä on mietitty, mistä säästetään. On ollut päivänselvää, että koko perheen tulot tippuu ja koko perhe säästää jostain. Ei niin, että mun tulot tippuu, mistä mä säästän.

Meillä on molemmilla hyvät tulot.



Jos se heikko tulotaso on omaa syytä niin kyllä silloin hyvätuloisella on oikeus nauttia omista rahoistaan.

Meillä on molemmilla hyvät tulot.

Jos se heikko tulotaso on omaa syytä niin kyllä silloin hyvätuloisella on oikeus nauttia omista rahoistaan.

jos toisen tulot tippuisivat syystä tai toisesta rajusti eikä hänellä olisi enää varaa nykyiseen elintasoonne? Kävitsitkö yksin ravintolassa syömässä, etkä haluaisi enää puolisoasi mukaan? Entä jos puolisolla ei olisi enää varaa maksaa nykyistä asuntoa, muuttaisitteko molemmat kerrostalokaksioon, jotta toisellakin on varaa maksaa oma puoliskonsa? Vai tulisiko ero?

Kun aina se ei ole vain niistä rahoista nauttimista, vaan toisella ei välttämättä ole varaa edes siihen toisen haluamaan peruselintasoon.

Mutta.

Meillä on uusperhe johon kuuluu minun 2 teiniä ja meidän yhteiset 2v ja 3v lapset.

Itse olen hoitovapaalla ja mies tienaa hyvin.

Teinien isä ei osallistu lastensa elämään mitenkään, ei joululahjoja, synttärilahjoja, ei tukea harrastuksiin ym.

Joudun todella kovasti taistelemaan ja perustelemaan miehelleni miksi teinit tarvitsevat sitä ja tätä. Anoppi on hemmetin pihi ja kaikki pitäisi tehdä ilamiseksi ja tarjoaa omia 30 vuotta vanhoja talvikenkiään 17 vuotiaalle tytölleni kun piti saada uudet pienten tilalle.

Näille meidän yhteisille olisi kokoajan ostamassa kaikenlaista, anopilla kun rahaa piisaa.

Perustelee sillä että teineillä on omat isovanhemmat. Toki on joo, mutta ovat köyhiä eläkeläisiä ja heillä lastenlapsia on 9!!

Joten pakostikin teinit (jotka muutenkin tässä iässä kulutavat enemmän) elävät huonommin kuin pikkusisaruksensa. En tietenkän voi vaatia anoppia ostamaan minun lapsilleni kalliita varusteita, toivoisin vaan että itse tajuaisi tilanteen vääryyden.

Hyvä tilanne oli tämä: Tyttöni huoneesta hajosi tallentava digiboksi ja meidän piti sellainen ostaa. No, rahaa ei ollut pariin kuukauteen siihen ja sitä ääneenkin anopin kuullen puhuttiin. Anopin mielestä se on turhake, ei hänenkään nuoruudessaan uhjelmia voinut nauhoittaa.

Osti sitten parin päivän päästä nuorimmaisille läppärin automatkoja varten että viihtyisivät paremmin autossa matkalla mummolaan, katsellen dvd:tä.

Ja miehen mielestä se on ihan ok, hänen äitinsä saa ostaa rahoillaan mitä haluaa ja kenelle haluaa.

Selittele sitten lapsille tämmöisiä.

tietenkin elättäisin.



Mutta jos syy olisi lorvikatarri kuten monella naisella tyypillisesti on, en todellakaan rahaa panisi kankkulan kaivoon.

Joudun todella kovasti taistelemaan ja perustelemaan miehelleni miksi teinit tarvitsevat sitä ja tätä.

Miehes on kusipää. Käytä sä vaan omalle tilille tulevat rahasi kaikki teineihin ja sitten sano anopille että ei oo rahaa ostaa pienille mitään. Älä anna teiniesi kärsiä! Ne on teidän perhettä vaikka eivät miehesi lapsia olekaan.

Jos toinen puoliso tienaa huomattavast enemmän kuin toinen; onko hänellä oikeus nauttia tulotasostaan esim. matkustamalla yksin tai harrastamalla kalliimmin?

Siis kysehän on PERHEESTÄ. Se on yksi kokonaisuus, jossa hyvinvointi jaetaan kaikkien jäsenten kesken.

Ei ihme, että avioeroja tulee niin paljon ja sekä vanhemmuus että lapsuus on hukassa, jos tällaisetkin asiat on epäselviä.

Onko nyt jotain muuta vaihtoehtoa kuin B?!



Mistä te noita "äläkoskemunrahoihin"-miehiä oikein löydätte? Otaniemestäkö? Ja miksi ihmeessä roikutte kiinni moisissa pihtareissa.

käsittää, että voi olla muita vaihtoehtoja kuin b. Ei sitä voi kutsua perheeksi, jos se on jotain muuta.

käsittää, että voi olla muita vaihtoehtoja kuin b. Ei sitä voi kutsua perheeksi, jos se on jotain muuta.

se on tietty välillä vaikea ymmärtää mitään muuta toimintamallia mikä ITSELLÄ on, mutta ei se sitä tarkoita etteikö joku muu systeemi voisi toimia. Eli tässä tapauksessa c

Mutta. Meillä on uusperhe johon kuuluu minun 2 teiniä ja meidän yhteiset 2v ja 3v lapset. Itse olen hoitovapaalla ja mies tienaa hyvin. Teinien isä ei osallistu lastensa elämään mitenkään, ei joululahjoja, synttärilahjoja, ei tukea harrastuksiin ym. Joudun todella kovasti taistelemaan ja perustelemaan miehelleni miksi teinit tarvitsevat sitä ja tätä. Anoppi on hemmetin pihi ja kaikki pitäisi tehdä ilamiseksi ja tarjoaa omia 30 vuotta vanhoja talvikenkiään 17 vuotiaalle tytölleni kun piti saada uudet pienten tilalle. Näille meidän yhteisille olisi kokoajan ostamassa kaikenlaista, anopilla kun rahaa piisaa. Perustelee sillä että teineillä on omat isovanhemmat. Toki on joo, mutta ovat köyhiä eläkeläisiä ja heillä lastenlapsia on 9!! Joten pakostikin teinit (jotka muutenkin tässä iässä kulutavat enemmän) elävät huonommin kuin pikkusisaruksensa. En tietenkän voi vaatia anoppia ostamaan minun lapsilleni kalliita varusteita, toivoisin vaan että itse tajuaisi tilanteen vääryyden. Hyvä tilanne oli tämä: Tyttöni huoneesta hajosi tallentava digiboksi ja meidän piti sellainen ostaa. No, rahaa ei ollut pariin kuukauteen siihen ja sitä ääneenkin anopin kuullen puhuttiin. Anopin mielestä se on turhake, ei hänenkään nuoruudessaan uhjelmia voinut nauhoittaa. Osti sitten parin päivän päästä nuorimmaisille läppärin automatkoja varten että viihtyisivät paremmin autossa matkalla mummolaan, katsellen dvd:tä. Ja miehen mielestä se on ihan ok, hänen äitinsä saa ostaa rahoillaan mitä haluaa ja kenelle haluaa. Selittele sitten lapsille tämmöisiä.

Ei hänellä ole velvollisuuksia maksaa sinun lasten kuluja, ei edes säälistä. Mä en edes kehtaisi ikinä pyytää moista.

meillä on juuri sellainen paljon parjattu uusperhe.



Mutta täytyy sanoa, että jos miehen lapset olisivat meillä enemmän ja useammin, niin heidän elintasonsa olisi parempi kuin mitä nyt on.



Esimerkkinä - ostan "omille lapsille" merkkivaatteita, mutta miehen lapsille en. Syy: He käyttävät ko. vaatetta vain muutaman kerran ennen sen pieneksi jäämistä. Lisäksi ajattelisin paljon enemmän "heidän parastaan", myös muussa materiaalisessa mielessä kuin vain vaatteiden suhteen.



Lapset ovat kuitenkin varsin eri ikäisiä, joten suora vertailu on mahdotonta.

Ansaitsen varmaan kymmenen kertaa enemmän kuin mieheni, enkä voisi kuvitellakaan, että matkustelisin yksin tai jotenkin muuten pröystäilisin kaikella ja mieheni joutuisi elämään vain omalla palkallaan. Mielestäni se olisi todella omituista kun naimisissa ollaan ja on yhteinen perhe.

Alakerta, yläkerta ja kellari.

- isovanhemmat toisella puolella duunareita, toisella yrittäjiä

- perheen vanhemmat toimihlö/ylempi toimihlö

- lapset: 1 lapsen perhe ylempiä toimihenkilöitä, 2. duunari, kolmas tuleva akateeminen



kaikki rahat yhteisiä tienesteistä huolimatta, yhteinen on konkurssi:)