13-vuotias tytär haluaa alkaa kasvissyöjäksi, mitä tehdä?

13-vuotias tytär haluaa alkaa kasvissyöjäksi, mitä tehdä? En kyllä jaksaisi alkaa tehdä kahta eri ruokaa perheelle.

että jos moiseen ryhtyy. Täytyy ottaa selvää, mistä saa korvaavat ravintoaineet (proteiini, b-12, jne, jne...).

Mistä tämä kumpuaa, että kasvissyöjän tulee tarkistaa "korvaavat ravintoaineet". Tuskin kovinkaan montaa sekaruokavaliota on oikeasti mietitty kovinkaan hyvin. Karppaajat tietysti poislukien, mutta en sano, että se johtaisi mihinkään hyvään.

Hei mäki sain 9v alkaa kasvissyöjäks! Kyllä ite saa päättää mitä syö!!

Mikä ihme asenne se tuo on, että lapsen/nuoren pitäisi itse suunnitella oma ruokavalionsa? Tai että perheessä ei suostuta tekemään kahta ruokaa? On hieno, että nuoret osaavat kunnioitaa eläimiä ja luontoa, eikä sitä perheen vanhemmat saa kieltää tai vaikeuttaa.



Olisi hyvä, että vanhemmatkin miettivät omien ruokatottumiksien vaikutusta maapalloomme. Niin monet kehitysmaan lapset ja aikuiset eivät saa ruokaa, sillä heidän viljelysmaat käytetään karjan viljan kasvatukseen, vaikka tällä viljalla saisi ruokittua monet sadat tuhannet ihmiset!



Vanhemmat ihmiset eivät ole hoksanneet, miten pienet maatilat ovat vaihtuneet suuriin teollisiinlaitoksiin, jossa eläimiä syötetään yötä päivää, valot ovat aina päällä tuottavuuden takia ja eläimiä ei kunnioiteta niin kuin ennen. Eläimet eivät saa tyydytettyä luontaisia tarpeitaan. Niille syötetään antibiootteja ja hormooneja.



Voisin kirjoittaa vaikka koko päivän kasvissyönnin ja veganismin eduista.



http://www.vegaanituotteet.net/ tuolta löytyy paljon hyviä vaihtoehtoja eläinperäisille tuotteille. Suosittelen kaikille, sillä pienikin valinta on suuri.



Se mitä valintoja teemme kaupassa, vaikuttaa suuresti maapalloome.

Miten tuonikäiseltä kiellät tuollaista, niitä lihapullia väkisinkään lapsen suuhun voi laittaa...

Rupesin itse kasvissyöjäksi 14-vuotiaana ja olen yhäkin, nyt 29-v. Muut perheenjäsenet olivat tuolloin ihan "normaalisyöjiä" eikä kukaan heistä ole kasvissyöjäksi alkanut tuon jälkeenkään. En enää muista, mistä kasvissyönti-innostukseni lähti, sillä minulla ei ollut ketään tuttua, saati ystävää tai luokkakaveria, joka olisi ollut kasvissyöjä.



Koulussa söin erikseen laitettua kasvisruokaa ja kotona äiti teki usein sellaisia ruokia, jotka sopivat kaikille. Eli niin, että osa ruuasta oli yhteistä ja muille oli lisukkeeksi jotain lihajuttua ja minulle kasvisjuttua. Tai jos vaikka teki keittoa, niin minulle oli kasviskeitto ja muille muu keitto. Tai niin, että minä otin ruokaa ensin ja vasta sen jälkeen siihen lisättiin liha/kala/kana. Monesti äiti teki keittoa ja kasvispullia ja -pihvejä pakkaseen, joten vaiva ruokaa laittaessa ei ollut niin suuri, kun minulle saattoi vain lämmittää.



En ennen tämän ketjun lukemista ollut tullut edes ajatelleeksi, että entä jos vanhempani eivät olisi suostuneet siihen, että olen kasvissyöjä. En tiedä, miten siinä sitten olisi käynyt, miten kauan olisin vängännyt vastaan. Olisinko tehnyt ruokani sitten itse vai olisinko tyytynyt kohtaloon ja lopulta jatkanut lihan syöntiä. En ainakaan muista, että asiasta olisi tarvinnut käydä kotona mitään suuria väittelyitä.



Mutta siihen kaikkien tarvittavien ravinteiden saantiin kannattaa kyllä oikeasti kiinnittää huomiota! Ei se ole minulle vieläkään ihan yksinkertaista, sillä kyllä hyvälaatuisia proteiineja on kasvisruokavaliostaa vaikempi saada, sanoi kuka mitä hyvänsä.

Vielä sen voisin lisätä, että söivät muutkin perheenjäsenet kyllä niitä kasvisruokia, että ei läheskään aina kahta eri ruokaa ollut. Onhan kasvikset hyväksi kaikille.

lapselle oman kasvisannoksen silloin kuin muilla on liharuokaa (korvaisin vain lihan esim. soijalla).



Meillä syödään kasvispainotteisesti, joten lapsen kasvisruokatoive olisi helppo toteuttaa.

Ja syö maitotuotteita ja/tai munia tai jopa kalaa niin eipä ole sen vaikeampi syödä kun muidenkaan. Itse rupesin lihattomalle ruokavaliolle juuri 13-vuotiaana ja tätä kesti 12v kunnes aloin ottamaan laiskuuttani satunnaisesti lihaakin ruokavaliooni kun tein koko perheelle saman ruuan. Ei musta mitään pihvinpurijaa tule ikinä mutta saatan syödä jauhelihaa tai kanasuikaleita muun perheen kanssa.



Meillä kasvisruuan saamiseksi piti koulussa käydä terkkarilla juttelemassa joka kirjoitti sitten todistuksen keittiöön. Tämä oli juurikin siksi että tietäisi miten pitäisi syödä.



MUTTA tosi usein silloinkin ja esikoisen aikaan sairaalassakin(!!!) kasvisruoka ei ole mitään oikeaa kasvisruokaa yleensä. Siis se on vaan jotain ravintoköyhää huttua josta on jätetty liha pois SILTI korvaamatta sitä millään esim. soijalla, pavuilla tms proteiininlähteellä. Eli kun toiset syövät lihapullia ja perunoita niin kasvissyöjä syö usein pakastevihanneksia ja perunoita. Näin sen ei pitäisi mennä mutta onneksi ihminen tarvitsee kyllä aika vähän proteiinia pärjätäkseen.



Meillä on ollut lapsilla allergioita ja sama juttu pätee musta kasvisruokavalioonkin. Eli samaa ruokaa soveltuvin osin niin ruuanlaitossa pääsee helpoimmalla. Ja hei eikö lihansyöjät voi pitää muka paria kasvispäivää viikossa? Tekisi sekin ihan hyvää.



"Jauheliha"kastiketta ja makaronilaatikkoa voi tehdä soijarouheeseen ja jos lapsesi söisi myös kalaa niin sitä tietty pari krt viikossa vähintään jossain muodossa koko perheelle. Löytyy myös eines kasvispullia ja soijanakkeja jos ne käyvät hätätapauksiin, valmis kaupan marinoitu tofu on helppo herkku kun sen viipaloi ja paistaa pannulla vaikkapa jonkun pakastevihannespussin kera. Munakas on munaa syöville helppo ja nopsa eväs, kasvispizza hyvä herkku jne. Liha on vaan pieni osa ruokavaliosta, ei ole mikään ongelma kunhan tutustut asiaan(ja jos lapsesi ei aivan vegaaniksi rupea niin helppo on ruuat toteuttaa).