Ihmettelen miten lääkärit vievät 1-vuotiaan lapsen päivähoitoon ja tulevat itse töihin
Meillä töissä voin luetella ainakin 5 tuoretta äitiä, jotka kaikki vieneet lapsensa melkein tasan 1-vuotiaana päiväkotiin ja palanneet itse töihin. Luulisi, että fiksuina ihmisinä (ja varakkaina) tajuaisivat paremmin, mikä on lapselle parasta!!!
T. SH
Kommentit (21)
sitäkö halusit sanoa?
mistä sä tiedät, mikä kullekin on parasta?
taidat olla vaan kateellinen, ei tällasia viestejä muista syistä kumpua
Lääkäreillä on erikositumisjaksoja yms. jotka pitää tehdä ajallaan. Pitkät opinnot maksavat, ei kaikilla ole varaa jäädä kotiin, vaikka olisi kuinka lääkäriä.
Lääkäreillä on ihan tilastollisestikin isot perheet, mutta he myös vievät lapsensa päivähoitoon kaikkein pienimpinä.
Eli superäitiä pitää esittää, hinnalla millä hyvänsä.
siis ei lääkärit, vaan te!
hankkikaa koulutus ja elämä itiksen länsipuolelsta
he haluavat MYÖS tehdä töitä. Pitkä ja vaativa koulutus, eivät halua ammattitaidon ruostua. Mutta ihan yhtä lailla ymmärrän, jos vaikka siivooja tai talonmies haluaa/menee töihin vuoden kotonaolon jälkeen. (vaikka provohan tää...)
Lääkäreillä on ihan tilastollisestikin isot perheet, mutta he myös vievät lapsensa päivähoitoon kaikkein pienimpinä. Eli superäitiä pitää esittää, hinnalla millä hyvänsä.
Eikös superäiti ola juuri se, joka jää kotiin ja omistaa elämänsä täysin lapselle?
Me muut ollaan normaaleja ihmisiä, jotka punnitsevat päätöksiään henkilökohtaisten syiden nojalla ja tekevät yleensä itselleen oikeita päätöksiä. Mitään yhtä oikeaa ratkaisua kun ei ole olemassa.
ja unelmaduuni ja ura odottamassa
mutta kukas sinne nakkikioskille tai siivouskärryn taakse kiirehtii?
nuorena hoitoon, koska heillä on työpaikka odottamassa ja he saavat tehdä mielekkäältä tuntuvaa, kiinnostavaa työtä - kotona lapsen hoito ei ehkä tunnu yhtä antoisalta? Työhönsä tyytymättömän on helpompi jäädä kotiin pidemmäksi aikaa. Toisaalta jotkut ovat voineet valita hyväpalkkaisen lääkärintyön ihan vaan aseman ja rahan vuoksi, ja koska raha on prioriteettilistalla korkealla, lapsi on helppo laittaa jo vauvana hoitoon.
Ei ne lääkärit taida tuntea lapsen kehitystä ja tarpeita sen paremmin kuin muutkaan ihmiset.
terve lapsi pärjää päiväkodissa jo 1v äidin työpäivän ajan. entä ne sairaat lapset? jätetään hoitamatta? joskus lääkärin työtä sanottiin kutsumusammatiksi... kaikki eivät tyydy ll:ksi,lääkärit erikoistuvat sairaaloissa ja hyvä niin.
Uskon, että moni lääkäri aidosti pitää työstään ja saa elämänsä tasapainoon, kun voi olla sekä äiti että asiantuntija.
Juuri näin on minullakin, vaikken lääkäri olekaan.
jolla pitää olla näyttävä titteli ja neljä lasta ja vapaa-aikana jokin sopivasti loistelias harrastus.
Yksivuotiaan hoitoonvienti ei ole koskaan oikea ratkaisu.
Haluaisitko sinä ap, että lääkärit olisivat 3v kotona per lapsi ja tulisivat työelämään takaisin käytännön taidot ruostuneina ja vanhentuneet hoitotiedot päässään hoitamaan sairaita ja kuolevia? Tämä ammatti on kutsumusammatti ja ammatti, joka opitaan tekemällä kirjatiedon lisäksi. Pitkät poissaolot työelämästä mielestäni riskeeravat poilaiden hyvinvoinnin. Tiesitkö, että hoitosuositukset muuttuvat säännöllisesti, lääkkeitä poistuu ja uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti? Miten voisin päivittää omaa osaamistani olemalla kotona pitkään? Kerro minulle, niin toki jään kotiin.
Terveisin lääkäri, jolla 2 lasta, pienin kotihoidossa (reilun vuoden ikäinen) ja silti teen töitä 1-2 päivää viikossa.
Haluaisitko sinä ap, että lääkärit olisivat 3v kotona per lapsi ja tulisivat työelämään takaisin käytännön taidot ruostuneina ja vanhentuneet hoitotiedot päässään hoitamaan sairaita ja kuolevia? Tämä ammatti on kutsumusammatti ja ammatti, joka opitaan tekemällä kirjatiedon lisäksi. Pitkät poissaolot työelämästä mielestäni riskeeravat poilaiden hyvinvoinnin. Tiesitkö, että hoitosuositukset muuttuvat säännöllisesti, lääkkeitä poistuu ja uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti? Miten voisin päivittää omaa osaamistani olemalla kotona pitkään? Kerro minulle, niin toki jään kotiin. Terveisin lääkäri, jolla 2 lasta, pienin kotihoidossa (reilun vuoden ikäinen) ja silti teen töitä 1-2 päivää viikossa.
Ammattitaidostaan on pidettävä huolta. Vastuu tehdyistä päätöksistä on kuitenkin täysin eri luokkaa kuin jollain toimistohiirellä, joka vaan pyörittää papereita ja numeroita.
Kyllä se sairaanhoitaja ap:kin saisi käydä aina väliin töitä tekemässä. Ei tartte mun kämmenselkään tulla kanyylin laittoa harjoittelemaan 5 vuoden kotona muhimisen jälkeen..
olen itsekin kollegoista huomannut. Monet ovat lastensaantivaiheessa kolmikymppisiä, jolloin erikoistuminen on kesken ja on tarve nopeasti jatkaa sitä, jotta tiedot ja taidot ei unohdu.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokaisessa perheessä tiedetään parhaiten mikä tapa omassa perheessä on paras. Turha siihen on muiden esittää tuohtuneita mielipiteitä.
Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että olen jo erikoistunut ja voin tehdä työtäni pari päivää viikossa, ja meillä on mahdollisuus pitää lapsi kotihoidossa hoitajan avulla.
Yleensä täällä palsta-akateemikot tuomitsevat lapsensa 1-vuotiaina päiväkotiin vievät lähes järjestään pienipalkkaisiksi luusereiksi, jotka eivät ymmärrä lastensa parasta. Jos joku arvostelee korkeasti koulutettua äitiä samasta, tämä arvostelija onkin sitten vain kateellinen :D
Haluaisitko sinä ap, että lääkärit olisivat 3v kotona per lapsi ja tulisivat työelämään takaisin käytännön taidot ruostuneina ja vanhentuneet hoitotiedot päässään hoitamaan sairaita ja kuolevia? Tämä ammatti on kutsumusammatti ja ammatti, joka opitaan tekemällä kirjatiedon lisäksi. Pitkät poissaolot työelämästä mielestäni riskeeravat poilaiden hyvinvoinnin. Tiesitkö, että hoitosuositukset muuttuvat säännöllisesti, lääkkeitä poistuu ja uusia lääkkeitä kehitetään jatkuvasti? Miten voisin päivittää omaa osaamistani olemalla kotona pitkään? Kerro minulle, niin toki jään kotiin. Terveisin lääkäri, jolla 2 lasta, pienin kotihoidossa (reilun vuoden ikäinen) ja silti teen töitä 1-2 päivää viikossa.
Valitettavasti olen nähnyt työssäni tilanteen, jossa eräs lääkäri oli yli 15 vuotta kotona. Ammattitaito sen jälkeen ihan hukassa. Hoitosuositukset muuttuvat, tulee uusia menetelmiä jne. 'Tuntuma' häviää. Haluaisin arvostaa hänen valintaansa, hänellä on varmasti hienosti kasvatetut lapset ja se on todella tärkeää, mutta on ihan kamalaa olla hänen työtoverinsa.
No sittenpähän harmittelevat kun lapset ovat aikuisia ja huomaavat että eivät "tunne" lapsiaan..
Se lapsuus on oikeasti niin lyhyt aika että soisi kaikkien lasten vahmpien saada siitä nauttia.
On rikollista että vauvoja viedään päväkoteihin, pois kodista että äisi ja isi saavat tienata lisää ja lisää..
että olisi toki hyvä, jos ammattitaitoa pystyisi pitämään yllä esimerkiksi vuorottelemalla vapaita vanhempien kesken, osa-aikatyötä tekemällä yms. Ei 1-vuotiasta 5 päivää viikossa 9 tuntia päivässä hoitoon.
Mutta jos ap:n ajatus oli se, että lääkäri koulutuksensa vuoksi tietäisi tavallista enemmän lapsen psyykkisestä kehityksestä, niin se ei pitäne paikkaansa. Eiköhän näitä hoitoonviejiä ja kotonaolevia löydy jokaisesta ammattikunnasta.
Tosin ulkomailla. Ihan fiksuja lapsia noista on tullut:-).