Teetkö jotain tietyllä tavalla, jotta lapsi ei sairastuisi diabetekseen (1-tyyppi)?

että suomalaisilla on joku altistava geeni (vai miten se ilmaistaan), joka aiheuttaa sen, että diabetestä esiintyy niin suuressa määrin. Siis tätä 1-tyypin.



1-tyypin diabeteshän ei ole samalla tavalla 'periytyvä' suoraan, kuin 2-tyypin. En ole huolissani, vaikka miehelläni todettiin kolmikymppisenä 1-tyypin diabetes. Siis en ole huolissani että lapsemme sairastuisi.



Edelleenkin on vallalla tosiaan näitä luuloja, että 1-tyypin diabetes olisi jollain tavalla itseaiheutettu. Ei ole, toisin kuin 2-tyypin diabetes, johon sairastumista voi todellakin edesauttaa. Mutta diabetekseen sairastumista ei aiheuta se, että 'on syönyt liikaa sokeria ja makeaa', näin monet luulevat.

JA, vaikka sairastaakin 1-tyypin diabetestä, voi silti syödä ihan mitä vaan, sitä sokeriakin, ihan niin paljon kuin lystää, kunhan pitää sillä insuliinillä sen sokeritasapainon tasaisena.



''Eihän se voi syödä karkkia kun sillä on se diabetes!?''

nimittäin imetin pitkään, enkä antanut lehmänmaitoa missään muodossa (korvikkeenakaan) alle 1v iässä.

viljat sitten tulisi aloittaa? Onko nykysuositus 5kk liian aikaisin?

Just näin se tämän päivän pikainsuliini diabeetikolla menee. Oksettaa, kun ihmiset puhuu, että joku ei hoida diabetestaan, jos syö sokeria???



Diabeteksen hoito/hoitamattomuus ei todellakaan edes näy päällepäin.

Ja toistaiseksi olen onnistunutkin varsin hyvin, ei olla lääkärissä rampattu, yhtään antibioottikuuria meidän perheessä ei ole syöty. Ei ole allergioita tai mitään muitakaan terveysongelmia.



Elelemme maalla rauhallista ja stressitöntä elämää ja tuotamme suurimman osan ruuastamme itse ja kerätään luonnosta. Syömme lähes 100 % luomuruokaa. Sokeri ei ole koskaan kuulunut meillä jokapäiväiseen ruokavalioon, vain juhlapäiviin. Kasviksia syödään paljon, rasvaa on aina käytetty melko runsaasti ja nimenomaan eläinrasvaa. Meillä ollaan paljon ulkona ja liikutaan sopivasti, ei mitään kuntosalikohkaamista vaan lähinnä reipasta ulkoliikuntaa.



D-vitamiinia syödään luonnollisessa muodossa ja jo vuosia on käytetty enemmän kuin virallisesti suositellaan. Meillä sairastetaan todella vähän, itse olen ollut jossain nuhassa viimeksi yli 5 v sitten, pienempinä lapsilla on ollut nuha lähes joka vuosi ja kerran tai pari vatsatauti.



Sairaudet hoidetaan kotikonsteilla ja lääkkeitä vältellään, ei kuumeseen tarvitse ottaa lääkettä ellei lapsi ole muuten kipeä. Ja minulla on kaksi hyvää taitoa, joilla voin potilaiden oloa helpottaa: vyöhyketerapia ja energiahoito.



Olen myös imettänyt lapsia pitkään, ihan heidän oman tahtinsa mukaan, lyhin imetys oli puolitoista vuotta ja pisin kolme.



Meille tämä ei ole mitään erityistä, ihan normaalia, onnellista elämää.

vaikea tehdä jotain eri tavalla, kun ei tiedä mistä kyseinen tauti johtuu.



Oon sitä mieltä että noilla konsteilla sitä saa itelleen vaan stressiä aikaseks. Tähänastisten tutkimustulosten mukaan diabeteksen puhkeaminen on monien tekijöiden summa, eikä vaan esim. d-vitamiinista kiinni. Joten en usko että sitä voi mitenkään itse osata ehkäistä.

jos haima lopettaa insuliinin tuotannon.

Enkä jaksa stressata. Eipä ole meidän perheessä/suvussa/lähipiirissä yhtään diabetestapausta näkynyt, vaikka lehmänmaitoa on juotu ja virusinfektioitakin sairastettu, joten ihan kamalan väärin ei varmaan olla tehty...



Eri asia varmaan jos olisi sukurasitetta tuollaiselle.

Syödään hyvin ja sopivasti. Emme jaksa kauheasti maalata piruja seinälle, että entäs jos tulee tuo tai tämä tauti, ja sitten elää huolesta harmaina.

kun kerran ei tiedetä mista/miksi se puhkeaa.

Ei kukaan voi elää missään lasikaapissa, eikä teidänkään lapsenne siksi sairastu, että osallistuu tutkimukseen. Hänet on varmaan otettu siksi, että jommalla kummalla vanhemmista on diabetes?

Minäkin välillä pelkään, että mitä jos lapseni sairastuu. Sairastuin itse vasta aikuisena, joten lapsuusiän ja teini-iän ongelmat omahoidossa pelottaisivat. Diabetes kuitenkin periytyy helpommin isältä kuin äidiltä. Meidän tapauksessamme parempi niin.. en myöskään itse tiedä ketään omasta suvustani jolla ykköstyypin diabetesta olisi, joten ihan turha stressata, näillä tiedoilla se voi tulla kenelle vaan!

ja katsottiin onko alttiutta?

Meillä kummallakaan lapsella ei ole altiutta, eikä suvuissakaan yhtään diabeetikkoa, joten en ole asiaa kummemmin miettinyt.



Ilmeisesti tällä hetkellä tutkitaan edesauttaako lehmänmaidon antaminen ensikuukausina diabeteksen puhkeamista?

Elämme perustervettä elämää ilman ajatusta, että näin vältetään sitä sun tätä tautia tai sairautta.

Tämä vaan on luontainen tapa elää.

sanonutkaan että lapsensa sairastuisi koska osallistuu tutkimukseen.



Kovin vakuuttunut en ole tästä periytyvyydestäkään, joten se että vanhemmalla on diabetes ei lisää huoltani lapsen sairastumisesta. Periytyvyys isältä on todennäköisempää kuin äidiltä, ja sekin jotain 7%:n luokkaa.



Tottakai tollanen tutkimukseen osallistuminen pistää miettimään että voiko omalla toiminnallaan auttaa asiaa, ihan ymmärrettävää.



Itelläni on diabetes, ja kellään sukulaisellani ei ole, olen lapsena täysimetetty yli vuoden ikään, olen saanut suositusten mukaiset d-vitamiinilisät, en sairastanut sen kummempia virustauteja (tietysti perus vesirokot ja muut lastentaudit mitä pyöri päiväkodissa) eikä minulla ole muita autoimmuunisairauksia. Sen takia suhtaudun tohon vähän silleen että tulee jos on tullakseen, odotellaan tutkimustuloksia.

Vaikka kahdella neljästä lapsella on istukkanäytteestä aikanaan saatu tulos että riski sairastua lapsuusajan diabetekseen on 5 % koholla.



Tähän päivään saakka on kakka- ja verinäytteet ollut normaaleja.

että yrittää varautua kaikkeen mahdolliseen mitäs jos. Näihin asioihin ei juurikaan pysty itse vaikuttamaan millään tavalla. Stressaamalla aiheutat vain itsellesi vatsahaavan ja perheelle stressiä. Anna lasten olla lapsia ja onnellisia. Toki voit omalta osaltasi pitää perheen ruokavalion terveellisenä, mutta myös salli ne pienet herkutteluhetket aina silloin tällöin. ;)

sillä täysin yllättäen lapsemme napaverinäytteestä löytyi perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen. Meillä vanhemmilla tai muilla sukulaisilla ei kellään ole diabetestä, joten yllättäen löytynyt alttius oli shokki - ja kertonee sen että riskilapsia on paljon enemmän kuin vanhemmat arvaavatkaan. Riski on n. 7% luokkaa lapsella, joten yritämme ajatella että hänellä on 93% todennäköisyys olla sairastumatta.. mutta kieltämättä tutkimukseen osallistuminen tuo paineita elinympäristömme, ravitsemuksen yms. tarkkailuun. Kun jostainhan se johtuu että joillekin alttiille tauti puhkeaa ja joillekin ei, joten mietin jokaisen räkätaudin kohdalla, että olikohan tämä se laukaiseva virusinfektio tai kun annan lehmänmaitoa, mietin aina välillä että saas nähdä mitä vuosien päästä pikkulasten maidonjuontisuosituksista sanotaan jne.



Eniten kadun sitä, että lapsi sai vastasyntyneenä korviketta "riittämättömän" äidinmaidon herumisen vuoksi. Jos olisin tiennyt silloin sen mitä nyt, en olisi suostunut ikimaailmassa lisämaitoihin, jotka näin jälkiviisaana olivat muutenkin turhia. En halua missään nimessä syyllistää korvikeäitejä, koska joskus sitä oikeasti tarvitaan, mutta meillä se meni vaan kokemattomuuteni ja tietämättömyyteni piikkiin että korvikkeeseen turvauduttiin. Siksi harkitsisin todella tarkkaan tulevien lasten kohdalla, onko korvikelisä oikeasti tarpeen.



Näinhän se on, että hulluksi sitä tulee jos kaikkia valintoja miettii ja punnitsee, mutta meidän perheessä tutkimukseen osallistuminen on lisännyt tätä itsetarkkailua todella paljon. Toivotaan ettei lapselle koskaan ilmesty vasta-aineita ja hän pysyy terveenä ainakin tämän sairauden osalta.



ap



ap

joitain syitä on ja tulevaisuudessa esim. rokote enteroviruksia vastaan voi säästää monia sairastumasta diabetekseen.. samoin tuo varhainen lehmänmaitoaltistus on yksi asia. MIkään sellainen että älä syö sokeria, ei olekaan mikään estokeino taatusti.



ap



"I tyypin diabeteksen puhkeamista ei voi estää millään elämäntapavalinnoilla"

vaikka lapseni velipuoli onkin sairastunut lapsena diabetekseen. Jos diabettes tulee se tulee. Nyky käsityksen mukaan sitä ei käsittääkseni pysty mitenkään estämään.

normaalisti syömme ja elämme. D vitamiinia syödään normaali määrä. Ruoka on mahdollisimman terveellistä ja lisäaineetonta ja kasviksia syömme paljon. Yhdellä lapsellani on diabetes. Tietysti pelottaa, että tauti tulee mahdollisesti muille lapsille. Mutta enpä tiedä miten tuota pystyisi alkaa estelemään...

No samalla tavalla ajattelen kuin ap. Lehmänmaitoaltistusta kannattaa välttää jos siihen kykenee. Muutenkaan lehmänmaitoa ei ole tarpeen litratolkulla juoda, vaan kohtuus siinäkin.