Lue keskustelun säännöt.
Saako miehesi sinut nauramaan?
28.02.2011 |
Meillä mies ei ole mikään kauhea vitsi niekka,joskus kyllä hyviä juttuja tulee mutta ei ole varsinainen supliikki mies. Itse taas olen sellaista piirretta aina miehessä ihaillut ja esim ystävieni kanssa nauran joskus mahat kippurassa..mutta mieheni kanssa en oikeastaan ikinä. Meillä on muutamia yhteisiä kiinnostuksen kohteita, mutta välillä tuntuu että olemme ihan eri maailmoista..miettii ja pohtii...
Kommentit (25)
Ei hänkään mikään supliikkimies ja vitsiniekka ole. Huumorintajumme vain osuvat hyvin yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutoinkin suhde varsin arkipäiväistynyt
Suhteemme perustuu pitkälti huumoriin.
Mun miehellä on ihan mahtava tilannekomiikan taju.
Huumorintajumme on täysin samanlainen, ja usein naurammekin ihan vedet silmissä.
Yhdessä 15 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kyllä mieheni aika usein saa minut nauramaan. Tai ainakin huvittumaan. Osaa hän tosin saada minut myös raivoihini.
että jos mies sanoo jotain "hassua" niin hörähdän siihen vain ikäänkuin ystävällisyyttäni..en ole koskaan 5 v aikana nauranut niin että vedet tulisi silmistä ja maha kippurassa..mies ei vain osaa olla hauska. nauramme usein lasten hölmöilyille oikeen kunnolla,mutta mielestäni sitä ei lasketa,niille nyt nauraisin vaikka yksikseni ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se onkin suhteemme suola, muut ei välttämättä ymmärrä meidän huumoria.
Hänessä on varmasti muita hyviä piirteitä. Ei toista voi muuttaa, varsinkin jos yhtäkkiä vuosien jälkeen huomaa että toisen luonne on jotenkin vääränlainen.
että jos mies sanoo jotain "hassua" niin hörähdän siihen vain ikäänkuin ystävällisyyttäni..en ole koskaan 5 v aikana nauranut niin että vedet tulisi silmistä ja maha kippurassa..mies ei vain osaa olla hauska. nauramme usein lasten hölmöilyille oikeen kunnolla,mutta mielestäni sitä ei lasketa,niille nyt nauraisin vaikka yksikseni ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on joissain asioissa yhteistä huumorintajua, mutta mieheni ei ole se, jonka kanssa nauran maha kippurassa. Silti meillä on hauskaa yhdessä, ja viihdytään toistemme seurassa.
Välillä harmittaa, kun mieskään ei naura mun jutuille, ois niin mukava nauraa yhdessä. Mieheni mielestä minä olen lapsellinen ja mun mielestä hän tosikko. ;) Meiän lempihuumorit on eri planeetalta, miehen huumori on piikikästä tavalla joka ei mua naurata, mun huumori taas miehen mielestä rasittavaa tai lapsellista.
Kuulostipas positiiviselta, mutta niin se vaan on. Mun mielestä eriävä maha-kippurassa-huumori ei tarkota sitä että yhdessä oleminen olisi ilotonta tai harmaata, ei meillä ainakaan. Onneksi osataan nauraa itsellemme ja toisillemme vaikka toisen jutut ei oiskaan omasta mielestä niitä maailman hauskimpia. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on aika samanlainen huumorintaju, menee siis enimmäkseen päällekkäin ja sitten kummallakin on omat pienet eriävät huumorialuuensa siihen lisäksi.
Mutta saa siis nauramaan, ja mikä parasta saa minut nauramaan myös itselleni (ei pahantahtoisesti naura minulle) ja ottamaan rennommin kun ennen olin paljon tosikompi
on niin totinen ja "järkevä", ei vitsaile. Harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yksi tärkeistä suhteemme asioista on se,että nauramme yhdessä.
Ei hänkään mikään supliikkimies ja vitsiniekka ole. Huumorintajumme vain osuvat hyvin yhteen.
osaamme vitsailla myös toisistamme ja itsestämme loukkaantumatta :D
vaikkei isommassa seurueessa mikään hauskuuttajatyyppi olekaan.
Suurin ero nykyisessä ja ex-miehessäni onkin se, että nyxä osaa ilahduttaa ja saa minut iloiselle mielelle ja nauramaan, exän kanssa taas tuli riitaa mitä pienimmistäkin asioista. Ja molemmissa liitoissa siis tämä ollut molemminpuolinen juttu. Eipä tuo exä minun jutuilleni paljon naureskellut.
Olen oikein onnellinen nykyisessä liitossani, koska meillä tuntuu miehen kanssa synkkaavan todella hyvin. Huumori on tietysti vain yksi osa kokonaisuutta.
Nauran ihan tyhmillekin jutuille. Mieheni osaa sanoa ne(kin) sellaisella tavalla, että repeän.
Nyt sektiohaavan kanssa tuo on ollut vähän ikävää. :D
ja huumori onkin suhteemme ehdoton kantava voima. Voimme nauraa ikävillekin asioille, ja onnistumme repimään huumoria melkeinpä mistä vaan. Eri asia onko ne meidän keskinäiset läpät muiden mielestä niin loistavia ;)
Vaikeita aikoja on käyty yhdessä läpi, ja on oikeastaan mahdotonta kuvitella millaista olisi jos keskinäinen huumori ei tällä tavalla pelaisi. Minulle ja miehelleni se on kummallekin tärkeä asia, mutta voin kuvitella että toisille ihmisille huumorilla ei parisuhteessa ole merkitystä. Olemme kaikki erilaisia.
Mies ei ole mikään naistennaurattaja, mutta heittää hyvää herjaa - älykästä, verbaalista ja nopeaa.
Hän saa minut välillä myös itkemään...
Nauran aina hervottomasti mieheni jutuille, näin on ollut aina. Mieheni on minusta ehkä maailman hauskin tyyppi. Ihan oikeasti.