Eroaisin miehestäni, jos uskaltaisin
Mutta en uskalla. En tiedä, miten pärjäisin. En tiedä, miten saisin tavarani uuteen asuntoon (en tunne ketään, jolla olisi pakettiauto, eikä minulla ole varaa muuttoautoon), pelkään, etten selviä "ihan yksinkertaisista asioista". Pelkään myös, että muutettuani omaan asuntoon, kuolisin kipuun, kipuun siitä, etten saa olla mieheni vieressä. Minulla on ikävä häntä jo, kun olen hänestä pienen hetken erossa, kova ikävä, jos joudun olla yhden yönkin erossa. Pelkään, että katuisin muuttoa saman tien ja haluaisin vain kipeästi kömpiä mieheni kainaloon nukkumaan. En pärjäisi yksin. Rääkyisin päivät pitkät ja ikävöisin miestäni, menisi todella kauan ennenkuin pääsisin hänestä yli. Läheisiltä olen yrittänyt pyytää apua, mutta heillä on omat perheensä huolehdittavana.
Kommentit (15)
MIKSI haluaisit erota? Onko lapsia?
Mies on masentunut, peliriippuvainen, seksihaluton, minä väkivaltainen kontrollifriikki... Silti rakastetaan toisiamme enemmän kuin mitään muuta maailmassa.
Ap
Ajattele suhdetta päihteenä ja eroa katkaisuhoitona.
vielä ainakaan
Ap
Ota nainen itseäsi niskasta kiinni, käy terapiassa käsittelemässä ongelmiasi. Ei yksikään nainen voi olla noin h-tin saamaton ja riippuvainen jostain masentuneesta peliriippuvaisesta. Miten te edes yhdessä selviätte mistään käytännön asiasta?
Ja kyllä sitä pärjää aina jotenkin jos on edes peruselämänhallinta hyppysissä.
tarvitsette ammattiapua
eli nyt heti soitat ja tilaat ajan mielenterveyshoitajalle, jonne meneette yhdessä
ehkäisy kuntoon, tuohon tilanteeseen ei todellakaan kannata lasta saattaa
alkaa pakkaamaan tavaroita, minulla ei ole varaa ostaa omia huonekaluja (suurinosa miehen omia). Lisäksi minulla on kahden kuukauden irtisanomisaika asunnossani, joten vaikkan nyt löytäisin itselleni sopivan asunnon, on se luultavasti kahden kuukauden päästä jo mennyt. Pienet asiat tuntuvat liian suurilta. Lisäksi pois muutettuani ikävöimisen ohella myös miettisin jatkuvasti, miten mieheni voi ja pelkäisin hänen tekevän itselleen jotakin, En kaipaa haukkuja.
Ap
meillä on exän kanssa vahva riippuvuus toisistamme. Suhteemme ei kuitenkaan toiminut samantapaisten syiden vuoksi kuin ap:lla.
Erosimme, mies muutti pois. Nyt mies ei kestä ilman minua vaan soittelee ja tulee käymään jatkuvasti, vannoo muuttuvansa ja ottavansa kaiken avun vastaan, jotta saisi elää kanssani. Yhteenpaluu houkuttaisi, mutta toisaalta pelkään sitä koukkua...tosiaan suhteemme on kuin päihde, sitä tekee aina uudestaan mieli, vaikka aina siitä tulee vain paha olo.
Ja onko jo tehnyt mitään sen eteen, että on muuttumassa????
aiomme myös mennä pariterapiaan lähiaikoina (miehen ehdotus). Miltä kuulostaa?
Ap
alkaa pakkaamaan tavaroita, minulla ei ole varaa ostaa omia huonekaluja (suurinosa miehen omia). Lisäksi minulla on kahden kuukauden irtisanomisaika asunnossani, joten vaikkan nyt löytäisin itselleni sopivan asunnon, on se luultavasti kahden kuukauden päästä jo mennyt. Pienet asiat tuntuvat liian suurilta. Lisäksi pois muutettuani ikävöimisen ohella myös miettisin jatkuvasti, miten mieheni voi ja pelkäisin hänen tekevän itselleen jotakin, En kaipaa haukkuja.
Jos asunnossasi on kahden kk irtisanomisaika (mihin se muuten perustuu?), niin joka tapauksessa muuttaessasi tulee kuukausi pari aikaa jolloin joudut maksamaan kahdesta asunnosta vuokraa. Ja luultavasti vielä takuuvuokran päälle. Eli siitä et pääse mihinkään. Jos löydät hyvän asunnon nyt niin se on vaan otettava ja maksettava. Huonekaluja saa kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista edullisesti.
Oletko ollenkaan töissä missään? Kuulostat todellakin vähän avuttomalta mitä tulee asioiden muuttamiseen. Jos et ole töissä, eikö työn haku sitten voisi tuoda helpotusta asioihin, saisit rahaa muuttoon?
Miehesi ei ole sinun vastuullasi; jos hän haluaa tehdä itselleen jotain hän tekee sen täysin sinusta riippumatta. Et voi sitä estää mitenkään.
Ap
alkaa pakkaamaan tavaroita, minulla ei ole varaa ostaa omia huonekaluja (suurinosa miehen omia). Lisäksi minulla on kahden kuukauden irtisanomisaika asunnossani, joten vaikkan nyt löytäisin itselleni sopivan asunnon, on se luultavasti kahden kuukauden päästä jo mennyt. Pienet asiat tuntuvat liian suurilta. Lisäksi pois muutettuani ikävöimisen ohella myös miettisin jatkuvasti, miten mieheni voi ja pelkäisin hänen tekevän itselleen jotakin, En kaipaa haukkuja. Jos asunnossasi on kahden kk irtisanomisaika (mihin se muuten perustuu?), niin joka tapauksessa muuttaessasi tulee kuukausi pari aikaa jolloin joudut maksamaan kahdesta asunnosta vuokraa. Ja luultavasti vielä takuuvuokran päälle. Eli siitä et pääse mihinkään. Jos löydät hyvän asunnon nyt niin se on vaan otettava ja maksettava. Huonekaluja saa kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista edullisesti. Oletko ollenkaan töissä missään? Kuulostat todellakin vähän avuttomalta mitä tulee asioiden muuttamiseen. Jos et ole töissä, eikö työn haku sitten voisi tuoda helpotusta asioihin, saisit rahaa muuttoon? Miehesi ei ole sinun vastuullasi; jos hän haluaa tehdä itselleen jotain hän tekee sen täysin sinusta riippumatta. Et voi sitä estää mitenkään. Ap
Tiedän, etten ole vastuussa miehestäni, mutta huolehdin hänestä joka tapauksessa.
AP
Mies on masentunut, peliriippuvainen, seksihaluton, minä väkivaltainen kontrollifriikki... Silti rakastetaan toisiamme enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Ap
miten ero auttaisi teitä kumpaakaan? Sinä olisit yksinäinen kontrollifriikki, eikä mieskään siitä muuttuisi ainakaan parempaan päin.
Jos teidän suhde on muuten kunnnossa, minusta tuntuu, että yhdessä voisitte olla vahvempia saamaan nuo ongelmat siedettävälle tasolle. Terapia kuulostaa hyvältä, kokeilkaa nyt edes.
Mies on masentunut, peliriippuvainen, seksihaluton, minä väkivaltainen kontrollifriikki... Silti rakastetaan toisiamme enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Ap
miten ero auttaisi teitä kumpaakaan? Sinä olisit yksinäinen kontrollifriikki, eikä mieskään siitä muuttuisi ainakaan parempaan päin. Jos teidän suhde on muuten kunnnossa, minusta tuntuu, että yhdessä voisitte olla vahvempia saamaan nuo ongelmat siedettävälle tasolle. Terapia kuulostaa hyvältä, kokeilkaa nyt edes.
Ap
haluaisit erota miehestäsi, jos olet noin kiintynyt häneen vielä?