Sanoin aviomiehelleni "Rakastan sinua"

Toivottavasti myös meillä niin kymmenen yhteisen vuoden jälkeen....

Meidän avioliitto pyristelee viimeisillään. Vuosia ollaan vaalittu ja rakastettu. Muutaman vuoden aikana annettu vain luisua kohti mahdottomuutta.



Ihania vuosia teille lisää! Mikä on pitänyt rakkautenne roihuavana?

Kai teillä oli samanlaiset ilmeet kuin Ridgellä ja Brookella dialogianne läpikäydessä? :D

Kumpikin arvostetaan ja kunnioitetaan toisiamme. Emme riitele kotitöistä. Emme juo alkoholia kuin todella harvoin (ehkä kerran vuodessa). Kumpikaan ei pihistele rahasta eikä rakkaudesta. Perhe on aina etusijalla.



ap

Varsinkin tuo "Minä palvon sinua". Kuvittelin oikein sellaisella hitaalla saippuaoopperatyylillä ja isoilla suunliikkeillä:DD

Ehkä te ette ole vielä rakastaneet ketään, jos rakkaudentunnustukset naurattavat?

Ehkä te ette ole vielä rakastaneet ketään, jos rakkaudentunnustukset naurattavat?

rakkautta omasta takaa. Eikä tarvitse edes sitä tänne tulla hehkuttamaan. Mutta repeisin varmasti minäkin, jos oma mies sanoisi "palvon sinua" tai jotain muuta imelää...

Jos toista kunnioittaa, ei todellakaan repeile, kun toinen puhuu tunteistaan.

Meillä saatettaisiin käydä samanlainen keskustelu jos oltais hieman eri tyyppisiä ihmisiä.





Meillä myös 2 lasta ja 12 yhteistä vuotta takana..ja voih, kuinka voinkaan olla rakastunut.



Ei todellakaan täydellinen suhde, mutta paras mulle.

ja ollaan onnellisia ja rakastuneita, edelleen, mutta me kumpikaan ei osata oikein sanoa "minä rakastan sinua". Ei vaan tule luonnollisesti suusta ulos. Meillä sanotaan että "no oot sä ihan kiva" veikeästi hymyillen ja molemmat tajuaa että sillä tarkotetaan paljon enemmän :)

Kunnioittaminen Jos toista kunnioittaa, ei todellakaan repeile, kun toinen puhuu tunteistaan.

Siellä taas joku psykologinpoikanen pätee...

Tunteista voi puhua hyvinkin eri lailla, ja todellakin tunnemme toisemme läpikotaisin. Jos jompikumpi rupeaisi liian imeläksi (siis MEILLE liian imeläksi), niin ei siinä pokka pitäisi. Ja vitsiksi olisi tarkoitettukin. Jos sinulla ja miehelläsi on tapana (kynttilänvalossa) imellellä toisillenne, niin ei se ole AINOA oikea tapa ilmaista tunteitaan.

ja sit varmaan ratsastitte yhdessä auringonlaskuun. Ai saamari et täällä saa hyvät naurut. :DDDDDDDDDDDDDD

joka jaksaa nähdä avioliittonne eteen yhtä paljon vaivaa kuin sinä. Tuollaisia miehiä on vaikea löytää. Minun mieheni muuttui sen jälkeen kun täytin 40 vuotta ja olin kasvattanut teini-ikään meidän 3 lasta. Vaikka olen hoikka ja usein vain miehen vuoksi huoliteltu niin en enää riitä hänelle. Parikymppisiä tyttöjä hän katsoo sillä ilmeellä jota kuvaisin palvovaksi, minulle hän on sanonut suoraan etten enää näytä miltään.

Omat vanhempani eivat osanneet tunteitaan ilmaista sanoillaan. Ei oikeastaan paljon halittukaan, ei lapsia, ei toisiaan. Mina ja mies, 11 vuotta naimisissa ja 3 lasta, sanomme joka paiva toisillemme ja lapsillemme, kuinka paljon rakastamme. Ainakin viimeistaan nukkumaan mennessa. Ei ole missaan nimessa liian imelaa meille!