En mene ollenkaan äitini hautajaisiin, etten vaan vahingossa sure väärin.
Kun isäni kuoli, äitini syytti minua siitä että teeskentelin hautajaisissa surua ja kuittaili siitä kun en ole hautajaisten jälkeen kertaakaan isäni haudalla käynyt. Isäni hautajaisista nyt 4 vuotta.
Sanoin silloin äidilleni, että sitten kun hän kuolee, en osallistu hautajaisiin ollenkaan, etten vaan vahingossa sure sukulaisten mielestä väärin.
Perunkirjoituksissa käyn ilmoittamassa että kieltäydyn perinnöstä (kuolinpesä varaton ja velkoja on) ja jätän veljeni yksin selvittelemään äitini tehtalemia kulutusluottoja ja muita velkoja.
Kommentit (11)
Isääni en ole ajatellut montaa kertaa hänen kuolemansa jälkeen, aivan kuin sitä ihmistä ei olisi koskaan ollutkaan olemassa.
lapsillesi, etkä välty selvittelyiltä.
Hautajaiskuluihin en ainakaan osallistu eurollakaan, pitäkööt akkaa kylmiössä vaikka 20 vuotta.
eikä yhteenkään hautajaiskuluja koskevaan paperiin allekirjoitusta.
edes ulosottomies saa minulta perittyä äitini hautajaiskuluja.
eikä heidän käytöstään muuttaa, eli ymmärrän kyllä sua.
Mieti 40 vuotta eteenpäin, luuletko että ajattelet edelleen noin? Jos vastaus on kyllä, kannattaa toimia juuri niin kuin kuvailit. Jos et ole ihan varma, mieti mitä se 40v. vanhempi sinä tekisi toisin. Olisiko välit esim. elävään veljeen paremmat, jos et olisi jättänyt häntä yksi velkojen kanssa? Äitiäsi et hänen kuolemansa jälkeen voi enää loukata, mutta ehkä muita läheisiä, jos sellaisia hänellä on.
Tai sitten olet äitisi tytär etkä hänen laillaan välitä muiden tunteista, vain oma napa on tärkein.
sukulaiset akan hautaan hoitavat. Mulle turha asiasta soitella.
Että voit hyvin mennä.
Minä en mennyt oman lähisukulaiseni hautajaisiin hyvästä syystä, kun olin juuri synnyttänyt ja tuli kohtutulehdus+rintatulehdus yhtä aikaa 40 asteen kuumeen kera ja oli takana sektio, siinä ei paljon matkusteltu tai mitään. Kyllä siitä kuittailtiin paljon enemmän, vaikka tiesivät syynkin.
Enkä edes kerta vuoteen käy haudallakaan.
Kun mun ei sitä tarvi hoitaa, ja niinä kertoina kun olen siellä käynyt, ei oma kynttilä meinaa mahtua toisten joukkoon, ja kukkasiakin on ihan riittävästi ollut, tai siis liikaakin.
On sitä surtu ja itketty silti ilman julkista surutilaisuuttakin.
haittaa vaan se, että akan hautajaisista pitäisi jotain maksaakin. Ei ämmä kumminkaan ole ymmärtänyt mitään sukanvarteen monttubileitään varten laittaa.
Euroakaan en niihin bileisiin sijoita, en edes matkalippua lapsilleni.
kunhan pääset tuosta katkeruudesta irti. Voimia.