Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
8 v poika diagnoositta/ tukitoimitta, nyt tuli epäilyjä adhd:sta, assista ja touretesta!
23.02.2011 |
Voiko pakko-oireinen älämölö olla pelkästä adhd:sta johtuvaa, vai onko siinä taustalla aina asperger/ tourette? Poika toistelee kaikkia kivoja sanoja ja äännähdyksiä niin että tuntuu että se on pakko-oireista... Ylivilkkaus ja keskittymishäiriö ovat selkeästi adhd:n viittaavia, mutta entä tuo koulussa häiritsevä älämölö?
Kommentit (59)
ja järjestät asian.
ei onnistu, se on lapsen vastuulla ja se siitä, punkt o slut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi on vastuussa lapsestaan. Sillä selvä. Ja samma på svenska.
Hei!
Varaat nyt ajan neurologille. Koulun kauttakin voi päästä, mutta turhaan odotella, että koulu ja kuraattori hoitaa. Perheneuvola voi antaa kasvatusvinkkejä ja keinoja arjen selviytymiseen, mutta lapsen hoito kuuluu neuron puolelle. Hophop Liikkeelle nyt!! Meidän pojalla oireita selviteltiin jo viiden vuoden iässä. Diagnoosit ja hoidot olivat selvät kouluun mennessä. Selviytyy hyvin yleisopetuksen ryhmässä hyvällä tuella osin lääkityksellä (tarve testattu kaksoissokkokokein). Tässä ei enää kädestäpitämiset ja rakkausrajashitti riitä.
Minä muuten kasvatan lastani enkä tarvitse tekosyitä. Toisekseen lapseni luokalla ei ole koskaan ollut kriisikokouksia, ei ole ollut tarvetta. Ja kolmanneksi, lapseni ei ole häirikkö.
Kaikenlaista porukkaa..
Ap: n lapsi on voinut tähän saakka pärjätä vallan mainiosti koulussa/ päiväkodissa jos apuna on ollut osaava henkilökunta ja salliva ja hyväksyvä ryhmä.
Monet erityislapset selviävät normaalissa ryhmässä ihan hyvin ilman mitään tukitoimia jos ryhmä on hyvä ja toimiva. Voi olla, että esim. päiväkodissa on jotain oireilua huomattu, mutta koska se ei ole aiheuttanut haittaa niin asiaan ei ole puututtu tai lähdetty hakemaan diagnoosia.
Tämä on hyvin yleistä ainakin koulumaailmassa missä itse työskentelen.
Toisekseen vanhemmat itse ovat monesti niin tottuneita oman lapsensa toimintaan, että eivät ehkä näe niitä eroavaisuuksia mitä tulee muihin verrattuna.
Kolmanneksi esim. adhd on hyvin vahvasti perinöllinen. Vanhemmalla saattaa itsellään olla samoja oireita eikä näin ollen näe lapsessaan mitään erikoista. Vanhemman hoitamaton adhd on monesti haitallista lapsen diagnosoimisen ja kuntoutuksen kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempi on vastuussa lapsestaan. Sillä selvä. Ja samma på svenska.
on vastuuta ja vastuuta, jota tässä tarkoitetaan, ok?
katso peiliin ja lakkaa syyttämästä muita.
Kaikenlaisia "vanhempia".
"Sinä ihan muu tuntematon olet kauhea, koulun kuuluu sitä, lapsen kuuluu tätä..." ja PÄLÄ PÄLÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vain ymmärrä miten sinä huutelija tiedät muiden lapsista, ei minun lapsestani ole tosiaankaan puhuttu kenenkään muun kuin meidän, eli lapsen vanhempien kanssa. "Kriisikokoukset" kulkevat nimellä vanhempainvartti, ja niissä on paikalla, ope, äiti ja isä, viime kerralla myös oppilastyöryhmän edustaja. Ei siis todellakaan muita vanhempia! Jokaisessa vanhempainillassa olen myös mukana, koskaan ei ole niissä puhuttu minun pojasta vaan kaikille yhteisistä asioista.
Valvon poikani läksyjä myös. Koulun jälkeen poika tekee läksyt, kun tulen töistä, tarkastamme yhdessä onko läksyt tehty, yleensä löytyy joku tehtävä joka on merkitty ja jota poika ei ole huomannut. Kokeista yritän pysyä kärryillä, mutta nytkin oli erillinen lappu enkun kokeesta, ja tämä lappu oli jäänyt sellaisen kirjan väliin josta ei läksyjä tule. Ja jos matikan kirja on jäänyt kouluun, ja huomaan sen kello 17 kun tulen koulusta, läksyt ovat hyvästä yrityksestä huolimatta tekemättä.
Vieläkö jotain?
ap
Alkaa mennä ala-arvoisten henkilöiden vuoksi tämä keskustelukin ala-arvoikseksi.
Hyvää päivän jatkoa ap ja voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, lapsesi käytös voi johtua adhdsta tai sitten lapsellasi voi olla asperger tai tourette tai joku näiden yhdistelmä tai joku muu ongelma. Yleensä noista autisminkorjon häiriöistä (add, as, tourette) on joku yhdistelmä, josta eri ikävaiheissa ja kehitysvaiheissa nousee erilaisia piirteitä esiin.
Pointti on siinä, että sinä ja lapsesi selvästi tarvitsette apua. EN sano, että te olette ainoat jotka sitä tarvitsette, mutta te olette taatusti ne, jotka siitä eniten hyötyvät. Puhu siis kouluterveydenhoitajalle ja opettajalle että keskutelevat oppilashuoltoryhmässä lapsesi asiasta ja koululääkäri sitten kirjoittaa teille lähetteen parempiin tutkimuksiin. Siellä lapsi tutkitaan ja tutkimusten jälkeen todettuihin ongelmiin pyritään löytämään apua. Noin puolet avusta on lapsen kuntouttamista ja terapointia,, joissain tapauksissa mys lääkehoitoa, noin puolet taas on sitä, että ympäristöä muutetaan lapselle sopivammaksi. Tämä jälkimmäinen puolikas tarkoittaa sitä, että joku psykologi tai spykiatrian sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä miettii nsun kanssasi, miten voit muuttaa teidän toimintaa kotona ja koulussa näiden asioiden hoitamiseksi, miten esim saisit paremmin hanskaan ne koepäivät ja läksyasiat. Todennäköisesti tarvitse siihen tukea myös opettajalta ja jos/kun opettaja "ei ole valmis muuttamaan omia toimintatapojaan " oma-aloitteisesti tai sinun aloitteestasi, joku psykologi voi tulla koululle palaveeraamaan ja selittämään, miksi se nyt kuitenkin olisi tällä kertaa tarpeen. jne. En sano, että sinä teet mitään väärin, enkä sano, että opettajakaan tekee mitään väärin, mutta jokuhan tuossa yhtälössä ei nyt sovi teidän lapselle joten jotain täytyy pyrkiä muuttamaan. Asiantuntija auttaa teitä näkemään, mitä ja miten.
Kannattaa hakea apua. Sillä lailla sitä oppii vähitelleen myös jättämään tämän yhden välihuutelijan kaltaiset ihmiset ansaitsemalleen huomiolle.
johon kaikki luokan vanhemmat kutsutaan. Se ei ole mikään vanhempainvartti.
Tulet koulusta? Oletko siis itse opettaja vai teiniäiti?
Ja juu, se vielä, että olet laiminlyönyt tilanteen vuosia - joten turha esittää nyt jotain marttyyria!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
johon kaikki luokan vanhemmat kutsutaan. Se ei ole mikään vanhempainvartti. Tulet koulusta? Oletko siis itse opettaja vai teiniäiti? Ja juu, se vielä, että olet laiminlyönyt tilanteen vuosia - joten turha esittää nyt jotain marttyyria!
Ja tarkoitus oli selittää sinunkin ymmärrettävästi, että ei todellakaan ole ollut mitään kriisikokouksia missä vanhemmat olisivat juorunneet lapseni tilanteesta.
Tämän enempää en vastaaviin heittoihin kommentoi.
ap
Esim. asperger on sellainen, joka oireet "nousee" esille usein sellaisissa taitekohdissa. Koulunaloitus, yläasteelle siirtyminen, murrosikä, jatko-opinnot yms ovat sellaisia just. Eli elinpiiri laajenee ja rutiinit muuttuu. Ei pärjääkään enää samalla lailla esim. isossa koululuokassa ja alkaa oirehtia.
Meidän perheen kokemuksella noita pakko-oireita ja keskittymishäiriöitä voi olla asseilla. Usein pojilla tuntuu esiintyvän sellaista äänekkäämpää ja muita häiritsevämpää, kun taas tytöllä esim. pakko-oireet ovat hiljaisempia ja huomaamattomampia.
Oma toinen lapseni sai as-diagnoosin vasta 17-vuotiaana vaikean masennuksen hoidon aikana. Lapseni on vaikeavammainen ja muutenkin aina tarvinnut avustajan, aspergeroireet tavallaan hoituivat siinä sivussa, kun sai paljon tukea arkeensa vamman takia. Harmillista todella siinä mielessä, että as-oireisiin olisi tarvinnut myös terapiaa, joka olisi hyödyttänyt moni tavoin elämää eteenpäin. Onneksi nyt on mahdollisuus terapioihin vaikka tavallaan tuskaisempaa nuorelle on nyt opetella erilaisia selvitymismalleja arjesta. Hyvä olisi ollut oppia niitä jo nuorempana, esim masennus ei ehkä olisi ollut niin vaikea jakso elämässä, jos nuorella itsellään olis ollut enempi keinoja ja ymmärtämystä omaan erilaisuuteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jotain oirehdintaa/diagnoosia? Eli vahvasti teillä perinnöllistä?
Mun kuopus on nykyään täysin mahdoton tapaus, ja tutkimuksiin ollaan kait pian pääsemässä?
Epäilen, että mulla itselläni on jotain vastaavaa... Siksi olen ehkä sokea omalle lapselle. Luulen, ettei meidän elämä tule koskaan helpottumaan, vaikka jotain selviäisikin, en usko, enkä oikein jaksa enää mitään.
suosittelen, että ap hakisi nyt apua lapselleen, mutta asiat pitäisi selvittää ihan pohjamutia myöten. Kyllä esim. koulukiusaamisella saadaan aikaan mitä vaan "oireita", joita ei muuten juuri olisikaan. Mutta nyt siis toimiin!
Sitä taas on turha murehtia, että olisiko jotain pitänyt tehdä vaikka kaksi vuotta sitten. Oma poikani on nyt ekaluokkalainen ja joskus pari vuotta sitten hänen kanssaan oli aika vaikeaa. Käytös oli monin tavoin hankalaa (esim. juuri saman järjettömän virkkeen toistamista kovaan ääneen kymmenen kertaa peräkkäin) ja mitä asiaa itsekseni selvittelin, Aspergerin syndroomaa aloin epäillä. No, päätin sitten, että katsotaan miten eskarissa menee. Kaikki menikin tosi hyvin! Eskari oli mainio paikka, jossa lapseni kypsyi huimasti. Ja nyt koulussa luokka on iso, mutta opettaja jämpti, ja kaikki on taaskin mennyt hyvin! Pojallani on myös kavereita ja on käsittääkseni ihan suosittu, vaikka ennen ei ollut kiinnostunut toisten kanssa leikkimisestä. Pointtini on, että ehkei mitään vahinkoa olisi syntynyt, vaikka olisin pari vuotta sitten kiirehtinyt lasta tutkimuksiin, mutta lapsilla on tapana käyttäytyä lapsellisesti :) Moni asia korjaantuu itsekseenkin. Mutta sitten taas JOS jotain oikeasti on vialla, pitäisi liikkeellä olla hyvissä ajoin ennen kuin esim. ongelmat koulussa kasaantuvat. Monimutkaista!
5v. taistellut lapsen eteen ja nyt saatiin tuo dg. Lapsi ei ole enään vilkas, että voisi olla hyvinkin add, mutta lääkäri merkitsi papereihin adhd.
Lievä näkyy juuri koulussa opiskelussa.
Kuule munkin lapsi on kiltti, iloinen ja reipas, mutta silti adhd.
Lievemmissä tapauksissa keskittyminen herpaantuu ryhmässä.
Me kokeillaan lääkettä, koska poika aloittaa koulun syksyllä.
hyvin tuloksin. Tiedän monen assin saaneen avun kyseisestä lääkkeestä ja yhdellä loppui lyöminenkin lääkkeen ansiosta.
On lapseni terapiryhmässä tämä poika.
T.Edellinen
Tai sitten otat yhteyttä opettajaan ja kerrot tilanteen ja sovit, että valvot lapsen kokeisiinlukua.
ongelman, eikä aio tehdä asian eteen yhtään mitään, ei edes muistuta lasta, että kokeet on huomenna tms, eikä aio niin tehdä jatkossakaan.Koululle en pääse käymään sen aukioloaikoina, eli näillä mennään eteenpäin jatkossakin.
Ehkä jotkut,mutta harvat.Olishan se niin helppoa kun koulussa merkattais läksyt ja kokeet huolella,mutta ei se onnistu.
Alue: Aihe vapaa
en ole kauhea, olen vitttuuntunut 3,5 vuoden sabotointiin.
Kyllä vanhemman pitää valvoa lapsensa läksyntekoa.
Ja sen sijaan että mollaat ja haukut muita, sinäkin voisit keskittyä siihen oman lapsesi kasvattamiseen jatkuvien tekosyiden sijaan...
Ja meikäläisiä tapaisit esimerkiksi niissä koulun kriisikokouksissa, jossa me muut vanhemmat olemme paikalla, mutta joista te häiriköiden vanhemmat aina laistatte.