Olisiko yliopistojen/AMK:n lukukausimaksut hyvä idea
jos Suomen kansalaiset saisivat viiden vuoden opintoja varten ilmaisen "voucherin" ???
Kommentit (20)
minullakaan ei olisi korkeakoulututkintoa, koska olisin jäänyt odottamaan oikeampaa hetkeä alkaa opiskella ja tuhlata opintovuosia
mistähän tuo pilkku tuohon hyppäsi
2
koulutuksen tulee olla ilmaista piste.
Miksei yksi ilmainen tutkinto Suomen kansalaisille riitä?
minullakaan ei olisi korkeakoulututkintoa, koska olisin jäänyt odottamaan oikeampaa hetkeä alkaa opiskella ja tuhlata opintovuosia
jos se olisi viiden vuoden sijasta vaikka yksi kandi/amk + yksi maisteritutkinto riippumatta ajasta?
entä jos ensimmäinen, parikymppisenä valittu ala ei työllistäkään? Tai jos se osoittautuu muuten vääräksi?
Aika karua, jos ainoastaan maksukyky olisi avain uuteen mahdollisuuteen.
Jos itse en olisi lähtenyt opiskelemaan toista tutkintoa, olisin loppuikäni työtön sossun luukulla ja saisin ehkä vain kurjia hanttihommia. Ensimmäinen tutkinto ei työllistänyt, ja koska minulla ei ole siitä työkokemusta, ei kukaan ottaisi minua enää alalle töihin - ja lisäksi aika on ajanut ohi, eli olen auttamatta pudonnut kelkasta. Nyt minulla sentään on mahdollisuus tulevaisuudessa ihan oikeasti elättää itseni ja lapseni ja tehdä työtä, josta pidän. Tämä uusi valinta on minulle täysin sopiva ala, ensimmäinen oli liian nuorena tehty väärä valinta. Tajusin vasta myöhemmin, mikä oikeasti kiinnostaa ja mihin omat kykyni suuntaavat.
entä jos ensimmäinen, parikymppisenä valittu ala ei työllistäkään? Tai jos se osoittautuu muuten vääräksi?
Aika karua, jos ainoastaan maksukyky olisi avain uuteen mahdollisuuteen.
Olisihan toinen tutkinto mahdollista suorittaa lainan avulla, jos ei rahaa ole säästössä.
opintolaina kuitenkin täytyy jättää peruselämiseen, jos opiskella aikoo
opintolaina kuitenkin täytyy jättää peruselämiseen, jos opiskella aikoo
Varmaankin opintolainaa muutettaisiin niin, että sitä saisi määrällisesti enemmän.
Eli valtio takaisi ja pankki lainaisi kyselemättä.
mitä hyvää siinä olisi?
- Kaikki ulkomaalaiset maksaisivat lukukausimaksut tai saisivat stipendin kotimaastaan (eli me veronmaksajat maksaisimme vain suomalaisten opinnoista).
- Opiskelu otettaisiin varmasti tosissaan, kun siitä pitää maksaa.
- Kun maksaa, voi myös vaatia rahalle vastinetta, eli laadukasta opetusta.
- Kun maksaa, voi myös vaatia rahalle vastinetta, eli laadukasta opetusta.
Kun opiskelusta pitäisi maksaa, niin yliopistojen olisi turha luulla enää pärjäävänsä sillä linjalla, että "lue kirja ja käy tentissä". Pitäisi olla kunnon opetusta!
perusteltua syytä voisi laskuttaa. Paikkoja hakisivat sitten ne ketkä oikeasti ovat kiinnostuneita eikä paikkoja vastaanotetaaisi vuodeksi "kunnes pääsen sinne minne haluan".
yksi tutkinto ei todella riitä. Voit 20v kouluttautua alalle jota ei ole edes olemassa kun täytät 35v.
Yliopisto opiskelijan on tietysti mahdollista opiskella 5v valmiiksi, jos sattuu olemaan rikasta sukua tai ottaa opintolainaa, onko kuinka järkevää eikö paljon ole puhuttu että 23v maisteri ei töitä saa kun ei ole työkokemusta. Kiva sitten maksella työttömänä opintolainaa.
Toisaalta en tunne yhtään opiskelijaa joka ei kävisi työssä opiskelujen ohella ja samalla opinnot lykkäytyvät.
En tiedä kuinka paljon suomessa on ulkomaisia opiskelijoita, mutta en usko heidän vievän suomalaisten paikkoja, vai mitä tällä ulkomaisten opiskelijoiden rahastuksella tarkoitetaan?
2
Toisaalta olen sitä mieltä että opiskelun tulisi olla ilmaista, toisaalta taas sellaiset koulutuksen keskenjättämiset pitäisi saada kuriin. Nykyään on tosi yleistä, että mennään kokeilemaan jotain alaa tai mennään yliopistoon sisään jotain helppoa reittiä ja vaihdetaan myöhemmin mielekkääseen alaan. Esim. matematiikka on nykyisin sellainen, että n. 20% sisäänpäässeistä valmistuu, muut pääsevät paperilla ja vaihtavat myähemmin johonkin kivempaan
Toisaalta olen sitä mieltä että opiskelun tulisi olla ilmaista, toisaalta taas sellaiset koulutuksen keskenjättämiset pitäisi saada kuriin. Nykyään on tosi yleistä, että mennään kokeilemaan jotain alaa tai mennään yliopistoon sisään jotain helppoa reittiä ja vaihdetaan myöhemmin mielekkääseen alaan. Esim. matematiikka on nykyisin sellainen, että n. 20% sisäänpäässeistä valmistuu, muut pääsevät paperilla ja vaihtavat myähemmin johonkin kivempaan
Kenties johtuu siitä, että nuorten on "pakko" hakea jonnekin - alle 25-vuotiaan on pakko mennä jonnekin opiskelemaan. Vaikka ei pääsisi sinne, minne oikeasti haluaa tai ei vielä tietäisi, mitä haluaa opiskella.
Olisihan toinen tutkinto mahdollista suorittaa lainan avulla, jos ei rahaa ole säästössä.
aika karua, että nimenomaan kaikkein köyhimmät joutuisivat ottamaan lainaa päästäkseen opiskelemaan - ja korkojen myötä maksaisivat siitä kaikkein eniten.
Itse olisin sellaisessa tapauksessa joutunut jättämään väliin. Ja varmasti moni muukin. Ja kuinka suuri velkataakka täytyisi sälyttää nimenomaan kaikkein köyhimpien niskaan? Jos on ensin opiskellut vaikka viisi vuotta opintolainalla ja sen jälkeen jäänyt työttömäksi - opintolainaa on edelleen hirveä määrä, joka kasvaa jatkuvasti korkoa, ja sitten pitäisi ottaa vielä lisää lainaa saadakseen uuden mahdollisuuden elämäänsä. Onko muka ihan mielekästä, että aina ratkaisu opiskelijan vähävaraisuuteen on LAINA?
t. se toista tutkintoa suorittava (en muista aiemman viestini numeroa)
ei, mutta keskeytyksestä perusteltua syytä voisi laskuttaa. Paikkoja hakisivat sitten ne ketkä oikeasti ovat kiinnostuneita eikä paikkoja vastaanotetaaisi vuodeksi "kunnes pääsen sinne minne haluan".
no miten määriteltäisiin "perusteltu syy"? Riittäisikö sellaiseksi esim. se, että toteaa alan olevan itselleen väärä?
Aika moni opiskelija on saanut esim. oppilaitosten esitteiden ja nettisivujen perusteella virheellisen kuvan opetuksen sisällöstä ja jopa tutkinnon työllistymismahdollisuuksista. Ja joskus nuorella ihmisellä voi olla myös vääränlainen käsitys siitä, mitä joku tietty ala pitää sisällään. Ja toisaalta myös käsitykset omista kyvyistä ja todellisista kiinnostuksen kohteista voivat olla hakusessa siinä vaiheessa, kun niitä päätöksiä ja valintoja pitää tehdä. Nuori voi luulla olevansa kiinnostunut alasta, kunnes pääsee opintojen kautta perehtymään siihen, mitä se oikeasti on. Virhevalintoja voi tulla, ja olisi aika epäinhimillistä, jos niistä rankaistaisiin.
Ja mikäli hyväksyttäväksi syyksi riittäisi edellämainittu, niin kuka tahansa voisi aina antaa sellaisen syyn - eli loppujen lopuksi mitään keskeytystä ei voitaisi määritellä perusteettomaksi.
Ja kyllähän jo nyt keskeytetty tutkinto vähentää seuraavaan tutkintoon saatavien opintotukikuukausien määrää, eli jonkinlaista rajoitetta "tutkintosurffailuun" on jo nyt olemassa.
mitä hyvää siinä olisi?
- Kaikki ulkomaalaiset maksaisivat lukukausimaksut tai saisivat stipendin kotimaastaan (eli me veronmaksajat maksaisimme vain suomalaisten opinnoista).
- Opiskelu otettaisiin varmasti tosissaan, kun siitä pitää maksaa.
- Kun maksaa, voi myös vaatia rahalle vastinetta, eli laadukasta opetusta.
Ulkomaalaisten osalta olisi mahdollista muuttaa koulutus maksua vastaan saatavaksi. Siihen ei tarvita maksuja meille.
Opiskelu otettaisiin varmasti tosissaan, mutta se kuka voi ja saa ottaa sen tosissaan on ne, joilla on siihen resursseja ja varaa. Maksullisuus saattaisi myös merkitä opintojen venymistä, kun opiskelijat (jotka ovat yksi Suomen köyhimmistä ryhmistä yksinhuoltajien ja ulkomaalaisten, sekä yksinäisten eläkeläisten ohessa) yrittävät kaapia kasaan sekä elantoa, että lukukausimaksuja. Ketä se sitten hyödyttää? Jos yksinhuoltajilla ja vähävaraisilla on jo nyt vaikeuksia selvitä opintoajasta pienituloisuuden vuoksi, niin miten luulet, että heidän opintojen käy lukukausimaksujen kanssa. Ja kun moni jättää opiskelematta, lisääkö se työvoimaa ja hyvinvointia, jota tarvitaan?
Laadukasta opetusta yritetään tavoitella nytkin. Miksikö? Siksi, että kilpailuyhteiskunta vaatii sitä. Kilpailu oppilaista on kovaa, kilpailu tuloksista on kovaa. TArve muuttua ja tarve kehittyä kuuluu opistoillekin nykypäivänä.
Olisihan toinen tutkinto mahdollista suorittaa lainan avulla, jos ei rahaa ole säästössä.aika karua, että nimenomaan kaikkein köyhimmät joutuisivat ottamaan lainaa päästäkseen opiskelemaan - ja korkojen myötä maksaisivat siitä kaikkein eniten.
Itse olisin sellaisessa tapauksessa joutunut jättämään väliin. Ja varmasti moni muukin. Ja kuinka suuri velkataakka täytyisi sälyttää nimenomaan kaikkein köyhimpien niskaan? Jos on ensin opiskellut vaikka viisi vuotta opintolainalla ja sen jälkeen jäänyt työttömäksi - opintolainaa on edelleen hirveä määrä, joka kasvaa jatkuvasti korkoa, ja sitten pitäisi ottaa vielä lisää lainaa saadakseen uuden mahdollisuuden elämäänsä. Onko muka ihan mielekästä, että aina ratkaisu opiskelijan vähävaraisuuteen on LAINA?
t. se toista tutkintoa suorittava (en muista aiemman viestini numeroa)
Me "köyhät" elämme jo nyt sen lainan ja totun varassa opiskellessamme. Muuten en pysty valmistumaan ikinä. Työtä on turha miettiäkään tässä tilanteessa. Ensi vuonna ehkä ensimmäisen kerran. Pidetään peukkuja.
Me "köyhät" elämme jo nyt sen lainan ja totun varassa opiskellessamme. Muuten en pysty valmistumaan ikinä. Työtä on turha miettiäkään tässä tilanteessa. Ensi vuonna ehkä ensimmäisen kerran. Pidetään peukkuja.
Tarkoitinkin, että olisi kohtuutonta että joutuisi ottamaan vielä ylimääräistä lainaa lukukausimaksuihin - kun sitä lainaa kertyy jo opintolainoistakin.
Tsemppiä opintoihin ja kaikkeen!!
koulutuksen tulee olla ilmaista piste.