Toisaalta hankalaa, kun tutut antavat lainaan vauvanvaatteita.
Olen itse ostanut osan vauvanvaatteista ja osan saanut tutuilta lainaan tai omaksi. Hankaluus tulee siinä vaiheessa, kun tutut sitten pyytävät näitä lainaamiaan vaatteita takaisin tyylillä "viitsisitkö katsoa ne valmiiksi jos tulen huomenna hakemaan". Hirmu vaikeaa muistaa, että mitkä vaatteista on keltäkin saatu. Sitten tulee mielen pahoittamisia puolin ja toisin, kun nämä vaatteet menevät mahdollisesti sekaisin ja lainaaja esim. väittää antaneensa lainaan jonkun tietyn vaatteen jota meillä ei yksinkertaisesti ole ollutkaan.
Kommentit (37)
Kaikki tuttuni lainailevat/tarjoavat lainalle. No ensinnäkin inhoan lainaamista puolin ja toisin, mieluummin annan ja sanon, ettei tarvii palauttaa. Nytkin talvihaalari jää pieneksi ja ensi talvena varmaan joku haluaisi lainalle, mutta ajattelin sen joko myydä/säästää seuraavalle lapselle. Eipä tarvii miettiä, jos haalari on mennyt myyntikelvottomaksi..myönnetään, olen tarkka lapseni vaatteista ja niiden kunnosta.
Levitän vaatteet pöydälle ja pari kuvaa, niin sillä selvä.
Kysyn myös saadessani vaatteita, että palautetaanko ne vai ei.
Itse sain lainaan kestovaippoja, samanlaisia joita myös itselläni oli, tällöin ompelin omiini pienen langan pätkän.
eikä itselle tulis mieleenkään antaa lainaan, ennemmin annan kokonaan pois.
Mitä sitten jos niihin tulee tahra, joka ei lähde pois? Mustikka, porkkana ym. tai sitten joku vaate katoaa tai juuri niin kuin sanot takaisin pyydetään sellaita mitä ei ole ollutkaan.
Turhaan pyörivät nurkissa kun omilla lapsilla iso ikäero ja kavereiden lapsi taas siitä välistä.
Joidenkin ihmisten kanssa vaihto- ja lainatalous toimii tosi hyvin, tyyliin kaikkea voi lainata kestovaipoista autoon, mutta toisten kanssa taas ei tulisi mieleenkään edes ehdottaa.
Kiva että joillakin toimii, itselläni on vain huonoja kokemuksia enkä siksi suostu ottamaan vaatteita lainaksi tai lainailemaan meidän vaatteitamme.
"Paras" tapaus oli eräs perhe, joka alunperin antoi meille esikoistyttöä varten kasan vaatteita (kolmella pojalla olleita, jotka tosiaan myös näyttivät siltä...) Emme kehdanneet kieltäytyä joten otimme lahjan vastaan ja valtaosan heitimme suoraan roskiin (olivat siinä kunnossa että UFFiin ei ollut mitään asiaa) ja pari bodya otimme kotikäyttöön. Lisäksi saimme turvakaukalon vauvalle, sen otimme käyttöön myös. Kahdeksan vuotta myöhemmin (kyllä, kahdeksan!) he tulivat kyselemään "lainaamiensa" vaatteiden perään! Meiltä löytyi ainoastaan tuo turvakaukalo ja sitäkin he kauhistelivat kuinka kulahtanut se on ja miettivät pitäisikö meidän korvata se... Haloo, siinä vaiheessa 12v. vanha istuin, joka oli ollut käytössä 6:lla lapsella! Emme korvanneet, emmekä ole väleissä enää nykyään.
ollenkaan. Meillä ostettu kaikki vaatteet lapselle uutena. ANNAN eteenpäin ehkä noin puolet vaatteista ja toisen puolen säästän mahdollista tulevaa lasta varten.
Mielestäni lainauksessa pitää olla tietynlainen asenne: Eli ei haittaa, jos vaatteet ovat menneet huonoiksi tms. Eikä saisi olla ahnetta asennetta, muuten välit menevät helposti.
Itse en ole lainaajatyyppiä senkään vuoksi, että olen TODELLA tarkka vaatteiden ns. nukkakunnosta. Vain harvat yhdelläkään lapsella olleet vaatteet läpäisevät "nukkaseulaani" enkä voisi kuvitellakaan, että antaisin vaatteita, jotka tulisivat entistä nukkaantuneempina meille takaisin.... Kaksi perhettä, joille olen lapsemme vaatteita antanut, ovat olleet kyllä todella tyytyväisiä, koska vaatteet ovat olleet niin hyväkuntoisia.
ole koskaan ymmärtänyt tuota vaatteiden lainaamista, olen saanut vauvanvaatteita ja antanut niitä sitten eteenpäin ja olen myynyt ja ostanut vaatteita (kavereiden ja sukulaisten kesken nämäkin). Ei ole mitään ongelmia ollut ja jos haluaa jonkun vaatteen säästää mahdollista tulevaa lasta varten, niin pitää sen sitten omassa kaapissaaan.
"Paras" tapaus oli eräs perhe, joka alunperin antoi meille esikoistyttöä varten kasan vaatteita (kolmella pojalla olleita, jotka tosiaan myös näyttivät siltä...) Emme kehdanneet kieltäytyä joten otimme lahjan vastaan ja valtaosan heitimme suoraan roskiin (olivat siinä kunnossa että UFFiin ei ollut mitään asiaa) ja pari bodya otimme kotikäyttöön. Lisäksi saimme turvakaukalon vauvalle, sen otimme käyttöön myös. Kahdeksan vuotta myöhemmin (kyllä, kahdeksan!) he tulivat kyselemään "lainaamiensa" vaatteiden perään! Meiltä löytyi ainoastaan tuo turvakaukalo ja sitäkin he kauhistelivat kuinka kulahtanut se on ja miettivät pitäisikö meidän korvata se... Haloo, siinä vaiheessa 12v. vanha istuin, joka oli ollut käytössä 6:lla lapsella! Emme korvanneet, emmekä ole väleissä enää nykyään.
Tuo oli kyllä aika paha jo! :-DDD
ja kavereillani on sellainen tapa, että olen heti ilmoittanut että kallisarvoiset vaatteet jää suoraan pois, en ota niitä lainkaan. Muut vaatteet "annetaan" siten, että kaverin lapsen vanhat meidän lapsen käyttöön-->kaikki meidän vauvanvaatteet heille toiselle lapselle-->kaikki taas meidän toiselle lapselle jne. Ja välissä ovat käyneet siellä sun täällä :D Toki joka kierroksella jotain menee rikki yms, mutta ei haittaa koska "aarteita" ei joukossa ole. Ja joka kierroksella tulee myös uusia mukaan.
Nyt kun kaikilla alkaa olla lapset tehtynä, ja minulla nuorin vauva, laitan vaatteet surutta eteenpäin kunhan JOKAINEN jonka vaatteita kyydissä on, on käynyt ITSE katsomassa jos haluaa jotain sieltä säästää.
Kauhean ärsyttävää ruveta miettimään vaatteen palautusta jossain vaiheessa. Sitä paitsi vaatteethan kuluu, ei lainavaatteita uskalla käyttää samoin kuin omia.
Jos mulle on tuotu vanhoja vauvanvaatteita, niin olen olettanut saavani ne omaksi (ellei nimenomaan ole muuta mainittu). En itsekään vie kellekään sellaisia vauvanvaatteita, jotka haluan vielä takaisin.
mutta tarvikkeiden lainaamisesta kannattaa pysyä visusti erossa.
Meille aikanaan annettiin pyytämättä lainaan turvakaukalo, sitteri ja parvekerattaat, jotka jäivät käyttämättä, koska olivat ikivanhoja ja kaukalo jopa vaarallisen näköinen. Ostettiin kaikki uudet, ja kun tuo lainaaja sai toisen lapsen, niin pyysi "vastavuoroisesti" lainaksi meiltä, niitä meidän käytännössä uusi ja kalliita sitteriä ja rattaita! Kuka edes lainaa rattaita??
No en lainannut, ja olen hänen mielestään nyt itsekäs ja omahyväinen. Ihanaa.
edes ottaisi mitään vaatteita lainaan!
Jotain isompaa/kallimpaa tavaraa voisinkin, joka ei normaalikätössä mene miksikään (esim. pinnasänky/syöttötuoli). Tai sitten vauvalle kaukalopussi/maksuupussu tai vastaava.
Mutta en todellakaan jaksaisi miettiä, että voi apua tähän lainapaitaan meni mustikkasosetta se on saatava nyt puhtaaksi tai hommattava/annettava uusi tilalle. Joko ostan kokonaan omaksi tai sitten ei.
mutta tarvikkeiden lainaamisesta kannattaa pysyä visusti erossa.
Meille aikanaan annettiin pyytämättä lainaan turvakaukalo, sitteri ja parvekerattaat, jotka jäivät käyttämättä, koska olivat ikivanhoja ja kaukalo jopa vaarallisen näköinen. Ostettiin kaikki uudet, ja kun tuo lainaaja sai toisen lapsen, niin pyysi "vastavuoroisesti" lainaksi meiltä, niitä meidän käytännössä uusi ja kalliita sitteriä ja rattaita! Kuka edes lainaa rattaita??
No en lainannut, ja olen hänen mielestään nyt itsekäs ja omahyväinen. Ihanaa.
Siis niillä vanhoilla "lainaksi" saaduilla tavaroilla? Heititkö pois, vai palautitko suoraan?
Tosiaan, annoin kaverille lainaan ison kasan vaatteita, syntymästä yli 1v asti. Olin ostanut kaikki uutena esikoiselleni ja meillä ei lapsiluku vielä täynnä, joka myös oli kaverilla tiedossa. Sain takaisin rikkinäisiä ja pilalle tahriintuneita vaatteita. Olen tarkka vaatteista ja olin todella pettynyt siihenkin että vaattet oli myös väärillä pesuohjelmilla pilattu. Kyllä todella harmitti!
Päätin sitten niin että jatkossa en enää lainaa, vaan annan pienemmän määrän niitä pois joita en itse enää tarvitse/halua. Ja muut pidän itselläni niin ei tarvitse välien mennä pilalle vaatteiden takia.
merkatkaa vaatteet ompelemalla johonkin saumaan värillinen langanpätkä.
Itse tein näin, kun sain vaatteita, jotka pyydettiin palauttamaan. En olisi millään muistanut, mitkä ovat mistäkin, kun vauva sai lahjavaatteita monesta paikasta jne.
Olen lainannut paljon vaatteita kavereille ja sanonut, että näitä ei tarvitse varoa, eli jos katoaa tai tahriintuu, niin nou hätä.
Sellaiset vaatteet, jotka ovat minulle erityisen rakkaita, olen jättänyt lainaamatta.