Raivostuttaa lapsen isä (eksä)!!!
Lapsella oli 1-vuotissynttärit pari päivää sitten ja tänään iskä sitten kysy, että voisko tulla synttärikahville. Kysyin, että josko ottas pojan itelleen vähäks aikaa tänään, mut ei käy. Käväsee vaan kahvilla.
Vituttaa, ensinnäkin se ois voinu jo pari päivää sitten sanoa, että sille todennäkösimmin käy tää iltapäivä, niin mun ei ois tarttenu perua omia menoja (peruin joo, että lapsi edes joskus näkee isäänsä), kun aivan varmasti tiesi!
Ja olen vuorenvarma, että sillä on krapula. Alunperin sen piti tulla eilen illalla lapsenvahdiksi, että minä pääsen tuulettumaan, mutta se peruttiin koska mies oli niin väsynyt.
Lasta en anna sille yöksi, koska käytännössä lapsi ei tunne isäänsä ollenkaan ja paikka on vieras.
Sit se tulee tänne sanomaan mitä pitäis tehä eikä voi ottaa lasta ees syliin kun se haisee pahalle ja kieltäytyy vaihtamasta vaippoja kun se on niin inhottavaa.
Mua tämä äitiys ei ole ollenkaan kasvattanu eikä jalostanu, kiehun raivosta kun joudun kattelemaan moista selkärangatonta luuseria!
Taidanpa häippästä jonnekin samantien kun mies tulee...
Kommentit (25)
Onko sulla minkälaisia ystäviä? Onko niillä lapsia? Tai onko niistä tukiverkkoa?
Saanko kysyä teidän ikää? Sinun ja miehesi? Ei mitenkään kärkkäästi tai kettuillen? Oikeasti kuulostaa ihan kamalalta tuo tilanne. Hyi mikä mies, ihan kylmät väreet tulee.
Mistä päin ootte?
Tuo tänne se lapsi, jätetään nuo muksut tuolle mun ukolle ja lähtään tuulettumaan. Minä tarjoan! :) Oikeesti.
Onko sulla minkälaisia ystäviä? Onko niillä lapsia? Tai onko niistä tukiverkkoa?
Saanko kysyä teidän ikää? Sinun ja miehesi? Ei mitenkään kärkkäästi tai kettuillen? Oikeasti kuulostaa ihan kamalalta tuo tilanne. Hyi mikä mies, ihan kylmät väreet tulee.
Ystäviä on, mutta työssäkäyviä, kiireisiä ja lapsettomia! Matka on mun luo ilmeisesti aina pidempi.
Ikää on 31(!) ja eksä on 35(!!!). Ei uskoisi. Tää tuntuu niin joltain kypsymättömien teinien touhulta!
Äitini on elossa, mutta jo yli 70 ja asettui ikävästi erossa miehen puolelle ja sotkeentui kaikkeen ja tätä(kään) en ole oikein pystynyt anteeksi antamaan.
Mutta siis sellaisia ihmisiä ei oikein ole, joita voisin pyytää lapsenvahdiksi, muita kuin tuo äiti. Hän onkin jonkin verran katsonut lasta kun yritän tehdä opintojani tässä samalla loppuun, se on mun ainut henkireikä.
Yksi varteenotettava vaihtoehto on kyllä lapsen laittaminen hoitoon, että voisin tehdä ihan päätoimisesti opintoni, mutta toisaalta haluaisin lapsen perhepäivähoitajalle ja täällä ne paikat on vähän kiven alla.
Mistä päin ootte?
Tuo tänne se lapsi, jätetään nuo muksut tuolle mun ukolle ja lähtään tuulettumaan. Minä tarjoan! :) Oikeesti.
ap on keski-suomesta.
Unohda se leimautuminen. Käyppä vaikka googlettamassa tuosta tukiperhetoiminnasta. Ei ne kaikki siellä ole mitään ongelma tapauksia etkä sinä mitään leimaa otsaasi saa. Kannattaa ottaa tuosta ainakin selvää jotta tiedät että tuollainenkin vaihtoehto on. Moni tukiperheistä on juuri tavallisia yh äitejä jotka tarvii omaa aikaa ja lepoa kun omaa tukiverkostoa ei ole.
Ei se ole kunnia asia. Kyllähän sinä tiedät että selviät itsekin, sitähän sinä olet tehnyt. Vai pelkäätkö että ihmiset ajattelee että pääset liian helpolla jos lapsi on joskus hoidossa? :) Ei se lapsen kasvatusvastuu siinä kenellekään siirry, vaan tukiperhetoiminta perustuu sinun periaatteisiin ja ehtoihin.
Sitä apua ja helpotusta siihen arkeen pitää hakea ennenkuin vedät itsesi loppuun. Siinä vaiheessa se on sitten vain vaikeampaa.
No en minä tuohon osaa mitään sanoa! Se onkin sitten vaikeampaa. :/