Ihmisen elämäntarkoitus on joidenkin mukaan

...on seuraavat pari vuosikymmentä kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia ja rakastaa ja olla läsnä niiden elämässä.

Toisille raha tuo turvallisuutta, toiset saavat tyyneytensä muista asioista. Ei tässä ketään tarvitse arvostella, minä ainakin suon kaikille juuri sellaisen elämän ja onnellisuuden tavoittelun kuin he haluavat. Arvostelematta tai kyseenalaistamatta.



Kun on itse onnellinen ja tyytyväinen, on aivan sama miten kukakin elää.

...on seuraavat pari vuosikymmentä kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia ja rakastaa ja olla läsnä niiden elämässä.

t. ap

näköjään olla verojamaksava työssäkäyvä, joka kerää ja kerää omaisuutta. Ja omaisuus on sitten jätettävä lapsille perinnöksi.

Mitään muuta ei ilmeisesti elämällään saa tehdä.

Aika pöljää olis, jos noin oikeasti olisi. Onneksi ei. Joillakin on vaan niin vääristyneet käsitykset elämän tarkoituksesta.

Tunnen saaneeni lottovoiton kun minulla on mahdollisuus olla lasten kanssa kotona ja kun lapset kasvavat voin tehdä työtä kotoa käsin. Voin pitää lomani milloin haluan ja ei tarvitse tanssia vieraan työnantajan pillin mukaan :)

juu. Mutta ehkä tämä "älähdykseni" kimposi luettuani tuon avauksen, jossa arvosteltiin vanhempia siitä, ettei euroakaan jää perinnöksi. Otin tavallaan itseeni kyllä, kun arvostellaan ihmisiä. Osin johtui avaukseni näistä tällä viikolla olleista puheenaiheista, siitä saako perhe valita kuinka elämäänsä elää. Vaikka siis hoitaa lapsensa itse ja elää niukemmin sen takia. Tai tehdä hulluna töitä, jotta voi rahalla hankkia paljon palveluita ja omaisuutta. Tai jotain siitä välistä. Kunhan kerroin oman kantani, ehkä turhaan.

Toisille raha tuo turvallisuutta, toiset saavat tyyneytensä muista asioista. Ei tässä ketään tarvitse arvostella, minä ainakin suon kaikille juuri sellaisen elämän ja onnellisuuden tavoittelun kuin he haluavat. Arvostelematta tai kyseenalaistamatta.

Kun on itse onnellinen ja tyytyväinen, on aivan sama miten kukakin elää.

juu. Mutta ehkä tämä "älähdykseni" kimposi luettuani tuon avauksen, jossa arvosteltiin vanhempia siitä, ettei euroakaan jää perinnöksi. Otin tavallaan itseeni kyllä, kun arvostellaan ihmisiä. Osin johtui avaukseni näistä tällä viikolla olleista puheenaiheista, siitä saako perhe valita kuinka elämäänsä elää. Vaikka siis hoitaa lapsensa itse ja elää niukemmin sen takia. Tai tehdä hulluna töitä, jotta voi rahalla hankkia paljon palveluita ja omaisuutta. Tai jotain siitä välistä. Kunhan kerroin oman kantani, ehkä turhaan.

Toisille raha tuo turvallisuutta, toiset saavat tyyneytensä muista asioista. Ei tässä ketään tarvitse arvostella, minä ainakin suon kaikille juuri sellaisen elämän ja onnellisuuden tavoittelun kuin he haluavat. Arvostelematta tai kyseenalaistamatta. Kun on itse onnellinen ja tyytyväinen, on aivan sama miten kukakin elää.

Tunnistan tuon tunteen :)

Minä säästän. Ainoa, johon olen tarvinnut lainarahaa on ollut kotimme, yhdessä mieheni kanssa ja sekin laina maksettiin alle 10 v pois.



Ostin esim 550 euron laukun itselleni käteisellä. Olen sijoittanut osan rahoista esim osakkeisiin. Ostimme yhdessä automme käteisellä. Matkustamme etukäteen säästetyillä rahoilla jne. Jos kodinkoneita menee rikki ostamm euudet ilman lainarahaa.



Säästämme suunnitelmamme mukaan, koska haluamme olla taloudellisesti riippumattomia, varsinkin kun ikää tulee kokoajan lisää. Haluamme tehdä mitä itse tykkäämme emmekä esim olla täysin riippuvaisia siitä, että mitä työnantaja tarjoaa palkan muodossa. Haluamme tehdä meitä kiinnostavia juttuja. Jos joku työnantaja ei ole mieleinen, vaihdamme työnantajaa tai ryhdymme yrittäjiksi. Voimme myös pitää sapattivapaita. Huolehdimme terveydestämme.

älä huoli. Kunhan totesin asian.

Kestän kyllä olla huono kansalainen ja tehdä päinvastaisia valintoja kuin joku palstalla kirjoittava :-)

juu. Mutta ehkä tämä "älähdykseni" kimposi luettuani tuon avauksen, jossa arvosteltiin vanhempia siitä, ettei euroakaan jää perinnöksi. Otin tavallaan itseeni kyllä, kun arvostellaan ihmisiä. Osin johtui avaukseni näistä tällä viikolla olleista puheenaiheista, siitä saako perhe valita kuinka elämäänsä elää. Vaikka siis hoitaa lapsensa itse ja elää niukemmin sen takia. Tai tehdä hulluna töitä, jotta voi rahalla hankkia paljon palveluita ja omaisuutta. Tai jotain siitä välistä. Kunhan kerroin oman kantani, ehkä turhaan.

Toisille raha tuo turvallisuutta, toiset saavat tyyneytensä muista asioista. Ei tässä ketään tarvitse arvostella, minä ainakin suon kaikille juuri sellaisen elämän ja onnellisuuden tavoittelun kuin he haluavat. Arvostelematta tai kyseenalaistamatta. Kun on itse onnellinen ja tyytyväinen, on aivan sama miten kukakin elää.

Tunnistan tuon tunteen :)

Vanhan kansan ihmisille oli kunnia-asia jättää lapsille perintöä. Nykyään asenteet ovat jo monella muuttuneet.

Minä säästän. Ainoa, johon olen tarvinnut lainarahaa on ollut kotimme, yhdessä mieheni kanssa ja sekin laina maksettiin alle 10 v pois. Ostin esim 550 euron laukun itselleni käteisellä. Olen sijoittanut osan rahoista esim osakkeisiin. Ostimme yhdessä automme käteisellä. Matkustamme etukäteen säästetyillä rahoilla jne. Jos kodinkoneita menee rikki ostamm euudet ilman lainarahaa. Säästämme suunnitelmamme mukaan, koska haluamme olla taloudellisesti riippumattomia, varsinkin kun ikää tulee kokoajan lisää. Haluamme tehdä mitä itse tykkäämme emmekä esim olla täysin riippuvaisia siitä, että mitä työnantaja tarjoaa palkan muodossa. Haluamme tehdä meitä kiinnostavia juttuja. Jos joku työnantaja ei ole mieleinen, vaihdamme työnantajaa tai ryhdymme yrittäjiksi. Voimme myös pitää sapattivapaita. Huolehdimme terveydestämme.

Säästätkö minkälaisia summia? Meilläkin on vain asuntolaina ja esimerkiksi ulkomaanmatkat on aina pystytty tekemään niillä varoilla mitä sillä hetkellä on. Kun olen ollut kotihoidontuella, on kulutettu vähemmän. Pystyn nykyisessä tilanteessamme ostamaan vaikka tuon 500 euron laukun käteisellä, mutta harvoin haluan laittaa sellaisia summia tavaraan. Hajonneet kodinkoneet on pystytty hankkimaan. En silti koe, että varsinaisesti säästäisin. Muutaman kuukauden ajan palkasta jää molemmilla pari sataa yli ja sitten ne menevät johonkin isompaan. Sitten sama alkaa taas alusta jne. Kotihoidontuella tämä kaikki tapahtui paljon pienemmässä mittakaavassa. Tyyliin, en ostanut juuri mitään itsellemme, mutta pääsimme silti kesällä Muumilaaksoon. Ei ole tarvinnut alkaa keräämään tuhansien tai kymmenien tuhansien omaisuutta, koska tämä elämäntilannehan se on muutenkin kaikkein kuormittavin (pienet lapset, pätkätyöt, asuntolaina jne.). Yleensä keski-ikäisenä palkat ovat paremmat, talo jo maksettu jne. En todellakaan säästä suuri käteissummia sitä varten.

elämälläni ei ole tarkoitusta