Lue keskustelun säännöt.
Kertoisitko "toisen naisen" miehelle?
16.02.2011 |
Mieheni jäi kiinni tekstiviestittelystä työkaverinsa vaimon kanssa. Omalla kohdallamme tämä asia on selvitetty, mies katuva, anteeksipyytävä ja avoimesti näyttänyt tallella olevat viestit. Valtaosa onkin aivan joka päiväisiä, viimeisissä tämä nainen ehdottelee suhdetta. Niihin mies sentään vastasi ei kiitos, muutoin ei osaa sanoa miksi alkoi viesteihin vastaamaan eikä kertonut niistä. Oli kuulemma kuin peliä, jännittävää kun toinen niin selkeästi on kiinnostunut. Tapaamisia ei ollut kuin meidän puolisoiden läsnäollessa, kerran pikkujouluissa, kahdesti meillä (koko perheet) ja yhden yön vietti "miehensä" kanssa työpaikalla kun mieheni oli samaan aikaan töissä. Näistä mies kyllä silloin ehti kertoikin, ei vaan hälytyskellot soineet kun nainen ei tosiaan ole mieheni tyyppiä ja aviomieskin oli koko ajan läsnä.
Mieheni toimia en puolustele, väärin tehty mikä väärin tehty ja sitä nyt edelleen käsitellään. Mietin vaan pitäisikö minun kertoa tuolle mieheni työkaverillekin, olen varma ettei hän tiedä. En itse haluaisi tulla tuolla tavalla hyväksi käytetyksi, nainen käytää miestään astinlautana tavatakseen toisia miehiä. Minua todella ärsyttää tämän naisen kaksi naamainen röyhkeys, tulla perheineen minun kotiini katsastamaan minun miestäni! Jutella kanssani kuin ei mitään, ei ihan joka naisesta tuohon ole. Pelkäänpä vain että suurin motiivini kertoa tuolle miehelle ei ole mikään rehellisyyden halu, vaan laittaa tuo nainen osaltaan maksamaan tekemisistään. Kertoisitko sinä tuolle miehelle?
Kommentit (57)
Ihan aiheesta vihaisi ja mies saisi ottaa vastaan sen minkä ansaitsee.
Mitä taas tulee tuohon aikaisempaan kasva aikuiseksi kommenttiin, niin minulle tuo todella on jo pettämistä vaikka kuinka yrittäisin itselleni toistella että kyse on vain muutamasta viestistä. Raivostuttaa ajatella mitä katseita siinä on yritetty vaihdella minun kotonani minun läsnäollessani! Siitä olen kiitollinen ettei minua ja lapsia ole käytetty samalla tavalla, jos me olisimme "kyläilleet" samoihin aikoihin heillä, niin olisi ollut liikaa.
Jos tästä kaikesta nyt jotain positiivista pitää hakea niin kyllä on suhde läpi puhuttu ja sen verran kai mieskin säikähti että kyllä on niin rakastavaa puolisoa ollut nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä sä sille naiselle kostat? Miehesi se on tekstiviestitellyt ja vastuussa sinulle. Sen naisen tekemiset ei kuulu sinulle pätkääkään, et ole sen kanssa naimisissa. Ei siitä kostosta ole sulle mitään iloa.
Vähän nyt jäitä hattuun. Munkin miehelleni soitteli suhteen alkuaikoina eräs naikkonen, tunnetun urheilijan sisko, mies aina jutteli puhelimessa, eikä oikein kehdannut olla "epäystävällinen" eli lopettaa sitä. Sanoin sitten, että tajuat kai että sinut se tahtoo ja kannattaisi varmaan nyt topakasti sanoa, että ei sen kummempi kiinnosta kun on toi kihlasormuskin sormessa, tai voi olla, että joudut riisumaan sen piankin muistojen joukkoon, sillä minä en kattele tuollaista flirttailuun vastailua.
En mä sille naiselle sen soitteluista mitään kommentoinut. Saa sitä toisen omaa yrittää, uskollisuutta se ei ollut MULLE luvannut. Mies tajusi mistä tuuli puhaltaa ja puhelut loppui. Sun miehesi tekemisistä tässä on kyse eikä toisten tekemisistä. Anna olla ja mene eteenpäin. Ymmärrän kyllä raivontunteesi, minunkin teki mieli motata sitä naista, kun sen parin vuoden päästä sattuman kautta tapasin, mutta mitä sillä olisin saavuttanut? En mitään.
Voitko viimeisellä tuomiolla silmät kirkkaina sanoa, että edistit silläkin ratkaisullasi pelkkää hyvää ja kaunista, että paljastit tämän naisen toteutumattomat unelmat?
En ymmärrä sitäkään, mitä anteeksi annettavaa sinulla miehellesi on. Eihän hän ole mitään pahaa tehnyt. Ei sille mitään voi, jos toinen ihastuu. Sille voi, tekeekö asialle jotakin, ja miehesi on toiminut 100 % vastuullisesti.
Jos mä olisin meidän suhteen aikana lähtenyt aina raportoimaan niiden naisten miehille, jotka ovat mun miestäni yrittäneet iskeä, niin aika monta raporttia olisin saanut tehdä. Ja mitään hyvää en taatusti olisi saanut aikaan. Ikinä ei ole tullut mieleenkään lähteä toisten asioihin sekaantumaan, riittää että hoidan suhteeni omaan mieheeni. Voi tosin olla, että osa noista miehistä olisi vain nauranut mulle, kun tyhjästä keuhkoan.
Moneen näistä naisista törmään yhä säännöllisesti ja jotkut ovat jopa jonkinlaisia kavereitani. Salaa naureskelen heille, kun tiedän heidän salaisuutensa. Tunnen ylemmyyttä heitä kohtaan, en raivoa. :) Toisaalta pystyn myös ajattelemaan sen verran rationaalisesti, etten usko heidän yrittäneen minulle mitään pahaa. Olen minäkin joskus ollut salaa varattuun ihastunut eikä syynä ole ollut se, että olisin halunnut naiselle olla vittumainen.
Mun mielestä toi on sulta aivan järkyttävää ylireagointia.
Minua jostain syystä ärsyttää suunnattomasti kaikenlaiset tekstiviestisutinat aikuisten varattujen ihmisten välillä. Muutamalla ystävälläni on sellaista ollut mutta eipä olisi tullut mieleenkään alkaa asiasta heidän miehilleen avautumaan.
Minusta miehesi ei kuitenkaan ole näiden näyttöjen tehnyt mitään erityisen kamalaa. Se nainen saattaa jatkossakin yrittää vokotella miestäsi, mutta anna yrittää. Tuskin se onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heille tuli ero sitten noin 5 vuotta myöhemmin, ymmärtääkseni muista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kuulin esim. erään yhteisen tuttavamme yrittäneen baarissa lähes raiskata miestäni (omia todistajiakin on, eli kyse ei ollut mieheni versiosta :D), ja sanoneen vielä että "voin antaa sulle sellaiset kyydit joita et varmasti kotona saa", niin olin puhtaasti ja vain huvittunut. Nauroin itseni tärviölle. Tuolloinkaan en nähnyt mitään syytä naisen mieheen ottaa yhteyttä, vaikka nainen oli kaiken lisäksi kehuskellut saaneensa aviomiehensä avustuksella omakotitalon ja hakevansa nyt "munan muualta" :D Koin tämän ko. tapauksen pelkästään säälittävänä. Ei pidä antaa tällaisten tyyppien vaikuttaa omaan elämäänsä. Suuttumalla hänelle saat hänet vain luulemaan, että hän olisi jonkinlainen uhka. Katsele häntä alaspäin. ;)
En silti usko kauheasti ylireagoivani. Miestänikään en täysin puhtain paperein tästä päästä, ei tuollaiset salaviestittelyt kuulu suhteeseen. Viimeistään silloin kun tämä perhe oli tulossa meille kyläilemään olisi minun kuulunut tietää missä mennään. Nyt minä olin se tyhmä ulkopuolinen joka ei tajua edes epäillä mitään! Varmastikin juuri tuo asian tuominen kotiini on ollut minulle kova pala. Se on totta ettei tuo nainen ole minulle uskollisuutta luvannut enkä mieheni osuutta asiassa ole kiistänyt missään vaiheessa. Kotiani voisi silti kunnioittaa vaikka miehestä kiinnostunut olisikin.
Tuskinpa tulen mieheen itse yhteyttä ottamaan, mutta sopivassa tilanteessa saattaapi jokunen sananen lipsahtaakin. Jos ei sitten mieheni satu kertomaan itse, hän kun sitä pohti myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkanpa viellä
Kaverini vaimo petti miestä.
Petturin vaimo kertoi.
Kaveri hukkui viikon kuluttua.Ovat/olivat vanhimman lapseni kummeja.
Ei ole oikein nyt oltu jutuissa tuon naisen kanssa.
m36
Onko tarinan opetus siis sinusta se, että miehen kuolemasta on vastuussa tämä nainen joka paljasti petoksen, eikä suinkaan ne pettäjät?
Se, mitä heidän suhtelleen sen jälkeen tapahtuisi, olisi heidän oma asiansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä miettisin tässä ennen kaikkea sitä oman miehen osoittamaa luottamusta sinua kohtaan.
Hänhän kertoi sinulle tästä, ja on nimenomaisesti torjunut tämän iskuyrityksen.
Mielestäni olisi todella keljua palkita tämä suoraselkäinen käytös sillä, että HÄN saisi paskaa niskaan tältä työkaveriltaan.
Jatkanpa viellä
Kaverini vaimo petti miestä.
Petturin vaimo kertoi.
Kaveri hukkui viikon kuluttua.Ovat/olivat vanhimman lapseni kummeja.
Ei ole oikein nyt oltu jutuissa tuon naisen kanssa.
m36
Todella naurettava tarina!
Onko tarinan opetus siis sinusta se, että miehen kuolemasta on vastuussa tämä nainen joka paljasti petoksen, eikä suinkaan ne pettäjät?
Tuo mikään tarina ole.
Toiset vaan ei kestä kaikke samalla lailla kuin toiset.
Empatia lienee vieras käsite.
Mene vaan takaisin 4chaniin.
m36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoit ymmärtää, että miehen kuolema johtui tuon petetyn naisen kertomisesta, vaikka todellisuudessa siihen olivat syyllisiä vain ja ainoastaan ne pettäjät.
Mitä luulet, olisiko mies kestänyt elämää aisankannattajana ehkä vuosikausia yhtään sen paremmin? Tai olisiko hänelle ehkä ollut helpompaa saada asia selville vasta vuosien jälkeen, ehkäpä kun vaimo jättää hänet toisen takia?
ajatuskin tästä naisesta ja hänen teoistaan repii minua
Ennestään jo tiesin että tämän naisen sisko on täysi *****, näköjään kulkee suvussa...
Hohhoijaa. Sinua oikrein "repii" ajatuskin siitä, että joku horatsu on yrittänyt vähän vikitellä miestäsi. So what, vaikka onkin? Nauraisit mieluummin.
Jotenkin sinun pitäisi nyt saada pääsi ulos perseestä edes siksi aikaa, että saisit vedettyä vähän henkeä. Olet nyt jumittunut johonkin aivan kummalliseen, olet raivoissasi jollekin nobodylle asiasta, jolla ei ole mitään merkitystä. Annat sen naisen tekemisten säädellä elämääsi ja tunteitasi. Oikein kihiset raivosta ja huorittelet koko sukua. Otahan vähän etäisyyttä noihin hassunkurisiin reaktioihisi.
Mitä luulet, olisiko mies kestänyt elämää aisankannattajana ehkä vuosikausia yhtään sen paremmin? Tai olisiko hänelle ehkä ollut helpompaa saada asia selville vasta vuosien jälkeen, ehkäpä kun vaimo jättää hänet toisen takia?
En tiedä. En ole ennustaja. Tuolle kävi noin olisi voinut käydä erillaillakin, mutta kun ei käynyt.
Olen aika varma, että kertoja ainakin kantaa kovia tuskia. Hänenkin suhde meni rikki ja melkoisella todennäköisyydellä tuntee syyllisyyttä/osasyyllisyyttä toisen itsemurhasta.
Itsemurha on kyllä aikasta raukkaminen ratkaisu, mutta kait se jossain tilanteissa vaan tuntuu ainualta henkilökohtaiselta mahdollisuudelta.
m36
Vaikka jarki sanoo etta parempi varmaan olla kertomatta, niin sen sanoisin etta itse haluaisin aivan ehdottomasti tietaa jos mieheni olisi vastaavalla tavalla jahdannut jotain tuntemaani naista. Karmeinta olisi joskus jalkeen pain saada tietaa etta kaikki kolme (ellei jo monet muutkin) tiesivat, paitsi mina.
Luulen etten valttamatta heti kertoisi sille miehelle, mutta jututtaisin naista itseaan silla haluaisin tietaa mita se kuvitteli oiken tekevansa, ja haluaisin kertoa sille henkilokohtaisesti mita ma siita ajattelen. Pattelisin sitten siita miten se "keskustelu" menee etta kertoisinko sille miehellekkin.
Mutta -jos paatat kertoa, niin kerro heti/pian. Ala paukauta tata joskus kuukausien paasta kun tilanne on jo aikoja sitten mennyt ohi.
Unohdin mainita etta ymmarran taysin APn raivon nimenomaan sen takia etta mieshan oli lahtenyt leikkiin mukaan APn selan takana melkein parin kuukauden ajan -joten kyse ei ollut vain siita etta tama muija jahtasi hanen miestaan (jolloin itsekin viittaisin kintaalla koko jutulle).
mitään ei kerran ole tapahtunut niin mitä sitä vatvomaan.
Mene vain ap kertomaan niin hyvässä lykyssä nainen on kohta sinkku ja sdaa koko tarmollaan käydä miehesi kimppuun. Siinäpä sitten mietit että onko sitten oikeasti tapahtunutkin jotakin.
Vai miksi haluat saada hänen työkaverinsa vihaamaan häntä? Koska niinhän siinä kävisi. Eri asia jos ET ole antanut anteeksi.