Lue keskustelun säännöt.
Taisin olla eilen väkivaltainen lastani kohtaan
09.02.2011 |
Olen viimeisilläni raskaana ja olin laittamassa 2-vuotiasta lasta nukkumaan, mutta hän ei suostunut mihinkään, venkoili ja kiukutteli vaan, kun yritin laittaa vaippaa päälle. Suutuin sitten hänelle, ja kun hän sängyllä potki minua, heilautin hänet patjaan. Sitten lapsi löi ja riuhtaisin hänet syliini.
EN ihan oikeasti ole yleensä väkivaltainen, meillä ei todellakaan harrasteta väkivaltaa missään muodossa enkä minä hyväksy sitä, mutta eilen olin niin väsynyt, että pinna meni. Sitten mies tuli paikalle ja hoito lapsen nukkumaan ilman ongelmia. Lapsi vaan halusi, että isä huolehtii hänetsä, kun ovat viime aikoina nähneet niin harvoin.
Nyt mulla on ihan hirveän paha mieli, tuntuu todella, todella pahalta, lapsi katsoi mua eilen niin ihmeissään, ihan kuin ei olisi tuntenut minua. Miten mä saatoin???
Kommentit (7)
Kyllä meillä välillä menee tohon, että lapsi kiukuttelee, kiemurtelee ja tappelee vastaan kun pitäisi vaippaa tms. laittaa ja silloin joudun pitämään paikallaan väkisin. En nyt paisko tai riuhdo, mutta voimaa joutuu käyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin joskus voimaa käytän, mutta juuri tuo että paiskasin patjaan ja sitten riuhtaisin syliin, oli varmasti lapselle tosi pelottavaa. Tosi syyllinen olo on, mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Mä vaan pelkään, että joskus teen uudestaankin noin.
ap
että jos on lapsen tai muiden turvallisuuden kannalta tärkeää pitää lasta kiinni / ottaa pois tilanteesta, se ei ole mitään väkivaltaa.
Jos tarkoituksella satutat lastasi, se on. Esimerkiksi lyöminen ei ole missään tilanteessa välttämätöntä, vaan puhtaasti satuttamista.
Mieti, kummasta on kyse. Jos lipsahti jälkimmäisen vaihtoehdon puolelle, on silti hyvä, että osaat ja haluat pohtia asiaa ja varmasti seuraavalla kerralla toimit toisin.
Jo se, että olet itse huolestunut asiasta, kertoo siitä, että todennäköisesti olet hyvä äiti lapsellesi :) Mieti nyt rauhallisena, kuinka jatkossa toimisit noissa tilanteissa.
jättää se lasten tekeminen sikseen jos se niin pelottaa.
Lapsi oli siis omassa sängyssä, mitää vaaraa ei ollut, itseäni vaan harmitti, kun lapsi ei suostunut laittamaan vaippaa, pukemaan yöpukua, pesemään hampaita, vaan kiukutteli. Itseltäni meni maltti. Olin eilen ihan hirveän väsynyt, varmaan raskauden takia enimmäkseen.
Millään en siis voi otteitani puolustella, enkä haluakaan. Mutta en tiedä, miten voin varmistua siitä, etten enää koskaan tee mitään vastaavaa. Kohta meillä on kotona myös vauva, ja varmasti silloinkin väsyn ja kypsyn lapsiin välillä, mitä sitten teen?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan oikeesti kyllä niin että ei kukaan pysty olemaan aina ihan "lammas" nuitten lasten kanssa. Varsinkin kun raskaanakin on. Itelläni on pari viikkoa päälle kuukauden ikäinen vauva 3 vuotias uhmaikäinen ja voin kertoo että käämi palaa useinkin.
eiköhän jokainen äiti syyllisty tuohon!
et sentäs lyönyt.