miehen pojasta mustasukkainen
kärsin pahasta ongelasta mieheni poikaa kohtaan.. olemmme olleet aviossa nyt toista vuotta ja meille on tulossa oma vauva lähikuukausina.
Nyt olen huomannut, että koitan keinolla millä hyvänsä estää pojan lähestymästä isäänsä. Poika on harvoin meillä, max kerran kuussa pari päivää. Poika on syntynyt yhden illan-jutusta, joten mieheni ei ole koskaan ollut lapsen elämässä mukana isänä. Lasta ei ole edes saanut tavata ennen kuin lapsi on ollut vuoden vanha.
Mutta tosiaan ongelmaani.. aluksi tahdoin tehdä kaikkeni, jotta pojalla olisi ollut hyvä meidän luonamme, mutta kun huomasin että poika ei millään viihdy meillä niin lopetin yrittämisen. Nyt mieheni on herännyt tähän, ettei poika tosiaan viihdy meillä ja hän on nyt luvannut ostaa kaikki maailman vempeleet sille, jotta viihtyisi. En ymmärrä, poika on niin vähän meillä, etten hyväksy sitä että siihen lyödään rahoja kiinni ja ostetaan jotain mönkijöitä ym pihaamme periaattessa turhaan.. Nyt on vain sellainen olo, etten tahtoisi koko poikaa enää elämäämme ja olen mustasukkainen, kun mieheni antaa hänelle ylenpalttista huomiota. Miten tälläisistä tunteista ja olotiloista pääsisi ylitse, en tahdo katkeroitua, enkä tahdo että suhteemme on tuhontuomittu. Haluan hoitaa itseni kuntoon ja voittaa nämä negatiiviset tunteet, muttä mitenkä..? Tuntuu että yksin en pääse näiden asioiden yli.
Itse olen täysin samassa tilanteessa. Ikävä kyllä tunteilleen ei voi mitään.
Edes aika ei auta tähän asiaan, yleensä ne lapset vanhetessaan vaan pahenee.