Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko lähihoitajan työ (vanhuspuolella) oikeasti ihan hirveää?
06.02.2011 |
Olen harkinnut opiskelua kyseiselle alalle, vanhuspuolelle.
Tiedän/luulen kyllä, että työ on fyysisesti ja henkisestikin rankkaa, sisältäen *askape*seiden pesua, mummojen haukkujen saamista yms. Usko(i)n kuitenkin, että työ on myös oikeasti merkityksellistä ja sinänsä palkitsevaa, ja ajattelin/ajattelen, että "hoidokkien" sekaan mahtuisi myös mukavia ihmisiä.
Nyt en enää vaan tiedä, että teenkö vaan elämäni typerimmän teon jos tuolle alalle lähden.. olen saanut niin paljon (pelkästään) ei-kannustavia kommentteja, kun olen suunnitelmistani puhunut.
Olen puhunut asiasta noin 15 eri henkilölle (sisaruksilleni, vanhemmilleni, ystävilleni), ja joka ikisen kommentti on ollut että älä nyt ihmeessä sinne hae, on hirveää duunia. Yksi tuttuni on itse tehnyt sitä työtä ja selosti minulle pitkät ajat kuinka on kamalaa pestä miehiä ja asennella heille "sorsia" ja kuinka sai aina vaan törkeitä haukkuja hoidettaviltaan ja/tai jopa seksuaalista häirintää. Hänellä ei ollut _yhtään_ positiivista kommenttia työstä.
Minähän en ole ko. työtä koskaan tehnyt, joten en voi kiistää mitään. Vielä jossain majailee toivonkipinä, että ehkä työssä kuitenkin olisi myös hyvät puolensa.. mutta sitten mietin että olenko vaan liian naiivi ja teenkö tyhmästi jos kouluttaudun tuohon hommaan.
Toisaalta, en kyllä tiedä mitä muutakaan tekisin. Nykyisellä alallani ei ole oikeastaan laisinkaan töitä (ellen hae töitä lähimmästä isommasta kaupungista, jolloin tulisi päivittäin työmatkaa yli 200 km, joka on perheelliselle vähän liikaa)
ja enpä pääse "edes" siivoojaksi, koska ei ole sille alallekaan koulutusta.
Huoh, jotenkin on niin turhauttava tilanne meneillään. Töitä ei meinaa millään löytyä, vaikka olen jo hakenut moneen paikkaan. Ja sitten kun löytää alan, jolla voisi työllistyä, ala saattaakin olla siis ihan hirveää tai ainakaan kukaan ei osaa sanoa mitään positiivista siitä..
ojasta allikkoon?
Kommentit (42)
joka aikoo vaihtaa alaa nyt stressaavasta työstä, josta joutuu tuomaan hommia kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen ollut monessa paikassa ja yleensä ne hoitoapulaiset tekee oikeasti hommat, lähihoitajat pistelee insuliinia ja kirjaa asiat.
Minä olen olen ollut ja olen tälläkin hetkellä, eikä yhdessäkään paikassa ole tuollaista.
olen ollut monessa paikassa ja yleensä ne hoitoapulaiset tekee oikeasti hommat, lähihoitajat pistelee insuliinia ja kirjaa asiat.
Minä olen olen ollut ja olen tälläkin hetkellä, eikä yhdessäkään paikassa ole tuollaista.
olla provo!
on rankkaa silloin jos on ikävä työilmapiiri.liian vähän työntekijöitä ja älytön kiire!
olen ollut monessa paikassa ja yleensä ne hoitoapulaiset tekee oikeasti hommat, lähihoitajat pistelee insuliinia ja kirjaa asiat.
Kyllä se alkaa olla ennemminkin sitä, että kaikki tekee kaikkea. Ei sinne enää mene joku koulutukseltaan "alempi" ensin pesemään ja sitten joku koulutetumpi pistämään. Mitä järkeä, kun saman voi tehdä yksikin henkilö?
Meillä oli vasta harjoittelussa 40v mies opiskelija. Hänellä kyllä tuntui olevan vaikeuksia löytää itsestään miestä ja hoitajaa. Ilmeisesti ei koskaan ollut hoivannut edes lapsiaan vaikka näitä olikin. Eli jonkun näköinen hoivavietti kyllä täytyy olla.
Vanhukset kyllä ovat aina innoissaan kun mies hoitaja ilmestyy paikalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työolot on se joka rasittaa. Eli kun on liian vähän henkilökuntaa ja sairaslomalaisille ei saa tai oteta sijaisia. Ei vaan kerkee tehdä työtä niinkuin oma moraali sanoisi oikeaksi. Se on se kovin pala niellä, jättää hommat tekemättä.
Voi kuule.. Aloita ensin se koulu ja sitten tee päätös, opintojesi aikana käy työharjoitteluissa eri osa-alueilla(kasvun tukeminen,vanhushoito, kuntoutus jne) jolloin näit vähän mimmoista on vanhusten,lasten ja kehitysvammaisten kanssa työskentely.
Mielestäni suurin tekijä on kuitenkin sinä itse. Jos lähdet huonolla asenteella ja vuorovaikutustaidoilla, niin tulet myös kärsimään siitä. Mutta jokatapauksessa, kokeile erilaisia paikkoja ja osa-aluita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vanhainkodissa töissä ja minä ainakin tykkään!
Onhan niitä hankalia vanhuksia välillä mutta myös niitä ihania.
Itse menin työkkärin palkkatuella puoleksi vuodeksi tk:n vuodeosastolle ennen hoitoalalle hakeutumista. Eli kannattaa kokeilla ensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en lähde vanhuspuolelle kirveelläkään. Mieluummin vaikka sitten työttömänä. Itse työskentelen kehitysvammapuolella ja mielenterveyspuolella. Huomattavasti rennompaa ja kevyempää ja mukavan haasteellista.
[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:21"]
Itse en lähde vanhuspuolelle kirveelläkään. Mieluummin vaikka sitten työttömänä. Itse työskentelen kehitysvammapuolella ja mielenterveyspuolella. Huomattavasti rennompaa ja kevyempää ja mukavan haasteellista.
[/quote]
minä taas työskenteln vanhuspuolella ja kammottaa pelkkä ajatuskin kehitysvammasiten hoidosta. never!
mutta vanhustenhoito on "mun juttu"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ voi olla antoisaa mutta hoitajat riitelevät ja välttelevät töitä.
Se että sanoo vanhustenhoidon olevan pelkkää perseenpesua kuulostaa aivan yhtä naurettavalta kuin että lastenhoito olisi vain perseenpesua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vasta valmistunut sairaanhoitaja, jolla on vielä vähänlaisesti hoitoalan työkokemusta. Monessa paikassa oon kuitenkin ehtinyt olla ja opiskeluaikana lähihoitajan sijaisena.
Mun kokemuksen mukaan parasta oli olla vanhusten hoivakodissa. Työ oli toki fyysisesti raskasta, mutta sinänsä aika simppeliä, lähinnä sitä pesua, vaipanvaihtoa ja vanhusten kanssa seurustelua. Satunnaisesti haavanhoitoa.
Oli ihanaa, kun oppi tuntemaan hoivakodin vanhukset ja jokaiseen tavallaan kiintyi. Sairaalassa vasta aloittaneena työ tuntuu nimen omaan henkisesti stressaavalta, koska asioita pitää hallita ja tietää niin paljon enemmän. Kiire tuolla sairaalassakin on ja usein menee ylitöiksi.
Kaipaan aikoja hoivakodissa. Oli henkisesti vähemmän kuormittavaa. Aamulla aamupesut ja illalla iltapesut, ruokailuissa avustamiset, suihkussa ja wc:ssä käyttämiset, parranajot ja paplareiden laitot. Sairaalassakin on toki tuollaisia hommia, mutta niin paljon kaikkea muutakin. Oikeastaan kadun, etten opiskellut lähihoitajaksi, vaan opiskelin sairaanhoitajaksi. Yhtään siis lähäreitä väheksymättä: vaativaa heidänkin työnsä on. Se vain keskittyy enemmän siihen perushoitoon, joka otse asiassa on hoitotyössä kaikista mukavinta.
11-vuotta olen tätä työtä tehnyt enkä ole varmaan koskaan haukkuja asiakkailta/potilailta saanut. Jos joku on jotain pahasti sanonut niin olen ymmärtänyt miksi käyttäytyy niin. Koskaan en ole mieltäni pahoittanut. Kiitosta saan melkein joka päivä.
Lehtiojantie 2 ,Lahti . Huonoja kokemuksia , työilmapiiri, kiusaamista, hyväksikäyttöä hoiva-avustajan kohtaan,esim tutut kertoi että hoiva- avustajat ja opiskelijat tekee lähihoitajan työt ja saa vähemmän palkka+opiskelijatki pitäisi olla kuin valmis työntekijät siellä! Esimiehet no comments more.Sanoisin että ei palkan takia tartes sinne kyllä juosta ! Eikä pitäisi uskoa mitä ensi vaikutelma siellä näyttää! Hoitetavat olivät ihania eikä siinä mitään mutta sitä oma työrauha sieltä ei löytä ! Sanoisin jopa ei missään kierroksesta! Toivottavasti olette tarkkana ja rohkeat avaamaan suuta ja tekemään ilmoituksia näistä työpaikosta ja ihmisistä ketkä kohtele teitä kuin roska!
Paskavaippaa,kusta,hirveän näköisiä raajoja,järkyttäviä ihomakkaroita lihavilla liikuntakyvyttömillä,haisevia tukisukkia,v--ttuilevia omaisia,järjetöntä kiirettä ainakin kotihoidossa,ja pisteenä iin päälle oman auton käyttöä jossakin kinttupoluilla...talvella huonot kelit..kytkin nousee noista hommista piakkoin..
Vierailija kirjoitti:
Hänen mielestään parasta siinä työssä on juuri ne vanhukset ja työn ihmisläheisyys. Ei pidä pahana hoidettavien pesuja eikä muita hoitotoimenpiteitä, vaan jatkuvaa kiirettä ja vaihtuvia työvuoroja sekä sitä, ettei ylitöitä korvata rahana vaan ylimääräisinä vapaina.
Hänen mielestään? Siis kenen mielestä?
Alue: Aihe vapaa
Meillä on aivan ihana työporukka ja aivan ihana pomo. Vaikeat asiat saa sanoa ääneen äänieristetyssä kansliassa eli kun joku asia ottaa oikein päähän jokainen työkavereista jaksaa kuunnella ja huumori on ihan kamalaa, julkisesti sellaista ei voi suustaan päästää.
Työvuorot meillä on seinällä jo vappuun asti eli menonsa voi niiden mukaan sopia ja äänetön sopimus on että jos jolloin tärkeä meno joku vaihtaa vuoron.
Vanhusten ja mies vanhustenkin hoitaminen on palkitsevaa, tietenkin on surullista että vanhukset vain huononevat, mutta todella tietää tekevänsä työtä, jolla on merkitys.
KIitoksia saa kuulla mennen tullen, välillä tuntee itsensä yli-ihmiseksi kun on auttanut toisen ihmisen kampaamaan hiuksensa. Välillä taas saa kuulla olevansa helvetin huora jonka olisi paras painua vittuun. Noita kiitoksia samoin kuin haukkuja on opittava kuuntelemaan kiitoksina kaikille hoitajille ja haukkuja vanhuksen pahana olona omasta tilasta tai jostain menneisyyden asiasta. Tietysti välillä voi katsoa peiliin ja miettiä olinko oikeasti tänään niin hyvä vai oliko se tosi tympeä akka.
Miehen peseminen ei ole sen kummempaa kuin naisten, helpompaa itse asiassa, kaikki värkit on esillä:) Jos saa kuulla hävyttömyyksiä voi valita kuunteleeko vai toteaako asiallisesti ettei halua sellaista kuunnella, on auttamassa ei kuuntelemassa arvioita kropastaan tai muuta vastaavaa.
Vanhusten hoidossa sanotaan olevan kiire, varmasti on paljon paikkoja missä on ja olot aivan kauheat vanhuksilla ja hoitajilla, mutta on paljon hyviä ja kivoja paikkoja molemmille ja siksi ei kannata kärvistellä paikassa jossa kaikki on päin pyllyä, töitä riittää ja reipas, ahkera, iloinen, näppärä kyllä löytää paikan jossa on aikaa vanhuksille.
MInä suosittelen vanhuspuolen lähihoitajaksi ryhtymistä vaihtoehtona työttömyydelle ja pitkälle työmatkalle vaikka palkalla ei pääse elvistelemään.