Mä muistan ponnistuskivun tarkalleen, muistatko sinä?
Sen repivän polttavan tunteen, kun vauvan pää työntyy ulos jalkojesi välistä. Kiristävä polte oli kovimmillaan klitoriksen kohdalla.
Kahdessa ensimmäisessä synnytyksessä sain epiduraalin, koin synnytyksen vaikeiksi, vaikka ne olivat ihan normaaleja synytyksiä. Kipu ei ollut hirvittävä, mutta varsinkin vauvan ponnistaminen pihalle oli puudutuksen takia hankalaa.
Viimeisessä synnytyksessä en halunnut epiduraalia, hengittelin ilokaasua kipuun. Synnytys oli helppo, eikä mielestäni yhtään sen kivuliaampi kuin edellisetkään.
Kuitenkin tästä viimeisestä, epiduraalittomasta, muistan ponnistuskivun, myös supistuskivun, hyvin tarkasti. Kolmas synnytys oli ihanin kaikista!
Kommentit (24)
ehkä se johtuu että ponnistin vain yhden kerran ja vauva oli ulkona? Mulla oli todella nopea synnytys.. Ja kaikkein eniten juuri pelkäsin tuota ponnistusvaihetta, mutta supistukset oli aivan kamalia ne kyllä muistan!
mutta itse kivun tunnetta en pysty enää palauttamaan mieleeni. Johan tuosta onkin vuosia.
Ensimmäisen synnytyksen ponnistusvaihe oli hirvittävin kokemus, mikä minulla on koskaan ollut.
En ollut ainoastaan todella kivuissani, vaan myös hirvittävän peloissani - olin (mm. AV:lta) kuullut, ettei ponnistaminen satu kun sen tekee oikein (luonnollisessa asennossa,ilman turrutusta), on vaan se "paineen tunne" jne. Ja olin siinä pystyssä ja jakkaralla. Ja tuntui tasan tarkkaan siltä kuin alapääni olisi hitaasti revennyt kahtia.
Tämän muistan siis sillä tavalla abstraktisti, mutta sitä miltä se oikeasti tarkalleen fyysisesti tuntui kudoksissa... sen olen jo unohtanut. Mutta kesti aikansa ennen kuin unohdin.
PS. Kipu ei minun kohdallani ollut kuitenkaan merkki mistään kudosvauriosta. En itse asiassa revennyt laisinkaan muualta kuin immenkalvosta (joka mulla oli edelleen osittain), mitä ei sit edes tikattu jälkeenpäin.
Ja siis sen takia, että olin aina kuullut ettei ponnistaminen sit enää satu, luulin että nyt on jotain pielessä ja PAHASTI kun se kipu olikin ihan käsittämätön. Mutta ei siis ollut.
Epiduraali vei onneksi kiputuntemukset pois. Mitään erityistä ponnistustarvettakaan ei tuntunut, mutta ponnistin kätilön ohjeiden mukaan. Käyriltähän sen oikean ponnistushetken näkee.