miehen ex pompottaa

Oonkohan ainoa jonka mielesta tama kuvio on turhan hankala?

sä oot hankala

No mä en katselisi kauan miestä, joka ruikuttaisi mun lapsista.

mutta ymmärrän miestä erittäin hyvin, lasten vuoksi voin muuttaa omia suunnitelmia, jollei nyt sentään isompaa juttua ole tiedossa...



Meillä venkslataan kyllä aika paljonkin :=)

kerran et osaa jakaa. En yksinhuoltajana katselisi vastaavanlaista niuhoa hetkeäkään. Eikä onneksi ole tarvinnut. Lapset tulevat ensin. Se on selvää. Jos ei ole, niin hei hei!

Mutta, miksi ihmeessä et saa olla paikalla kun lapset on siellä ja varsinkin jos ootte jo 4 vuotta olleet yhdessä? Mun mielestä sekin on vähän kohtuutonta.

Toisaalta mies taas näkee sen niin, että vanhemmuus on jatkuvaa lasten tarpeiden asettamista omiensa edelle. Lasten kanssa elämä vaan on ennakoimatonta. Kuinka monet kerrat sitä on miehen kanssa suunnitellut jotain hienoa lasten mentyä nukkumaan ja sitten vauva onkin kitissyt ja kätissyt. Tai on ollut ajatus mennä vaikka syömään ulos ja viettää laatuaikaa, ja sitten vanhempi muksu onkin saanut h-hetkellä mahataudin ja mahatautista ei voi mummulle viedä.

miksi ei olisi jo aika lastenkin nähdä että isällä on vakituinen tyttöystävä joka on välillä peräti yötäkin yhtä aikaa isän luona.

Miksi mies ei halua että olet yhtäaikaa lasten kanssa siellä?

Muuten kyllä ymmärrän, lapsia kun on, pitää osata joustaa. Kuten varmaan se ex joustaa myös jos tarve vaatii?

että miehellä on elämä sinun kanssasi ja sitten toinen elämä lastensa kanssa, ja joko hän tai sinä tai sitten te molemmat ette halua yhdistää näitä.



Fakta on se, että eihän tässä se ex pompota vaan ihan normaalia lasten kanssa elämistä on se, että suunnitelmat menevät uusiksi. On outoa, että mies, jolla on lapsia, ei elä perhe-elämää näiden lasten ja uuden kumppaninsa kanssa vaan nämä osa-alueet pitää pitää erillään. Se tekee sinusta oudon ruikuttajan ja miehestä ihan muuten vain oudon. Mitähän ne lapsetkin ajattelevat teidän parisuhteestanne?



Nyt vain reippaasti ehdottomaan miehelle, että sinä olet paikalla ja teette illalla kaikki jotain yhdessä. Siitä se alkaa.

kannattaisi ottaa sellainen asenne teidän perhe elämään, että noita lapsia kun on, niin niiden mukaan aika pitkälle valitettavasti mennään. Jos haluaa pitää lämpöiset välit lapsiin, muuten ne jää etäisiksi. Ole mukana lasten elämässä. Miksi et muuten osallistu miehesi lasten kanssa olemiseen, vaikka olisivat jo vanhempia ? Tehän voisitte käydä heidän kanssa vaikka siellä leffassa tai kahvilassa, ravintolassa ... :).

Tuossahan on perinteinen kuvio: lasten äiti on täysipäiväisesti se vanhempi ja lasten isä on pelkkä satunnainen osallistuja. Sekin tuntuu olevan teille nyxille liikaa.

Miksi et muuten osallistu miehesi lasten kanssa olemiseen, vaikka olisivat jo vanhempia ? Tehän voisitte käydä heidän kanssa vaikka siellä leffassa tai kahvilassa, ravintolassa ... :).

Viikonloppukriisikään ei ollut se nuorison valvonta vaan se, että miehen mielestä ap:n pitää lähtäe kotiinsa, kun nuoriso tulee miehen tykö.

Mies ei tuon kuvauksen perusteella erityisesti hyppää exänsä mukaan, on vaan ihan normaali vanhempi, mutta se on kyllä outoa ja typerää, että ap:ta ei voi yhdistää lapsiin (=elämään). Eihän suhteella ole mitään mahdollisuukisa kehittyä, jos mies rajaa keskeisen ja massiivisen osan elämäänsä ap:n ulottumattomiin.

Kiitos teille asiallisuudesta. Tottakai lapset menee edelle ja joustetaan. Mun "ongelma"onkin tassa ihan tuo armaan mieheni kaytos, kun minut pitaa aina kadottaa kuviosta ja joskus tama on pienella varoitusajalla tosi hankalaa. Oma asuntoni on 200 km paassa. Esim nyt mun pitaa olla miehen asuinpaikkakunnalla la klo 11, joten olin suunnitellut tietenkin etta siella ollaan yota, nyt joudunkin menemaan kotiini - vai pitaisiko mennakin hotelliin niin ei tartteisi ajaa edes takaisin. Etta juu, toki joustetaan mutta aika isot jarjestelyt meille tulee siita hyvasta etta ex paasee leffaan miehensa kanssa (jonka kanssa petti mun miesta ja siksi erosivat, siita on nyt 6 v). Mietin taman ketjun viesteja etta ehka olen sitten joustamaton kun itse olisin varmaan sanonut exalle etta mene leffaan sitten ensi viikonloppuna kun pojat on poissa, koska nyt meille tulee kohtuuttomasti saatoa teidan leffaillan takia.



Ja miksi en saa olla siella kun hanen lapset tulee... en tosiaan tajua eika itsekaan osaa selittaa. Alussa han ei uskaltanut nayttaa lapsilleen etta rakastaa jotain muuta naista kuin heidan aitia ettei lapset jarkyttyisi kun aidilla jo oli uusi puoliso ja lisaa jarkytysta ei tarvittu miehen mielesta. Mullekin sopi tehda omia juttujani joka toinen vkl. Sittemmin tilanpuute (siis lahinna nukkumisjarjestelyjen osalta) on ollut jonkunlainen puolisyy. Jos olen siella kun lapset on, yksi joutuu nukkumaan sohvalla, koska: nuorin lapsi nukkuu meidan parisangyssa. Mies nukkuu vanhemman lapsen kanssa lastenhuoneessa. Mina nukun sohvalla. Tai sitten vanhin lapsi nukkuu sohvalla, mina meidan parisangyssa ja mies nuoremman kanssa lastenhuoneessa. Hankalaa...

Miksi et muuten osallistu miehesi lasten kanssa olemiseen, vaikka olisivat jo vanhempia ? Tehän voisitte käydä heidän kanssa vaikka siellä leffassa tai kahvilassa, ravintolassa ... :).

Osallistun. Ja tykkaan naista lapsista, ja puuhailla heidan kanssaan (vaikka niita saa kylla kiskoa joka juttuun, koska tavallisesti iskan luona ei tehda mitaan, pelataan vaan pleikkaa ja syominen hoidetaan ravintolaruoalla. Siis jos mina en ole paikalla laittamassa ruokaa ja useimmiten en ole).

nuorin lapsi nukkuu meidan parisangyssa. Mies nukkuu vanhemman lapsen kanssa lastenhuoneessa. Mina nukun sohvalla. Tai sitten vanhin lapsi nukkuu sohvalla, mina meidan parisangyssa ja mies nuoremman kanssa lastenhuoneessa. Hankalaa...

Nukkumisjarjestelyista viela jatkaisin, etta koen tuon tosi hankalaksi. Mies on selittanyt, ettei halua lasten edessa nayttaa etta han nukkuu jonkun muun kuin heidan aitinsa kanssa (ja juu, tosiaankin erosta on 6 v). Toinen aspekti on etta pojat ei tykkaa nukkua samassa huoneessa vaikka ovat lahes samanikaisia. Ja mies syyllistaa itseaan kun ei ole varaa ostaa niin suurta asuntoa etta olisi kummallekin omat huoneet niin jarjestaa sen sitten niin etta pojat on eri huoneissa. Tahan huonelukuun olen voinut todeta vain, etta yhdessa olisi varaa vaikka omakotitaloon, jos mun asunto ei olisi tyhjan panttina vaan voitais laittaa rahat yhteen kasaan. Mutta ei, sehan olisi jo askel vakavaan suuntaan...

Itse koen etta olen vahan heittopussina, kukaan ei mieti minun tunteita. Asiat voisi olla ihan selkeastikin jarjesteltavissa, jos halua pieneen selkarankaan loytyisi (esim noiden typerien nukkumisjarjestelyjen selkiyttamiseksi).

ihmettelen vaan?

miehen ex käyttäytyy ihan asiallisesti, mies sen sijaan ei. Se tässä on ongelma. Sun pitää kysyä mieheltä, miksi hän ei halua sinun osallistuvan elämäänsä täysipainoisesti.

sinä pidät suhdetta vakavampana kuin mies. Ehkä hän ei edes haluaa enää ryhtyä mihinkään avioliittoon tai edes asua naisen kanssa, kun edellinenkin suhde meni pieleen.

Minä olisin jo aikoja sitten tehnyt lopun siitä, että miehesi pompottaa sinua. Täysin naurettavia tekosyitä tuollaiset että neljän vuoden seurustelun jälkeen lapset eivät saa nähdä sinua ja isäänsä yhdessä. Mahtaako mies kuitenkaan olla vakavissaan sinun kanssasi?



Tietysti lapset menevät edelle mutta miehesi ei vain nähtävästi halua sinua mukaan yhteiseen elämäänne. Alkaisiko olla keskustelun paikka? Jos mies ei suostu muuttamaan systeemiä, kannattaa ehkä etsiä parempi mies. Asia vaivaa sinua kuitenkin koko ajan ja ei tuosta ainakaan helpotu.

Olen itsekin sita mielta etta mies se on joka pomppii, eika hanen ex. Otsikoin huonosti. Alunperin olen ollut (myonnettakoon) taipuvainen ajattelemaan etta ex pompottaa mutta AINA kun asiaa on kaivanut hieman syvemmalta, onkin ilmennyt etta ex on antanut vaihtoehtoja tms mutta mies on itse tehnyt tilanteesta sellaisen paniikin tuntuisen. Esimerkiksi jos on pitanyt ostaa kallis pyora, niin mies on vaikka syomatta ja jattaa laskuja maksamatta etta poika saa sen pyoran heti samantien kun asiasta on tullut puhetta. Kun sitten myohemmin juteltiin tasta niin ilmenikin etta todellisuudessa sekin tilanne oli ollut niin etta ex oli ehdottanut etta kaikki kolme (mies, ex, ja lapsi itse) saastaisivat jonkun aikaa rahaa ja sitten ostetaan se pyora. Se olisi ollut kaikille jarkevaa.

Ehkä hän ei edes haluaa enää ryhtyä mihinkään avioliittoon tai edes asua naisen kanssa, kun edellinenkin suhde meni pieleen.

Toki olemme keskustelleet yhteen muutosta, ja han sanoo ettei periaatteessa enaa uskalla. Eli olet tuossa harvinaisen oikeassa. Meilla on muuten mukavaa ja suhde on hyva joten olen koittanut joustaa. Joku ehdotti etta mies vaihtoon mutta ei asiat ole niin yksinkertaisia, ja mikaan suhde ei ole taydellinen.