Miksi ihmiset herkästi ylpeilevät sillä, että tulivat nopeasti raskaaksi?
Kivahan se on, ja hyväksikin monissa tapauksissa, mutta se ei kuitenkaan ole ihmisen omaa ansiota.
Kommentit (67)
miksi joku tulkitsee ylpeilyksi jos joku sanoo tulleensa nopeasti raskaaksi? Kun siinä ei ole mitään ylpeilyn aihetta, se on sattumaa. Helpottaisiko, jos ei käytettäisi sanaa "helppo" tässä yhteydessä?
Välillä mua rasittaa nää tyypit, jotka harrastaa omaa alemmudentunnettaan ja vihaa kaikkia niitä ihmisiä, joille jotkut asiat menevät sujuvammin kuin heillä itsellään menee. Näitä sitten haukutaan diivoiksi ja kermaperseiksi ja ties miksi.
Kasi kirjoitti hyvin.
Jokainen ensimmäisestä kierrosta. Miksi en saisi ylpeillä? Minun kroppani toimii! On se ylpeyden aihe.
Tuloshakuisuus näkyy myös petipuuhissa.
Jokainen ensimmäisestä kierrosta. Miksi en saisi ylpeillä? Minun kroppani toimii! On se ylpeyden aihe.
Miksi en saisi olla ylpeä kropastani? Pitäisikö pitää pää kiinni jos joku kysyy? Vai valehdella itkien kun kesti niin kauan? Valehdella elämä surkeammaksi kuin on?
Vai onko vaikeasti raskautuvilla ainoastaan oikeus puhua?
Entä jos se on vain fakta, että tärppäsi ekasta.
Jopa kuulija luulee sitä ylpeilyksi, koska itsellä ei käynyt samoin?
Ja mikä ihme siinä on sitten niin kauheaa jos on ylpeä omasta hedelmällisyydestään...??? Kyllä pystyy ihmejutuista oleen toiset kateellisia tai vastaavaa... Mua ei ainakaan ärsytä tai häiritse yhtään jos joku sanoo tulleensa niin helposti raskaaksi. Ja sitäpaitsi, on se vähän omaakin ansiota! Elämäntavat vaikuttaa hedelmällisyyteen.
..vaikka ikääkin oli jo 35v! en sillä ole kauheasti kehuskellut, kun lähipiirissä on ollut lapsettomuuttakin. tai siis mitenkään mainostanut... lähinnä olen itsekseni ihmetellyt, että miten helposti se kävi. Parasta oli, kun siskoni sanoi minulle niin joo, tulit helposti raskaaksi ensiyrittämällä ( oli joskus asiasta puhetta ) ja he eivät edes yrittäneet ja hän tuli raskaaksi! No,harrastivatpa muutaman kk:n kuitenkin seksiä ilman ehkäisyä... siinä on jo jonkinoinen mahis että raskautuu. huh...
Tai no, olisin ylpeä siitä, mutten mitenkään paistattelisi - luulen, ettei suurin osa sitä tee tahallaan, mutta jos on johonkin seikkaan tyytyväinen, niin kai se näkyy. Ja saakin näkyä.
Vastavuoroisesti tunnen jonkinlaista selittämätöntä "häpeää", kun en onnistu raskautumaan. Siis yksi juttu, mihin naisen vartalon pitäisi pystyä ilman kommervinkkejä, eikä mun vartaloni osaa sitä... No en ehkä ajattele, että se ei "osaa", mutta harmittaa vietävästi. :(
kun heti on joku loukkaantunut. Tulin heti raskaaksi ehkäisyn lopettamisen jälkeen ja olen sitä ihmetellyt, jos on ollut asiasta puhetta. Kuvittelin meinaan, että menisi kauemmin. Onkohan joku nyt sitten ajatellut, että polleana kehuskelen =)
ensimmäisestä kerrasta. Olen kertonut siitä läheiselle ystävälleni, joka kysyi ihan suoraan, kuinka nopeasti tärppäsi. Lisäksi lapsuudenperheeni tietää asiasta.
Vähänkään oudompien (so. tuntemattomampien) ihmisten aihepiiriä kiertäneisiin uteluihin en ole viitsinyt vastata mitään. Mun mielestä tuon asian kyseleminen on jotenkin tosi mautonta, ellei sitten ole kyse todella läheisestä ihmisestä. Olenkin päättänyt, että vastaan seuraavaan kyselyyn yrityksen kestosta, että "en tullut katsoneeksi kelloa" :).
myös jossain vaiheessa itkevät vahinkoraskauksistaa täällä kun pettää pillerit kumit ja kaikki
Minä ainakin olen ollut ällistynyt siitä, että olen tullut niin "helposti" raskaaksi molemmilla kerroilla, sillä tiedän kyllä, että kaikille ei noin käy. Mitenkään omaa ansiota se ei tietenkään ole. Mutta ilmeisesti me helposti raskautuneet emme saa asiasta laisinkaan puhua, muuten se tulkitaan ylpeilyksi?
Omat raskauteni ovat alkaneet todella helposti, ja olen siitä joskus maininnut, kun muutkin puhuvat yrittämisistään. Mutta tämä on ilmeisesti sellainen asia, että ne, joille lapset tulevat ekasta kierrosta, eivät saa sitä mainita, muuten he ylpeilevät, mutta äidit, jotka yrittävät yli puoli vuotta, saavat kertoa sen, koska se on ainoa sallittu tapa saada lapsia.
Joskus minua rasittaa suomalaisessa keskustelukulttuurissa se, että asioista saa puhua vain, jos ne ovat huonosti. Vain raskaaksi tulon vaikeudesta saa puhua, vain rahan puutteesta saa puhua, ei siitä, että sitä on, vain huolista ja epäonnistumisista saa puhua, muuten ylpeilee, ja luulee, että asiat ovat omaa ansiota.
Joskus minua rasittaa suomalaisessa keskustelukulttuurissa se, että asioista saa puhua vain, jos ne ovat huonosti. Vain raskaaksi tulon vaikeudesta saa puhua, vain rahan puutteesta saa puhua, ei siitä, että sitä on, vain huolista ja epäonnistumisista saa puhua, muuten ylpeilee, ja luulee, että asiat ovat omaa ansiota.
Näinpä. Ylipäänsä suomalaisten keskustelu on tästä syystä usein ankeaa kuunneltavaa.
toiset täällä silläkin, millainen pillu heillä on. Ja kaikki muut pillut ovat tietty vääränlaisia ja kauheita.
Naulan kantaan! Kyllä on mimmeillä tarve korottaa itseään vaikka sitten värkkiään ylistämällä. NIIN säälittävää.
Kunnon sukupuolitautihistoria kun vaikuttaa ja miehelläkin pelit toimii. Onhan se kiva.
ja niin vaan tärppäs kahdestikin vuoden aikana laakista, huh!
En kyllä muista kenenkään ylpeilleen asialla. Sekä minä että ainakin neljä kaveriani olemme raskautuneet hyvin nopeasti, ja toki asiasta on keskusteltu, mutta en olisi kenenkään puheita kehuskeluna tulkinnut. Ehkä sitten joku, jolla on kestänyt kauemmin kokisi asian eri tavalla.
noin olisi voinut olla minullakin jos olisin saanut vaan juuri ne tietyt 1-3 lasta. Mutta lapsia on 6, joista kolmea yritetty pidempään, yhtä edelsi kaksi keskenmenoa. Jos olisi vain nuo kolme helposti alkanutta (yksi siitä ainoasta seksikerrasta kuukausiin) niin saattaisin elää harhassa että raskautuminen on minulle aina helppoa.
kun tulin siitä yhdestä ainoasta seksikerrasta raskaaksi. Eihän sen niin pitänyt oikeassa elämässä mennä.
Neuvolalääkäri totesi, että mahdamme olla molemmat terveitä, hyväkuntoisia ja hedelmällisiä kun noin tärppäsi. Niinhän me olemmekin, mutta käsittääkseni huonokuntoisemmatkin tulevat kyllä raskaaksi :D Ihmettelin vähän lääkärin kommenttia, mutta onhan tuossa hyväkuntoisuus-kohdassa ainakin aihetta olla hieman ylpeä itsestään :D
Nyt tuli taas niiiiin epäonnistunut olo. Olen ketjun perusteella:
-huonokuntoinen
-kroppani ei toimi
-kateellinen ja katkera ja mielenterveysongelmainen
-poikkeava harvinaisuus
yms yms
kun minä en tullut ekasta ilman lääkitystä raskaaksi, enkä toista saa aikaiseksi.
Tiedoksi, että olemme miehen kanssa täysin terveitä, nuoria, savuttomia, tipattomia, urheilullisia ja henkisesti hyvävointisia ihmisiä. Ei vaan ole onnistunut, ei, vaikka koko elämäntyylimme kielii toista. Mutta sain nyt kuitenkin vastauksen tästä ketjusta, mikä ongelmakimppu olenkaan ja kuulun säälittävään surkeaan marginaaliryhmään, jolla kaiken huipuksi vielä synnytyksessäkin meni kaikki mahdollinen pieleen. Ehkä mun ei pitäisi ollenkaan olla äiti.
Mä en ylpeile, mut mä hämmästelen, siis oon aidosti ihan hämmästynyt, kun ajattelin että yrittämisessä voi mennä vuosi ja toisesta oviksesta nappas kiinni. En tajua vieläkään miten on mahdollista, kun yleensä on aina niin huono onni kaikessa mahdollisessa. Ei se ylpeilyä ole.