Miten voi olla tyttölapsia, jotka eivät koskaan leiki nukeilla?
Kommentit (28)
siinäpä miettimistä.
Meillä on tyttö, joka ei ole ikinä leikkinyt nukeilla, vaikka niitä hänelle aikoinaan on hankittu. Nukenvaunuissakin aina vaan kuljetteli leikkieläimiä.
kolmas tyttäremme ei koskaan leikkinyt.
Johtui ehkä osaksi siitä että nukkeleikki-iässä leikki pääasiassa ison veljensä kanssa joka ei nukkeihin koskenut.
oli mulle joku nukenkin pienenä ostanut, et ei siitä ollut kiinni. Puissa kiipeily ja rakennuspalikat oli paljon kivempia, "teekutsut" ja kotileikit tuntuivat itseensä huijaamiselta.
Siskoni ei koskaan leikkinyt nukeilla, joten minä sain siskonkin nuket, barbit yms. leikittäväkseni. (sisko on sitten lesbo :DD)
Oma esikoiseni (poika) ei ole koskaan leikkinyt autoilla. Onneksi vaikuttaa kuitenkin ihan heterolta.
ja moni 'nuketon' tietämäni tyttö samoin.
2
siinäpä miettimistä.
Meillä on tyttö, joka ei ole ikinä leikkinyt nukeilla, vaikka niitä hänelle aikoinaan on hankittu. Nukenvaunuissakin aina vaan kuljetteli leikkieläimiä.
miehiä, jotka ei koskaan käy vieraissa jne...
koska ne olivat mulle kuin vastenmielisiä pieniä ihmisiä.
Noin meidänkin tyttö sanoo! Häntä kuulemma karmii nuket.
Kolmonen
riippuen siitä millainen roolimalli äiti on...ehkä katkeran kotiäidin malli oli itselle liikaa. Koko perhe jo valmiiksi yhtä 'nukkeperhettä', joita ohjailtiin näkymättömin säikein
2 'astuu syviin vesiin'
oli mulle joku nukenkin pienenä ostanut, et ei siitä ollut kiinni. Puissa kiipeily ja rakennuspalikat oli paljon kivempia, "teekutsut" ja kotileikit tuntuivat itseensä huijaamiselta.
Tämä voi olla pienen työn sisäistä viisautta ,riippuen siitä millainen roolimalli äiti on...ehkä katkeran kotiäidin malli oli itselle liikaa. Koko perhe jo valmiiksi yhtä 'nukkeperhettä', joita ohjailtiin näkymättömin säikein 2 'astuu syviin vesiin'
oli mulle joku nukenkin pienenä ostanut, et ei siitä ollut kiinni. Puissa kiipeily ja rakennuspalikat oli paljon kivempia, "teekutsut" ja kotileikit tuntuivat itseensä huijaamiselta.
Noh mä luulen kyllä enemmän tohon vaikutti mun luonne ja analyyttisyys, ylläri musta tuli sit insinööri. Toki olen aina halunnut lapsia ja sain kaksi ihanaa tyttöä (josta vanhempi ei muuten leiki nukeilla ja nuorempi leikkii), en vaan tykännyt "mielikuvitusleikeistä". Perhesuhteeni on ihan hyvä, kiitos kysymästä ja siskoni kyllä leikki nukeilla et tossa kohtaa kosahtaa teoriasi.
milloin teikäläisillä olisi ollut mielikuvitusta saati tunnepuolta enempää kuin puupökkelöllä?
Insinöörit on ihan oma kuiva rotunsa, jota ei sovi tähän ketjuun sotkea.
Tämä voi olla pienen työn sisäistä viisautta ,riippuen siitä millainen roolimalli äiti on...ehkä katkeran kotiäidin malli oli itselle liikaa. Koko perhe jo valmiiksi yhtä 'nukkeperhettä', joita ohjailtiin näkymättömin säikein 2 'astuu syviin vesiin'
oli mulle joku nukenkin pienenä ostanut, et ei siitä ollut kiinni. Puissa kiipeily ja rakennuspalikat oli paljon kivempia, "teekutsut" ja kotileikit tuntuivat itseensä huijaamiselta.
Noh mä luulen kyllä enemmän tohon vaikutti mun luonne ja analyyttisyys, ylläri musta tuli sit insinööri. Toki olen aina halunnut lapsia ja sain kaksi ihanaa tyttöä (josta vanhempi ei muuten leiki nukeilla ja nuorempi leikkii), en vaan tykännyt "mielikuvitusleikeistä". Perhesuhteeni on ihan hyvä, kiitos kysymästä ja siskoni kyllä leikki nukeilla et tossa kohtaa kosahtaa teoriasi.
Yksi barbi mulla kerran oli ja leikkasin siltä hiukset pois ;-)
havaintoni, ne tytöt, joita on hellitty ja hoidettu, paapottu ja pidetty hyvänä, leikkivät nukeilla. Hoivavietti ja empatiakyky kehittynyt aikaisin.
Toisenlaisia tulee tytöistä, joiden pitää olla isoja nopeasti, sysätty omaan huoneeseen yksin nukkumaan, viety hoitoon varhain jne...
Tämä siis vain omaa havaintoani lähipiiristä.
Kylmä äiti = kylmä lapsi.
eikä mun siskokaan.
Muistan kun sain jonkun barbien lahjaksi. Monet mun kavereista oli "kateellisia" siitä, mut musta se oli tosi tyhmä lahja.
saatkohan vielä paljon palautetta...
Kylmä äiti = kylmä lapsi.
Itse en leikkinyt nukeilla, mutta en koe äiti olleen mitenkään kylmä. Äiti oli myös kotona siihen asti kunnes menin kouluun.
4v tyttö ei ole ikinä leikkinyt nukeilla, vaikka hänellä on kaksi. On muutenkin kiinnostunut enemmän autoista ja muista poikiin assosioituvista leluista. Suostuu pukemaan päälleen nykyään vain sinistä ja vihreää, niisk. Käyttämättä jäävät ihanat vaaleanpunaiset vaatteet :D Paras ystävänsä on poika.
Pitkistä hiuksista sentään tunnistaa tytöksi :D
Onneksi minulla on vaan poikia ;)
Inhosin aina nukkeleikkejä. Yhden sain kummeilta lahjaksi, ja sille ostin joskus vaatteita (että se näyttäisi paremmalta). Mutta en tosiaaan osannut leikkiä nukeilla. Enkä nyt (kolkytkuuswee) osaa edellenkään :D
havaintoni, ne tytöt, joita on hellitty ja hoidettu, paapottu ja pidetty hyvänä, leikkivät nukeilla. Hoivavietti ja empatiakyky kehittynyt aikaisin.
kaikilla hoivavietti ei kehity koskaan kovin vahvaksi. Minulla ei ole koskaan ollut suurta hoivaviettiä muuta kuin eläimiä kohtaan ja tyttäreni on samanlainen. Ei leiki nukeilla, kuten en minäkään tehnyt. Voihan tämä tietysti olla sinun päätelmäsi mukaan kylmä äiti = kylmä lapsi, tai sitten vaan ihan synnynnäinen ja periytyvä luonteenpiirre.
on leikkinyt vähän nukeilla, mutta barbeilla ja vastaavilla, pehmoleluilla, petshoppeilla leikkii ja niitä hoivailee. Olen samaa miettinyt miksi perinteiset nukkeleikit ovat jääneet vähäiseksi.
koska ne olivat mulle kuin vastenmielisiä pieniä ihmisiä.