Lue keskustelun säännöt.
Lapsi on apea kun kaveri ei enää halua tehdä muuta kuin pelailla
01.02.2011 |
kotona pelikoneellaan. Olen kehottanut lasta nyt hankkimaan muita kavereita. Ärsyttää kun on jatkuvasti meille nykyään änkeemässä vain pelaamaan. Meillä kun ei päivittäin pelailla eikä varsinkaan tuntikausia niin ei ole ollut meille sit enää asiaa...tyttö tulee meille ja kun kuulee ettei saakaan pelata alkaa osoittaa mieltään ihan uskomatonta!
Kommentit (82)
mitä järkeä olla ylipäänsä kaverin kanssa jos aina vaan pelataan tai tuijotetaan telkkaria???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaverinsa...ennen heillä oli tapana touhuilla kaikenlaista piirrellä, leikkiä, olla ulkona jne. Nyt kaveri tulee meille vain olettaen että meilläkin saa pelata. Kun kuulee ettei saa niin lähtee kotiinsa pelaamaan. Isänsä on kotona mut ei ilmeisesti puutu mitenkään. Kukin tavallaan tietty mutta oudolta tuntuu....ap
Monessa perheessä on pelirajoituksia, joten hakeudutaan kavereille pelaamaan.
meillä kaikki vempaimet ovat aina olleet sallittuja, joten kun lapseni menee kylään, ei hänellä ole siellä tarvetta pelata tai katsoa televisiota. Kotona saa ihan riittävästi omaksi tarpeekseen käyttää esim. Wiitä (joka ainakin minusta on lystiä yhteistä ajanviettoa).
Sen sijaan biljardia tai pingistä meillä saa pelata ainoastaan silloin, kun annemme luvan. Arvatkaapa, onko kiva katsoa biljardipöydän ääressä kärvisteleviä lapsia...
lakkaa jossain vaiheessa kiinnostamasta! Ehkä lapsesi kaveri on jo kasvamassa leikki-leikeistä ulos, ja omasi vielä on siinä maaailmassa enemmän.
Tietenkään teidän ei tarvitse säännöistä tinkiä, mutta jossain vaiheessa myös omaa lastasi alkaa perinteinen leikkiminen ryydyttää ja rajoituksista alkaa olla hänelle sosiaalista riesaa.
Eli joo: minusta on huonoa käytöstä osoittaa mieltään, kun isäntäperheellä on eri säännöt.
Mutta pelaamista on monenlaista, meillä ainakin on konsoleihin nimenomaan hankittu useampia ohjaimia ja pelejä, joita pelataan kaverien kanssa yhdessä. Eli jonkun lautapelin vaihtoehtona pelataankin kaverin kanssa vaikka super mariota.
Ei pelaaminen siis ole pelsebuubista, se voi olla ihan kehittävää ja hauskaakin ajanvietettä, jota voi tehdä kaverin/kaverien kanssa yhdessä.
sanot peliajat ja ehdotat muuta tekemistä. Sinä=aikuinen ja lapset=lapsia. Mikä ongelma?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja millään nukeilla leikkimisestä en ole puhunut mitään vaan muutakin touhua lapsilla riittää. aika surkeeta jos jonkun lapsen elämässä leikki loppuu ja pelaaminen alkaa vai mitä? Onneksi kyllä tuolla ulkona on pilvin pimein 8-vuotiaita joita vielä leikki kiinnostaa :) ap
mut onneksi löytää helposti kavereita...ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelikonen pauloihin ettei mikään muu enää innosta...ihan suositeltavaa on motivoida lapsia muuhunkin kehittävään. Esim vaikka niihin lautapeleihin!
Meillä on nyt esikoinen, 11 v. selvästi tulossa jo puberteettiin. Nukeilla leikitään tosi harvoin, enemmän kaverien kanssa just hengaillaan vaan tai sitten pelataan wiillä tai Pleikka3:lla.
Mitäpä muutakaan?
Ok, välillä käyvät yhdessä vaikka luistelemassa, mutta en minä ala heitä kurasseerata nukkeleikkeihin tai piirtämään, jos se ei kerran kiinnosta. Tuon ikäisille on jo aika noloa, jos äiti alkaa kotona määräillä, mitä saa kaverien kanssa touhuta (kun siis puhutaan kuitenkin viattomasta konsolipelien pelaamisesta eikä mistään vahingollisesta).
PLUS että jos meillä olisi kovat säännöt ja tiukat rajat, missä lapset alkaisivat luuhata sen sijaan? Haluan säilyttää lapsilla sen fiiliksen, että kotiin saa tulla, siellä saa olla rauhassa kaverien kanssa ja vaikka sitten pelata wiitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mun täytyy sanoa että heikkoa vanhemmuutta jos lapselle annetaan kaikki periksi eli saa vaan pelailla kaiket päivät jotta "on kivaa tulla kotiin"...
Meillä sääntö on että joka päivä ei pelailla ja jos se ei sovi niin sit pysytään pois ja mun lapseni voi hankkia muita kavereita. Mun lasta kun muukin vielä kiinnostaa...ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pelikonen pauloihin ettei mikään muu enää innosta...ihan suositeltavaa on motivoida lapsia muuhunkin kehittävään. Esim vaikka niihin lautapeleihin!
Pelikoneet ovat vaihe, ei sinne jäädä. Tytöt nyt varsinkaan! Se on lasten tapa erottautua "pikkuisista", joihin he eivät enää halua lukeutua.
Kun nuket ei enää kiinnosta, ei juuri kyllä Afrikan tähtikään, sitä lapset ovat pelanneet tarhasta lähtien.
Joten miksi ihmeessä EI kaverien kanssa saisi pelata konsolipelejä? Kun niitä kuitenkin pelataan porukalla, ei niitä sitten yksin ollessa enää pelatakaan.
Iltaan mahtuu siis monta tuntia, jolloin lapsi lukee, piirtää, askartelee, käy äidin kanssa lenkillä...
-6-
on täyttä curlingia! Kyllä olisin minäkin huolissani jos mun 8v ei muuta enää tekis kuin pelais...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja millään nukeilla leikkimisestä en ole puhunut mitään vaan muutakin touhua lapsilla riittää. aika surkeeta jos jonkun lapsen elämässä leikki loppuu ja pelaaminen alkaa vai mitä? Onneksi kyllä tuolla ulkona on pilvin pimein 8-vuotiaita joita vielä leikki kiinnostaa :) ap
Siinä välissä on aika paljon sellaista, jonka nimi on kohtuus. Meillä ainakin touhuksi riittää varsin hyvin Wiin:n pelaaminen, Monopolissakin kun on tuo hirmukamala ja lapsilta kielletty CD_versio eikä sitä perinteistä noppapeliä. Pitänee lapsille sanoa, että Kimble on tästä eteenpäin kielletty, koska siinä ei itse heitetä noppaa...
Meillä lapsille hankitut tavarat ovat lasten käytössä, oli se sitten polkupyörä, sukset tai pelikonsoli. Jo ostaessani olen tehnyt sen päätöksen, että en osta tavaraa ostamisen ilosta vaan käyttöön.
Meillä sääntö on että joka päivä ei pelailla ja jos se ei sovi niin sit pysytään pois ja mun lapseni voi hankkia muita kavereita. Mun lasta kun muukin vielä kiinnostaa...ap
ja jos kaverit ei keksi muuta tekemistä niin sit hankitaan sellaisia kavereita jotka keksii :) heitäkin onneks on! ap
ei ihme että nykyaikana niin moni vanhempi aivan ulalla kun ei tajua tätä eroa! ap
on täyttä curlingia! Kyllä olisin minäkin huolissani jos mun 8v ei muuta enää tekis kuin pelais...
Kerropa meille kaikille, mihin asti se äiti saa päättää leikkien sisällön? Onko 18v sopiva raja vai vaaditko, että lapsi leikkii pehmoleuilla vielä 25v iässä? Ettet olisi curling
ei ihme että nykyaikana niin moni vanhempi aivan ulalla kun ei tajua tätä eroa! ap
ja siksi ei tule riitoja pelaamisesta. Kun lapselle ei aseta tiukkoja ehtoja, oppii hän käyttämään myös omia aivojaan.
Tytön vanhempien pitäisi puuttua asiaan. Meillä on kotona se sääntö, ettei kaverien kanssa pelata eikä varsinkaan katsota telkkaria. Eiväthän aikuisetkaan (käsittääkseni) mene kylään istumaan ruudun ääressä, vaan seurustelemaan.
Poikkeuksena tähän olen satunnaisesti antanut lasten pelata hetken Wiillä (esim. puoli tuntia 2-tuntisen vierailun päätteeksi). Yksi kaveri on ollut Wiistä tavattoman kiinnostunut ja olen antanut lapseni näyttää hänelle sitä.
Lastemme kaverien kotona ei pelaamisen kanssa ole "ongelmaa", mutta jotkut katsoisivat videoita koko ajan. Kyllä minä vähän pöyristyin, kun nuorempi lapsi meni ilokseni pitkästä aikaa naapurin tytölle kylään, ja he olivatkin katsoneet videoita 3 tuntia putkeen!