Satuin näkemään mieheni hotmailissa

Se, voiko mies olla vain kaveri naispuolisen työtoverin kanssa riippuu varmaan ihan henkilöstä. En kiellä, ettei joku voisi ollakin, mutta meillä ainakin olisi siinä vaiheessa jo helvetti irrallaan.



Itse tunnet oman miehesi parhaiten. Sinä osaat parhaiten ajatella, mitä tässä on takana, ja mihin se mahdollisesti johtaa. Koska sinä tunnet miehesi.



Kyllä tämä hieman oudolta tuntuu. Vaikka joku puolustaakin sitä, ettei avioliitossakaan kaikkea tarvitse raportoida, niin mielestäni minä tiedän mieheni parhaat ystävät nimeltä. Ja se on normaalia. Se ei meillä olisi normaalia, että miehellä on "uusi sydänystävä", josta minä en tiedä.



Voi olla ihan viatontakin, tai sitten ei. Luota vaistoihisi ja seuraa tilannetta.

Ystävystyi siis työkaverinsa kanssa. En usko, että vakavat suhteet ikinä alkaa sänkypuuhilla - ne on sitten vaan ohimeneviä uskottomuuksia eivätkä taida vakaata avioliittoa heilauttaa paitsi toistuessaan, ja jos tulevat julki.



Mutta nämä ystävyydestä alkaneet suhteet on mielestäni eri asia, puhun siis vain omasta kokemuksestani. Olen kyllä myös sitä mieltä, että ystävyys on mahdollista paitsi samaa sukupuolta olevien välillä, myös miehen ja naisen välillä. Itsellänikin on miehiä hyvinä ystävinä.



Siinä on vain semmoinen riski, että joskus läheinen ystävyys miehen ja naisen välillä johtaa pidemmälle. Jännitys voi kehittyä pikkuhiljaa ja sitten joskus kun ei hallitse tilannetta, tapahtuu vahinko ja sitä ei voi enää korjata. Hyvä ihminen, hyvä mies, katuu sitä sitten niin valtavasti että se rupeaa heijastumaan avioliittoon.



Niin minulle kävi. Exäni ystävystyi työkaverinsa kanssa, ja pikkujoulussa kävi sitten hallitsematon vahinko. Myös sananmukaisessa merkityksessä, seurauksena lapsi.



Eiväthän kaikki ihmiset (eikä kaikki miehet) ole samanlaisia. Ja vastuu tilanteesta on tosiaan sinun miehelläsi, sinun pitää voida luottaa häneen. Mutta mielestäni mies on kuitenkin näissä seksiin liittyvissä asioissa se heikompi astia. Kai se luonto tikanpoikaa puuhun ajelee... Mies on siis vähän niinkuin yksinkertaisempi mitä tulee suhdeasioihin. Nainen voi jahdata miestä ja kiristää silmukkaa pikkuhiljaa - ja mies haluilleen mitään mahtamattomana antaa lopuksi periksi.



Toivottavasti sinun miehesi kohdalla ei kuitenkaan ole näin. Muistathan, että liika mustasukkaisuus ja jankutus asiasta loppujen lopuksi ajaa miehen toisen syliin. Miehet on niin helposti ohjelmoitavissa, joko oman tai toisen naisen taholta.

Mutta nämä ystävyydestä alkaneet suhteet on mielestäni eri asia, puhun siis vain omasta kokemuksestani. ---Siinä on vain semmoinen riski, että joskus läheinen ystävyys miehen ja naisen välillä johtaa pidemmälle.

Tällaistahan se elämä on, ihmisten tapaaminen ja heihin tutustuminen voi johtaa ihastumiseen, rakastumiseen ja jopa suhteeseen.

Mutta mikä on vaihtoehto? Olisi kohtuutonta kieltää kaikki vähänkään syvällisemmät ystävyyssuhteet sukupuolten välillä. Kyllä se riski on vaan otettava ja luotettava siihen puolisoon (ja itseensä, onhan noita omallakin kohdalla), että tajuaa mikä on vain uuuden ihmisen viehätystä ja mitä menettäää, jos alkaa hölmöilemään.

Minä käyn sähköpostivaihtoa noin tusinan miehen kanssa - siinä joukossa on entisiä koulukavereita, nykyisiä' työkavereita, miehen duunikavereita. Muutamat mainitakseni.

He ovat kivoja ihmisiä. Pitäisikö minun olla olematta heidn kanssaan yhteydessä vain sen vuoksi, että he ovat miehiä?

kyllä se siitä syvenee suhteeksi pikku hiljaa. Kysy mieheltäsi tulisiko naikkonen joku ilta kahveelle teille...jos sanoo ok niin ei haittaa mutta jos kieltää niin suhde jo alkanut

jonka olen tuntenut yli 10 vuotta eli paljon kauemmin kun mieheni. Juttelen hänen kanssaan monista todella henkilökohtaisista asioista. Osa näistä on semmoisia joista en juttele oman mieheni kanssa.



Mielestäni suhteessamme ei ole mitään outoa tai mitään vaaraa muuttua vakavammaksi. Jos mieheni vaatisi lopettamaan tämän ystävyyden, niin en tekisi sitä, jatkaisin ystävyyttämme salassa. Näin hyviä ystäviä on todella harvassa.

ystäväni miehellä oli tosi hyvä naispuolinen työkaveri.lopun saa arvata!minä tutustuin 8 v sit mieheen joka kuunteli jutteli oli läsnä...ekaksib oltiin ystviä sit alko kutitella ja taas saa arvata loput:( onneksi saimme avioliiton raiteilleen.kaikki meinasi mennä!!!!!!!!!!!!on se kumma ettei tajua et naisil naiset ja miehil miehet kavereiksi!!ihminen on erehtyväinen..miksi miehesi jakaa henk koht juttuja vieraan naisen kans?haloooooooooooooooooooooooo!herätys!!

eikä niiden juttuja yksinkertaisesti jaksa. Siksi mun paraskaveri on mies.

Olen nyt yön yli murehdittuani päättänyt että luotan mieheeni enkä kysele enää tästä naisesta. Niin kauan kuin mieheni on oma mukava itsensä kotona niin aihetta huoleen ei kai ole? Sitten jos hänen köytöksensä jollain tavalla muuttuu niin mietitään asiaa uudestaan.

jos tosiaan ovat tunteneet toisensa jo vuosikausia, niin tuntuisi aika hölmöltä yhtäkkiä kieltää yhteydenpito. Tietysti kaikki on tilannekohtaista, mutta hälyyttävää on myös se, jos mies ei puhu enaa asioista sinulle, vaan pelkästään tälle ystävälleen. Siis järjestelmällisesti jättää sinut ulkopuoliseksi.

Uskokaa tai älkää mies ja nainen voivat olla pelkkiä kavereita, hyvä esimerkki on oma mieheni. Hänellä on hyvä naispuolinen ystävä jonka kanssa juttelee todella paljon. Minäkin olen tutustunut tähän naiseen ja mukava on. Naisella on myös mies, silti he jakavat ongelmansa sillon tällön. Mies kertoo mulle asiasta ja on hyvin avoin hänen suhteensa, he ovat olleet hyviä ystäviä yläasteesta asti ja mitään ei ole koskaan niitten välillä tapahtunu. Ei edes pusua ole vaihtanu. Kumpikaan ei kuulemma ole kummankaan makuun. Monet kerrat on nainen ollut meilläkin yötä käymässä kun matkaa on n. 150 kilsaa. Tulevat aina sillon tällön vierailulle.

minulla on paljon miespuolisia ystäviä, joiden kanssa puhun kaikesta. minulle on kuulemma helppo puhua ja jaksan neuvoa, kuunnella. koskaan en ole pettänyt.

olin exäni kanssa samassa työpaikassa ja hän tutustui yhteiseen työkaveriini, nuoreen naiseen joka oli myös vapaa-ajalla minunkin ystävä.



Pitivät paljon yhteyttä mm. mesen kautta.



Ja niinhän siinä loppujenlopuksi kävi että tämä naikkonen ja mieheni lähentyivät niin paljon että ystävyys muuttui salasuhteeksi ja minä otin eron.



Nyt asuvat yhdessä.



Kumpikaan ei edes anteeksi minulta pyytänyt.



Edelleen tämä naikkonen on työkaverini, tosin emme ole missään tekemisissä keskenään. Välttelemme toisiamme.

Ex onneksi vaihtoi työpaikkaa.



Tyytyväinen olen nyt. Onneksi tajusin heti erota!



Tämä vain varoittavana esimerkkinä, luota vaistoihisi. Sen huomaa kyllä jos jotain tunteita on mukana. Itse aavistin petoksen.



Mulla on itsellä muutama hyvä miespuolinen kaveri ollut jo vuosikausia eikä meidän välillä ole koskaan ollut mitään. Ja uusi mieheni hyväksyy ystävyytemme täysin.

Kyllä joskus käynyt mielessä, että mitäköhän tonkin kaverin vaimo ajattelisi meidän viesteistä ja jutuista. Joissain työpaikoissa vain on avoimempi ilmapiiri ja joskus sille työkaverille on vaan hempompi puhua kuin omalle miehelle/vaimolle.

Mulle esim on helppo avautua, koska itsekin olen avoin. Toisaalta osaan säilyttää salaisuudet, enkä niitä juorua muille.

minulla on paljon miespuolisia ystäviä, joiden kanssa puhun kaikesta. minulle on kuulemma helppo puhua ja jaksan neuvoa, kuunnella. koskaan en ole pettänyt.