Lue keskustelun säännöt.
Paloi hermot lapseen totaalisesti !!!
30.01.2011 |
Joka helvetin päivä on sama vinkuminen,... en tykkää tästä ruuasta, ... en syö... tää haisee oudolle, en syö...
Sanoin, että jos et syö puolia ruuasta ni lelut lähtee pois kokonaan. Otan ne jätesäkkiin ja vien roskiin.
No ei se sit ruokaa syönyt ja otin säkin eteen... ei tehonnut sekään.
Sit menin ja keräsin kaikki lelut lattialta säkkiin ja lelulaatikosta. Lapsi tietenkin huutaa ja itkee.
Monta kertaa olen uhonnut, mut nyt oli viiminen kerta kun jäi pelkäksi uhoamiseksi ja toteutin sen.
Kirjat jätin ja kynät+värityskirjat. Ja tietty unikaverin.
Säkki valmiin eteisessä. ...tosin ehkä en kuitenkaan henno niitä roskiin heittää, mutten niitä kerralla hänelle takaisikaan anna vaan pikku hiljaa aina muutama kerrallaan.
Ja yksi mitä vihaan... on vihan tunne itessäni äitinä.
Siis en koskaan voinut kuvitella, että äitinä voisi joskus tuntea halveksuntaa ja vihaa omaa lasta kohtaan! Kamalaa tämä tunne, mutta kuulemma normaalia ja tietyllä tavalla tervettä.
Tervettä sillä, että se on vain tunne mikä menee ohi eikä jää kasaantumaan että tekisin jotain kamalaa lapselleni.
Kommentit (59)
Herkut kauppaan ja ruokaa pöytään, ymmärrän harmituksesi jos olet vaivalla tehnyt ruokaa ja siitä vaan purnataan. Kokeile rauhallista linjaa, pistät lautasen pöytään ja lapsi syö tai ei ja sitten vaan kiitos ja pöydästä pois. Oppii ihan varmasti pian ettei saa purnaamisella mitään, varsinkaan huomiota. Nythän hän saa aina huomiosi purnaamisella, oli se sitten positiivista tai negatiivista huomiota. rauhallisen viileesti vain ruokailu läpi syö tai ei. Kokemusta on omasta aistiherkästä lapsesta jolle tietyt ruuat ovat painajaista ja saavat lapsen lähes "paniikkiin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka on sanonut et mä ostan herkkuja vaan kaupasta?!!
Voisi lukea koko ketjun ja muutkin kirjoitukseni ennen kuin tolleen hyökkäät kimppuuni.
Ja kotona EI OLE KOKO ajan tarjolla banaania ja jogurttia!! Ja ne ei ole mielestäni herkkuja!!
Eikä hän niitä vapaasti edes syö!!! Mistä sä tollasta edes kuvittelet?!!
Että jotkut ihmiset jaksaa vetää omia johtopäätöksiä, muutamasta sanasta mitä kirjoittaa ja luulee tieteävänsä koko totuuden ja jopa paremmin kuin esim. minä itse... huoh.
Ompa "kivaa" tulla tänne purkamaa ja samalla hakemaan apua juuri tähän turhuuteen jota tunnen.
Johan tuolla aiemmin jo sanoin, et kiitos kun laitoitte mut näkeen asiat paremmin, mut silti jaksaa jotku tulla haukkumaan lisää, kun ei lue koko ketjua!!
ap
Äläkä riehu, raivoa tai suutu. Lautanen pois, kiität ja ruokaa seuraavan kerran seuraavalla aterialla. Ei sitä edellisen aterian ruokaa vaan sitä mitä olisit muutenkin tarjonnut. Jos ei taas kelpaa niin jatkat kunnes syö. Ei Suomessa lapsi nälkään kuole.
Älä tee ruokailusta valtataistelua.
Mulla on kolme lasta, yhdenkään kanssa en ole ottanut ruuasta mitään stressiä. En pakottanut enkä huolestunut jos ei joskus syönyt - eihän ihminen mikään kone ole! Ja ikinä, siis IKINÄ ei yksinkään heistä ole sanonut että on pahaa, tai nirsoillut, kaikki on kelvannut. Nyt on vanhin jo murrosiässä ja avoimin mielin maistaa kaikkea hapankaalista eksoottisempiin ruokiin, kelpaa tavallinen pottukin vaikka vaan voin kanssa, ja kaikki muukin - myös vihannekset ja hedelmät. Teen kunnon ruokaa hyvistä raaka-aineista, en mitään lihaliemi-jauho-p**aa jossa maistuu viissataa E-ainetta. Ei ihminen elä syödäkseen vaan syö elääkseen ja jos ei joskus ole nälkä niin sitten ei ole. Nuorin on vauva ja syö välillä kymmenen kertaa yössä, välillä kerran tai pari. What´s the problem? Ei ole ongelmaa. Jokainen kasvaa käyrällään niin tasaisesti ja ovat sopusuhtaisia. En tajua tuota pakkotuputtamista saati kiristystä - eihän hän ole tehnyt mitään rikollista tai väärää kieltäytymällä syömästä. Todella typerää pakottaa syömään sillä että uhkailee nakkaavansa lelut pois.
Kun äiteet ne vaan uhkailee. Pienen pieni lapsikin sen jo ymmärtää että aina vaan uhkaillaan, NIINKUN AP:kin TAAS TEKI. HUOH
Mä en koskaan aikonaan uhkaillut sellasella mitä en voinut toteuttaa olin sit hiljaa.
Jos sanoin viimesen kerran jotain niin todella tein sen. Ei ollut kiva heittää kerran muovikassillista leluja roskiin. Mut niin ne vaan lensi roskikseen.
Meillä kitistiin joskus ruoasta ja se on normaalia mut pääsääntösesti syötiin se mitään lautaselle alitettiin. en tehny sellasta ruokaa joka olis saanu oksennusrefleksin aikaan mutta en mitään herkkuruokaakaan aina.
Mä oon paljon nuoruudessa ollut hevosten ja muiden eläinten kanssa. Sillon oppi ettei aina voi vaan keskustella asioista. Pitää olla määrätietonen ja usein täysin ehdoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös nirso tyttö. Tosi ärsyttävä kun vinkui lautasen ääressä. Tiedät varmaan sen kummemmin selittämättä.
Kerran taas oli ruoka valmiina ja pimu valui keittiöön naama norsunveellä jo valmiina ja vinkui ärsyttävällä äänellä, että mulla ei oo varmaan nälkä, mitä ruokaa.
Mulla napsahti päässä. otin suurieleisesti lautasen, lapoin sen täyteen ruokaa ja kävelin roskikseen ja tyhjensin sen sinne.
Tyttö monttu auki, että mitä nyt. Selitin, että turhaan minä tätä lautasta pöytään laitan ja koko ruljanssia läpi käyn kun se kuitenkin menee roskiin. Että tästä lähtien otan lautaselle ruoan ja kaadan sen sun ruoan suoraan roskiin kun et syö sitä.
Juu, tiedän lapsellista oli:)
paljon isompi ongelma jos olisi lapsi joka söisi paljon ja haluaisi kaikkea kaksi lautasellista. Tankero lapsi on itselleen terveyshaitta, siitä taas ei ole mitään haittaa, että on huono ruokahalu. Pysyypä hoikkana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kiitti 27.lle :)
tunnen oikeasti perheen jossa äiti teki noin ja isä kantoi säkin roskikseen,
ja niin lelut meni kaatikselle :(
Meidän perheessä ei ole isää, joka sen veisi. On vain minä ja lapseni.
ap
Meidän poika ollut tosi nirso aina. Kyllä aikanaan otti todella aivoon, kun toinen ei syönyt ja sitten taisin joskus väkisin tunkea sille ruokaa suuhun. Eihän siitä hyvää seurannut. Edelleen ekaluokkalaisena söisi pelkkää pastaa ja jauhelihaa. Kalasta kesksutellaan joka kerta, kun sitä on tarjolla.
Komppaan myös tuota lelujen menettämistä - ei liity mitenkään ruokailuun. Meillä on pantu leluja syrjään, kun ei ole niitä osattu siivota. Sen seittemänkymmentä kertaa riitti uhkailu, mutta kerran tai pari olen myös toteuttanut. Fillari on myös ollut viikon jäähyllä, kun sillä ei osattu pysyä rajatulla alueella.
Jos ei syö, niin seuraavan kerran ruokaa on tarjolla myöhemmin. Harmi vaan, että yleensä lounasta seuraa välipala... EI ainkaan isommilla mene läpi, että se korvattaisiin kalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus pikkuveli nukahtikin lautasensa ääreen.
Seurauksella että olen tosi lihava ja meillä lapsia EI PAKOTETA syömään yhtään mitään. Maistaa kyllä täytyy. Lapset ovat hoikkia mutta terveitä.
Mun mielestä on väärin kiristää lasta ruualla ja leluilla.
Omalle pojalleni olen sanonut noihin yäk-kommenteihin että miettii miltä se minusta tuntuu kun olen sen ruuan eteen nähnyt kovan vaivan.
Että kiitos, pitää ne mölyt mahassaan ja kyllä se uskoikin minua, ei enää kommentoi moisia. Minusta alkoi sen jälkeen rohkeammin maistamaankin uusia ruokia.
Mulla on kolme lasta, yhdenkään kanssa en ole ottanut ruuasta mitään stressiä. En pakottanut enkä huolestunut jos ei joskus syönyt - eihän ihminen mikään kone ole! Ja ikinä, siis IKINÄ ei yksinkään heistä ole sanonut että on pahaa, tai nirsoillut, kaikki on kelvannut.
No tässä onkin se iso ero sun ja mun lapsen välillä!!
Hienoa, ettei koskaan niin sanonut oot sit super mamma.
Mun lapsi sanoo, joten et siis voi tietää ja ymmärtää.
Joten miksi edes tulit tänne tuon kertomaan?! En oikeasti ymmärrä tätä pointtiasi :D :D :D
Halusitko siis tulla vain pätemään??? :)
Ei kaikilla ole helppoa lapsen tai lasten kanssa.
Ja koska olen yh ja vielä aika köyhäkin niin jo siksi en tykkää et ruoka menee roskiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kasvaa käyrillä ja painoa on sopivasti.
Neuvola oli 2 viikkoa sitten.
Tämä syömis ongelma on kehittynyt hänelle jo vauvasta asti !!!
Eli ekoista ruokailuista asti ollut jo nirso mitä syö ja mitä ei.
Pikkuisenakin oli vain ensin 2 ruokaa joita suostui syömään sitten jo kolme. Myöhemmin lisää. Sitten se taas väheni.
Minä en ole mielestäni aiheuttanut tätä nirsoilua. On hänen persoonassaan. Kait?!...
Tai jos olen niin olisi kiva tietää sit mitenkähän mä sen siihen "laitoin" jo vauva iässä :)
ap
jyrkkää toimintaa ap:ltä. Ruokaa ei pakoteta syömään! Ei edes sitä puolta lautasellista. Maistaminen riittää vallan mainiosti. Toista ruokaa annetaan sitten seuraavalla aterialla. Välipalan voi toki antaa, mutta se ei saa olla sitten mitään herkkua.
Valtataistelulta tuo tosiaan kuulostaa. Ihan tyhmää tehdä tuosta tappelua, jos lapsi ei syö niin ei sitten syö. Aikuinen päättää mitä syödään, lapsi sitten tykkääkö tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
valissa. Laittaisin joka aterialle jotain mita lapsi syo, mutta niin etta kaikkea pitaa edes maistaa. Eli vaikka spagettia, kastiketta ja salaattia. Salaattiakin pitaa maistaa. En anna lasten vinkua ruokapoydassa, olen sanonut etta se on epakohteliasta ruoanlaittajaa kohtaan. Voi sanoa etta tahan ruokaan en ole viela tottunut. En pakota syomaan, mutta en myoskaan tarjoile valipaloja ruoka-aikojen valilla (siis valipalaa on ap ja ip, mutta en anna ylimaaraisia). Kun on syonyt saa kiittaa ja nousta poydasta. Seuraavan kerran saa ruokaa kun on seuraava ruoka-aika.
Lelujen poisotosta, meilla on myos roskasakki joskus viuhunut (eri syysta tosin). Annoin kolme varoitusta ennen kuin otin sen kayttoon ja lapsella oli mahdollisuus muuttaa kaytosta. Ei muuttanut ja sakki ilmestyi. Lapsen tuli ansaita lelut takaisin (eli joka paiva kun oli tietty asia mennyt hyvin sai takaisin 1-3 lelua). Kerroin etukateen etta lelut ei mene roskiin vaan tauolle ja ne voi ansaita takas.
Kannattaa miettia etukateen miten haluaa toimia, ettei itse ruokapoydassa verensokerit alhalla ja ehka vasyneena ala karjua ja tee asioita joita ei ole harkinnut loppuun asti.
Omaan lapseen voi kylla hermostua, et ole ainut!
... mut lapsi ei suotu syömään enää muuta kuin jauhelihaa ja spagettia!!
How boring is that??!!ap.
että miten voi lapsi kasvaa pitämään vain spagetista ja jauhelihakastikkeesta. Oletko tehnyt tuota ruokaa jossain vaiheessa, koska et muuta jaksanut tai osannut? Onko oikeasti niin, että muut tekemäsi ruuat ovat lapsen mielestä pahoja? Liian mausteisia tai päin vastoin maustamattomia? Ja monesti valmisruokiin lisätään maun paranteita ja kotiruuan maustaminen onkin jo paljon haasteellisempaa. Lapset myös herkästi kiintyvät ketsuppiin, jos sitä tarjotaan joka ruualla ja sitähän saa nimen omaan jauhelihakastikkeen ja spagetin kanssa. Ketsuppi on hyvää, se on liian hyvää, koska sisältää paljon sokeria, suolaa ja mitä lie mausteita ja uutteita, jotka saa sen maistumaan suun kuin suun mielestä. Kokeile tarjota sitä kastiketta vast edes ilman ketsuppia. Jos ruoka ei olekaan enää niin hyvää, niin syynä on varmaan sitten se ketsupin puute.
Lapsi kasvaa käyrillä ja painoa on sopivasti.
Neuvola oli 2 viikkoa sitten.Tämä syömis ongelma on kehittynyt hänelle jo vauvasta asti !!!
Eli ekoista ruokailuista asti ollut jo nirso mitä syö ja mitä ei.
Pikkuisenakin oli vain ensin 2 ruokaa joita suostui syömään sitten jo kolme. Myöhemmin lisää. Sitten se taas väheni.Minä en ole mielestäni aiheuttanut tätä nirsoilua. On hänen persoonassaan. Kait?!...
Tai jos olen niin olisi kiva tietää sit mitenkähän mä sen siihen "laitoin" jo vauva iässä :)ap
Lapsesi on nirso ja sinä pahennat sitä lapsellisella käytökselläsi. Lapsesi syö sen mitä syö ja ei enempää. Tarjoa välillä sitä spagettia, että kasvaakin.
Älä heittäydy marttyyriksi. Älä vaadi lastasi tekemään sinua onnelliseksi. Sinun tehtäväsi on tehdä lapsesi onnelliseksi.
Vaadit lastasi syömään, koska SINÄ olet laittanut ruuan vaivalla ja ostanut sen vähistä varoistasi. Ei ole lapsesi vika, ettei hänellä ole muuta ruuanlaittajaa ja ostajaa. Ei ole lapsesi vika, että olet köyhä ja kasvatat häntä yksin. SINUN vikasi se on. Älä kaada sitä lapsesi niskoille.
jolloin tietyt ruoat tuntuvat / maistuvat/haisevat kamalalta. Voitko aloittaa niista mita syo, esim jugurtti, ja lisata sinne esim. marjasosetta yms. terveellista ja koittaa sita kautta lisata syotavien ruokien valikoimaa.
Pienet lapset tarvitsevat tosi monta maistelukertaa (muistaakseni yli 20) ennen kuin tottuvat uuteen ruokaan.
karsivallisyytta ja pitkaa pinnaa aidille!!
t. yks edella vastanneista
Mulla on kolme lasta, yhdenkään kanssa en ole ottanut ruuasta mitään stressiä. En pakottanut enkä huolestunut jos ei joskus syönyt - eihän ihminen mikään kone ole! Ja ikinä, siis IKINÄ ei yksinkään heistä ole sanonut että on pahaa, tai nirsoillut, kaikki on kelvannut.
No tässä onkin se iso ero sun ja mun lapsen välillä!!
Hienoa, ettei koskaan niin sanonut oot sit super mamma.
Mun lapsi sanoo, joten et siis voi tietää ja ymmärtää.Joten miksi edes tulit tänne tuon kertomaan?! En oikeasti ymmärrä tätä pointtiasi :D :D :D
Halusitko siis tulla vain pätemään??? :)
Ei kaikilla ole helppoa lapsen tai lasten kanssa.
Ja koska olen yh ja vielä aika köyhäkin niin jo siksi en tykkää et ruoka menee roskiin.
ap
Lapsi kasvaa käyrillä ja painoa on sopivasti. Neuvola oli 2 viikkoa sitten. Tämä syömis ongelma on kehittynyt hänelle jo vauvasta asti !!! Eli ekoista ruokailuista asti ollut jo nirso mitä syö ja mitä ei. Pikkuisenakin oli vain ensin 2 ruokaa joita suostui syömään sitten jo kolme. Myöhemmin lisää. Sitten se taas väheni. Minä en ole mielestäni aiheuttanut tätä nirsoilua. On hänen persoonassaan. Kait?!... Tai jos olen niin olisi kiva tietää sit mitenkähän mä sen siihen "laitoin" jo vauva iässä :) ap
Olet opettanut lapselle, että syöminen on ensisijaisesti valtataistelu, jota käytte joka päivä uudestaan ja uudestaan. Sinä et suhtaudu ruokaan ruokana vaan vallan välikappaleena, lapsesi taas kokeilee uudestaan ja uudestaan, miten reagoit tekemisiinsä.
Lopeta taistelu ruuasta. Tee spagettia ja jauhelihakastiketta ja syötte kaikessa rauhassa. Tarjoa muutakin, mutta älä pakota.
Missä muussa alistat lastasi? Antaako se sinulle mielihyvää vai tunteen siitä, että hallitset edes jotakin eli lapsen lautasen. Onko koko muu maailmasi kaaoksessa?
Jotenkin hilpeitä nämä viestit, joissa lapselle osoitetaan oikein äärettömän tarkasti, että haluan syöttää sinulle vaikka paskaa ja sinähän syöt.
Perustelkaa nyt aikuiste ihmiset, miksi se ruoka on noin älyttömän tärkeää, että sillä pitää lasta kiusata. Vai oletteko niin avuttomia aikuisia, että väkisin joka asiasta teette arvovaltakysymyksen ja syötätte lapselle samaa ruokaa uudestaan ja uudestaan mikrolämmitettynä. Ei ehkä mielessä käy, että siinä on jo toisella kerralla melkoinen määrä mukavia bakteereja, jos sitä on pöydällä pyöritelty aikansa.
Meillä lapset syövät tai sitten ei, minulta se ei ole pois enkä ikinä kuvittelisi huutavani lapsille jostain sellaisesta asiasta kuin ruoka. Sitä on päivässä säännöllisesti, se syö, jolla on nälkä. Jos ei syö, ei siitä numeroa tehdä. Mutta se ero meillä on näihin ongelmaperheisiin, että meiltä ei löydy vaihtoehdoksi herkkuja etsimälläkään. Vaatii äidiltä enemmän kuria kuin lapselle huutaminen.