Ottaisitko synnytykseen mukaan miehen joka petti ja jätti raskauden aikana?

Hän joi koko perheen ihan raunioiksi, mutta oli silti vauvan isä ja isompien sisarusten isä. Piteli minua kädestä ja sai nähdä poikansa syntymän, pidellä sylissään. Emme ikinä palanneet yhteen, mutta hän oli se ainoa ihminen joka saliin kuului.



Ota halutessasi mukaan ystävätär, sisko tai äiti, ihminen johon oikeasti luotata ja tukeudut.

Tuskin sinulla on kovinkaan lämpimät tunteet häntä kohtaan? Synnytyksessä haluaa keskittyä itseensä ja vauvaan, mies johon ei luota saisi varmaankin minulta nyrkistä niiden synnytystuskien lomassa.



Eli ei tulisi mieleenikään ottaa mukaan!

ottaisin. En ole niin jalo. Haluaisi mukaan henkilön, jonka tukeen ja apuun voin luottaa. Mies näkisi lapsensa syntymän jälkeen.

Millainen on noin muuten yleensä? Millaiseksi olet ajatellut, että lapsen ja isän suhde muodostuu? Kuinka usein tapaamisia yms. ottaako vastuuta vai jatkaako pakoaan?



Onhan se tilanne isällekin ainutlaatuinen ja meillä ainakin merkitsi isälle tosi paljon päästä mukaan.

En haluaisi mukaan ihmistä, johon en voi täysillä luottaa. Ei olisi enää mitään asiaa näkemään minun haaroväliäni missään muodossa.

mun exä oli nussimassa toista naista kun mä synnytin, joten eipä ois tullutkaan...kun oli muita kiireitä. No nyt on kyllä hyvä isä ja EI olla yhdessä. Onneksi. Eikä sillä oo enää akkaakkaan!!!

Ei voi miehen rikkeitä kostaa lapsen kautta.



Paskinkin kumppani voi olla hirveän hyvä äiti tai isä.

Ne ongelmat, mitä parisuhteessa on, käsitellään, eikä niitä siirretä muihin suhteisiin, kuten isän ja lapsen.



Lapsen isä on ihan yhtä paljon lapsen vanhempi kuin äitikin. Ei äidillä ole oikeutta riistää sitä.

Synnytyksessä isän (tai kuka mukaan tuleekin) tehtävä on olla vain ja ainoastaan äidin tukihenkilö, ei mikään vauvan syntymän seuraaja tai elämysmatkailija. Mitä ihmettä tuollainen mies kuvittelee kun edes ehdottaa moista..?

Ei voi miehen rikkeitä kostaa lapsen kautta.

Paskinkin kumppani voi olla hirveän hyvä äiti tai isä.

Ne ongelmat, mitä parisuhteessa on, käsitellään, eikä niitä siirretä muihin suhteisiin, kuten isän ja lapsen.

Lapsen isä on ihan yhtä paljon lapsen vanhempi kuin äitikin. Ei äidillä ole oikeutta riistää sitä.

niin tuskin kukaan voi pokerinaamalla väittää että raskaanaolevaa naista pettävä ja jättävä mies on ihanteellinen isä? Äiti ei ole vastuussa isän tekemisistä, jos mies töppäilee raskausaikana niin ei auta kuin isän katsoa peiliin ja miettiä mitä tuli tehtyä. Pettäjä ei ikinä petä ja jätä vain puolisoaan, vaan koko perheen.

tarvitse ketään muuta kuin äitinsä, eikä vauva siksi noteraa isäänsä pitkiin aikoihin millään muotoa. Riittää, jos isä alkaa viikkojen tai kuukausien päästä hiljalleen tutustumaan lapseensa, syntymähetkellä ei ole tässä mitään merkitystä.



Ap, otat synnytykseen mukaan vaikka hyvän ystäväsi. Tai äitisi tai siskosi. Mikään ei puollusta sitä, että petturimiehen tarvitsisi olla paikalla, ei mikään.

Ei voi miehen rikkeitä kostaa lapsen kautta.

Paskinkin kumppani voi olla hirveän hyvä äiti tai isä.

Ne ongelmat, mitä parisuhteessa on, käsitellään, eikä niitä siirretä muihin suhteisiin, kuten isän ja lapsen.

Lapsen isä on ihan yhtä paljon lapsen vanhempi kuin äitikin. Ei äidillä ole oikeutta riistää sitä.

Totta kai hän voi olla mitä parhain isä, mutta mä ainakin koen, että synnytys on naiselle kaikin puolin niin rankka paikka, että siinä tilanteessa ei halua vierelleen ihmistä, joka on juuri pettänyt ja jättänyt. Raskausaikana lähtenyt vieraan pillun perään rumasti sanottuna. Miksi hänen pitäisi nähdä mut siinä haarat levällään, verissäni ja tuskissani? Voinko luottaa että hän pysyy vierellä tukena? Vai lähteekö kesken kaiken soittelemaan uudelle hoidolle? Olisiko hän voinut miettiä tätäkin seikkaa ennen kuin lähti retkilleen? Ettei siis välttämättä pääse näkemään lapsensa syntymää.

Äiti tarvitsee tukea synnyttäessään. Isä voi tulla katsomaan vastasyntynyttä vaikka heti vartin päästä jos niin sovitaan. En usko että tämä järjestely riistäisi isyyden, mutta äidille voisi tuoda paremman synnytyskokemuksen.

Oltiin erottu samasta syystä peri kk ennen synnytystä. Sama isä oli mukana 5v aiemmin edellisen synnytyksessä ja sillä kokemuksella tiesin, ettei isompaa tukea luvassa olisi ja synnytys olisi helpompi, kun keskittyisin vain itseeni ja itse tapahtumaan. Isäsuhteeseen en usko vaikuttaneen, sellainen on ja isä on lapselle tärkeä ja ollut jo sitä jo seitsemän vuoden ajan.