Vihaan ihmisiä

ja olen katkera kaikesta kokemastani vääryydestä. Perheeni oli ihan perseestä, mutta siellä oli pakko kasvaa, ja niillä eväillä yrittää eteenpäin.

Anteeksi että vihaan myös syyttömiä ihmisiä, mutta oma epäonnistumiseni elämässäni peilaa kaikeen kanssakäymiseen yhteiskunnan kanssa. Jos voisin, muuttaisin jonnekin autiolle maaseudulle, valtavalle tilalle jossa ei olisi pelkoa naapureiden näkemisestä.