Lue keskustelun säännöt.
4-5 vuotiaiden poikien leikit, liian rajuja vai ihan normaalia?
28.01.2011 |
Poika on kasvanut tuohon ikään ja nyt äitiä hirvittää, kun päiväkodissa leikit ovat nykyään sitä, että lapiolla heitellään lunta toisten päälle, lumipenkassa painitaan, körmyytetään ja tönitään toisia. Pikkupojan viattomien leikkien laatu on siis muuttunut hurjan rajuksi.
Mikä on siis teillä sallittua, missä menee leikkimielisen painimisen ja toisen alistamisen raja?
Mun mielestä esim. tuo lapiolla lumen heittely toisten päälle on ehdottomasti kiellettyä, eihän hiekkaa tai kiviäkään heitellä toisten päälle muina vuoden aikoina? Itse en myöskään pidä hyvänä sitä, että meidän poika on aina siellä lumipenkassa alimmaisena, mutta en myöskään sallisi sitä, että oma poika olisi se päälle käyvä osapuoli.
Ollaan keskusteltu kiusaamisesta niin päiväkodin henkilökunnan kanssa, samoin pojan kanssa. Poika ei oikein ymmärrä, missä menee se kiusaamisen ja leikin raja, ja päiväkodista oma mielipiteeni on, että vahtivia silmäpareja ei ole tarpeeksi, kun pojat pääsee nurkan takana lumikinoksessa leikkimään noin rajuja leikkejä.
Kommentit (7)
Juuri 4-5 -vuotiaina muistan että alueen pojat harrastivat tuota samaa. Siinä tuli vahinkojakin ja monet itkut.
Se kuuluu siihen kasvamiseen ja "äijämäisyyteen". Mutta on vanhempien vastuulla huolehtia ettei leikki mene liian rajuksi. Vanhempien tulee kertoa, mikä on sallittua ja mikä ei. Toisten töniminen kinoksesta on kiellettyä, lumen heittäminen on kiellettyä. Mutta normaali hyppiminen lumikasasta ja paini on ok. Paini siis kahden pojan kesken, ei jengillä.
Kävimme monet keskustelut vanhempien kesken asiasta, etenkin kun kaikki vanhemmat eivät saaneet lapsiaa uskomaan tai eivät välittäneet kertoa ja määritellä sääntöjä.
Ota asia puheeksi muiden lasten vanhempien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...periaatteessa. Mutta päiväkodin pihalla ei tosiaan ole tarpeeksi valvojia katsomassa, että tilanteet pysyvät hanskassa eivätkä muutu tiettyjen lapsien kurmoottamiseksi. Siksi minusta tuollainen ei kuulu päiväkotiin ollenkaan.
Meidän päiväkodissa raja menee siinä, että yksin saa tehdä aika rajujakin asioita (mm. "parkour" on kovassa huudossa, lumipenkoissa kiivetään, loikitaan ja kieritään jne.), mutta kaveria ei oteta kraivelista.
Lapsilla leikin, kiusaamisen ja tappelun rajat ovat häilyviä ja leikki muuttuu tappeluksi silmänräpäyksesssä. Sisaruksilla tämä käy tietysti vielä kätevämmin kuin kaveruksilla, mutta toisaalta kotona on parempi valvonta ja valvoja tuntee osapuolet ja tilanteiden taustat juuria myöten.
Se siinä nimenomaan äitiä mietityttää, että painileikit ym pysyy leikin tasolla, eikä muuttuisi totisiksi. Päiväkodissa olen muutamasta ikävästä tapauksesta keskustellut hoitajien kanssa, jotka olisi voinut välttää sillä, että valvoja olisi ollut paikalla. Nuo lumipenkkapainit olisivat muuten varmaan minunkin mielestä ihan ok, jos siellä olisi tosiaan silmäpari vahtimassa. Mutta usein pihalla on vain ne 2-3 aikuista, jotka seisovat juttelu etäisyydellä toisistaan, jolloin osa pihaa jää näkymättömiin.
T: Ap, joka tahtoo valvontaa lasten leikkeihin. (ja asiasta on tosiaan keskusteltu jo päiväkodissa...)
Naamaan ei tietenkään heitetä ja lumen pitää olle pehmeää lunta, ei kovia kökkäreitä! Anna lapsen leikkiä. Välillä se menee överiksi ja joskus jopa sattuu, mutta ei se niin vakavaa ole. Kolhuista selviää itkulla ja kohta on taas kivaa.
mutta raja menee siinä, milloin homma menee leikistä totiseksi. Lumen heitto on typerää, koska siinä tulee sitten kylmä, kun lumi sullaa kasvoille. Eli sen voisi kyllä kieltää kokonaan. Mutta tuota "kukkulan kuningasta" se on tästä murrosiän loppuun saakka... Ite oon huomannut, että tuossa käy aika hyvä luonon valinta, meilläkin se noista pojista, joka ei innostu tuosta jatkuvasta tuuppimisesta hakeutuu tekemään jotain muuta rauhallisempaan seuraan. Ja noi remupetterit sitten paiskoo toisiaan:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne päiväkodin tädit katsoo, ettei leikit mene liian rajuiksi. Pojat on just tollasia! Eli ihania :-)
Minusta on hyvä, että paini-, sota-, yms. leikit aloitetaan nuorella iällä. Siinä se samassa äly karttuu siitä, mitä todella voi toiselle tehdä ja mitä ei. Ne, joilta tämä vaihe jää myöhempään ikään, löytyvät helposti viranomaisbiilin takaosasta.
Aiheesta on keskusteltu paljon "miesten saunassa" ja kaikki ovat sitä mieltä, että painiminen kuuluu pikkupoikien elämään. Eli pois turha huoli, tämä on tärkeä osa poikasi kehitystä.