Koirani puri minua, neuvoja?
Minulla on lähes 10v collie-labradori-sakusekoitus, rakastaa lapsia, mutta on hieman arka.Ei ole koskaan purrut ketään, mutta on saattanut näykätä lasta jos tämä on häirinnyt koiraa liikaa (yleensä isompia lapsia), siis pari kolme kertaa ehkä.
Olimme lasteni kanssa puistossa, 2-vuotiaani istui penkillä ja söi pullaa, hoitelin siinä samalla toisia lapsia ja koira oli vapaana. Sitten tämä 2v laittoi pullan pnekille, ja koira nappasi sen siitä. Koiralla ei siis ole lupa ottaa mitä tahansa se näkee, vaan ruoka annetaan sille selvästi joko suoraan nenän eteen tai omaan ruokakuppiin. En tietenkään antanut sen varastaa lapsen pullaa, joten kielsin ja nappasin sen siltä suusta. Sitten huomioni herpaantui, en ole ihan varma miten se jatkui, mutta en USKO että koira otti pullan lapsen kädestä, vaan olisiko lapsi taas laittanut pullan siihen vierensä. (tiedän, minun olisi pitänyt olla tarkkaavaisempi.) ja koira taas otti pullan. Taas otin pullan sen suusta ja kielsin. Silloin koira tuli kohti ja puri minua kädestä. Yritin heti napata sitä kuonosta tiukasti, ja "lukea lakia", koira ei antanut ottaa vaan väisteli ja näykki/puri minua käsistä. Olin kieltämättä aika paniikissa kun tällaista ei ollut milloinkaan aikasemmin tapahtunut, enkä saanut heti otetta koirasta. Lopulta sain sitä kuonosta ja katsoin tiukasti silmiin mutta koira vain murisi takaisin. Odotin koiralta alistumismerkkiä (katseeni väistäminen), sitä ei tapahtunut ihan heti, vaan vei aika kauan aikaa, mutta lopulta se antoi periksi. Jälkeenpäin olin kyllä melko järkyttynyt koiran käyttäytymisestä, ja siitä etten osannut toimia tilanteessa oikein. Minun olisi ilmeisesti pitänyt pyöräyttää koira heti maahan, ei mahtanut olla minun auktoriteetilleni hyväksi että koira ehti purra useamman kerran (ei käynyt pahasti, mutta pikkurilli on jäykkä ja pieniä haavooja) enkä saanut sitä heti kuriin.
Nyt hieman pelkään että vastaavaa tapahtuu myöhemminkin. Tietenkin aion ennalataehkäistä tuota ensinnäkin sillä, että koira on muualla/hihnassa kun lapset syö jotain. En enää luota koiraan samalla lailla kuin ennen. En tiedä saisinko isoa koiraa helposti maahan, jos tilanne vaatii sitä. Onko siihen jotain hyvää vinkkiä? En halua vahingoittaa koiraa, mutta osoittaa auktoriteettini ja sen että koira on aina alimmassa asemassa ihmisiin nähden, pieniinkin ihmisiin!
Mitä ajatuksia tämä herätti teissä, hyvät koiraihmiset? Käyttäydyinkö ihan typerästi, mitä olisin voinut tehdä paremmin?
Kommentit (27)
Kieltämättä olen hieman masentunut kun tällaista pääsi tapahtumaan. :(
Joskus lapset on antanut koiralle jotain, jos ovat kävelleet jokin herkku kädessään, joko siksi että ovat halunneet tai ovat huomanneet että koira kuolaa niitten herkkupalan perään. Mutta periaatteessa se on kielletty lapsilta, mutta pienet lapset unohtaa monesti sen.
Miten vanhuuden vaivat voisivat liittyä tähän?
sen pullan koiran suusta takaisin lapselle syotavaksi, vai puhutaanko nyt aina uudesta pullasta??
siis samaa ihmettelin mäkin, lapselle se pulla takasi? ja koira puistossa???
Koko maassa on tänään ollut reilusti pakkasen puolella. Söikö 2-vuotias tosiaan puistonpenkillä pullaa?
Terv. aito av-mamma
missään tilanteessa ihmistä. Itse en pitäisi koiraa, joka puree.
mitään ihan hirveitä morkkiksia tuosta tapauksesta. Koirasi on kymmenvuotias eikä ole koskaan ennen purrut sinua, joten se EI halua purra sinua. Teille on tuossa tilanteessa nyt sattunut joku väärinkäsitys, minkä vuoksi koira on purrut.
Unohda koko juttu ja pyri vastaisuudessa ennaltaehkäisemään tällaiset tapaukset. Koira on jo vanha, ja voi olla että sillä alkaa olla vanhuuden oireita; ärtymystä, heikkoa näköä tai kuuloa, kipuja tai vaikeuksia hahmottaa ympäristöä mikä tekee siitä epävarman. Vanhuuden oireet tulee koiraan helposti huomaamatta ja voivat olla aika pitkälläkin ennen kuin ihminen ne havaitsee.
Vanhempieni noutaja tuli omituiseksi vanhempana, just tollaiseksi että siihen ei voinut luottaa. Puri mun isääkin kun grillasimme ulkona, sinappituubi putosi maahan, koira alkoi pureskella sitä. Isä oli ottamassa sitä pois niin puri oikein vihaisesti ja murisi. Eikä ollut aikaisemmin ollut vihainen. Sillä oli aivokasvain.
yritän jatkaa samaan malliin, enkä stressaa etukäteen. Toivottavasti ei tapahdu enää!
Ja näille pilkunviilaajille, jotka eivät osaa pysyä aiheessa, ei se nyt niin vaarallista lapselle ole, jos koira ehti pullan hampaisiinsa ottaakin. Kyllähän tuo koira nuolee lasten naamat ja sormetkin useamman kerran päivässä - vaikka en tahallani haluakaan altistaa lapsia sille, niin sellaista se elämä koiraperheessa vain on!
Ja uskomatonta mutta totta, näissä etelänmaissakin asuu suomalaisia lapsiperheitä! Ei tarvitse värjötellä puistonpenkillä paukkupakkaissa talvellakaan... Avoimin mielin lukekaa viestejä, kiitos.
tai murissut sinulle olisin tosiaan huolissani. Näyttäisin koiralle sekesti sen paikan laumassa (en huomioisi mitenkään esim. viikkoon, ottaisin ruokakuppia poiskesken syönnin jne.). Mutta samalla tarkkailisin myös onko koiran pää alkanut vanhuuttaan/kasvaimen tms. seurauksena pehmetä.
on viimeksi tutkittu kunnolla? Onko varmaa, ettei sillä ole esimerkiksi kaihia (joka vaikuttaa koiran käytökseen jo ennen kuin omistaja sitä havaitsee)?
Mä en alkais noin vanhaa koiraa rankaisemaan mitenkään enää näin jälkikäteen. Sehän tietää paikkansa laumassa eikä ole ennen ollut aggressiivinen. Koiran jatkuvasti kyykyttämisestä voi lopputuloksena olla hämmentynyt, epävarma ja vielä vaikeammin ennakoitava koira.
lapsille, ja näykkiikin, on huono juttu. Itse asiassa vaarallisemman oloinen, kuin tuo sinun puremisesi. Eli koira ei pidä itseään lasten alapuolella olevana laumassa, joten on aika arvaamaton.
Ja kyllä tuo ikä voi olla tekijänä. Koira jos vanhetessaan vaikka sokeutuu tai muuten sairastuu, siitä voi tulla pelokas ja sitä kautta vihainen.
Mietin vaan sitä sun pikkusormeasi, että ehdottomasti piikit kuntoon heti jos ei ole. Entä koira, onhan silläkin rokotukset kunnossa?
Ellei siis kyse ollut koirapuistosta. Meidän lempeääkin lempeämpi koira kävi 12-vuotiaana yhtäkkiä arvaamattomaksi ja agressiiviseksi. Onneksi lapset oli jo kouluikäisiä ja koira melko pieni. Pian tuli epileptisiä kohtaksia ja löydettiin aivokasvain. Rekku pääsi koirien taivaaseen.
Mutta tekisin joka päivä harjoituksia jossa laitan jotain herkkua lattialle eikä koira saa ottaa sitä. Tavallaan vääntäisin rautalangasta nyt tämän asian. Samoin olisin tarkka ruokailutilanteessa että koira ei syö ennen kun saa luvan jne.
Meillä 14v vanha koira. Kuulo meni ensin eikä osannut varoa lapsia ja rupesi arkailemaan. Saattaa säikähtää melkein kuoliaaksi jos nukkuu ja joku koskeen jne. Nyt on kipuja selässä ja saattaa senkin vuoksi käyttäytyä arvaamattomaksi. Varmaan viimeinen matka tulossa kipujen vuoksi lähiaikoina.
rokote mahdollisimman pian omasta terveyskeskuksestasi. Koiran purema myös tulehtuu helposti, joten mahd. antiioottikuuri voi olla myös tarpeen.
Itselläni on melkein samanlainen sekoitus kuin omasi, collie-noutaja-saku. Koira on hyväluontoinen ja tottelevainen yleensä, mitä nyt villin luonteensa takia kiskoo hihnassa. Mutta äärettömän kiltti ja ihmisrakas otus, kunnioittaa minua lauman johtajana.
Tai niin ainakin luulin kunnes huomasin tämän ruoka-agression. Koira oli alkanut murista minulle jos lähestyin ruokakuppia. Kuppi on pienessä keittiössämme joten sitä on välillä vaikea välttää. Rankaisuna ja johtajuutta osoittaakseni otin aina kupin pois murinan alettua, laitoin koiran istumaan ja annoin ruoan vasta kun oli kiltisti. Koira kehitti pakkomielteen myös herkkupaloihinsa ja luihin. Jos sillä oli jotain nokkansa alla, murina oli taattu. Sitten alkoi pureminen. Kun yritin murinatilanteissa rauhallisesti näyttää johtajuuteni, koira alkoi hyökkäillä ja pari kertaa pääsi puremaan oikein kunnolla. Tämä käytös liittyy siis AINA ruokaan.
Voisiko olla että koirasi katsoo oikeudekseen viedä pullan koska se on lapsen? Katsoo siis olevansa hierarkiassa ylempänä. Onko koira aiemmin käyttäytynyt suojelevasti ruokaa kohtaan? Joskus koirat vain kehittävät tällaisia pakkomielteitä, ne tulee kitkeä heti. Itse en ole saanut oman koirani käytöstä loppumaan, ja niksit alkavat olla vähissä. On kokeiltu ihan kaikkea. Mutta jos pelkäät että koirasi uusii huonon käytöksensä, kannattaa ohjastaa ainakin lasta siitä miten sen lähellä käyttäydytään jotta välttyisitte ikävyyksiltä.
Kerrohan sitten tännekin miten kävi!
Mielestäni toimit ihan ok tilanteeseen nähden. Varmasti tuntuu kurjalle tuollainen juttu koiran kanssa. Saattaa johtua paikasta jossa olitte jos kerran koira ei ole osoittanut varsinaisesti agressiivisuuden merkkejä kotosalla(reviirillä). Koiran käyttäytymiseen on useimmiten ihan looginen syy. Eläimellä ei ole luontaista kykyä olla piruuttaan häijy, kuten ihmisellä, vaan sen toiminta yleensä perustuu johonkin. Joskus syynä voi olla ikä ja sairaus, toisinaan ihmisen käytös/uhkaava tai hämmentävä tilanne, epäselvyys arvojärjestyksessä... Kehoittaisin tarkkailemaan koiran vointia ja käytöstä kotosalla ja muutenkin. Jos epäröit niin ota ajoissa yhteys vaikka eläinlääkäriin -> hyvä eläinlääkäri osaa neuvoa, että miten jatkossa kannattaa tehdä tai kenen puoleen kääntyä.
---
Perheellisen eläimen omistajan kannattaa pitää mielessä, että eläinkin vanhenee, sairastuu ja sillä voi olla kipuja. Lasten ei koskaan tulisi kiusata eläintä ja vanhempien tulisi aina valvoa tilannetta jossa lapsi ja eläin yhdessä ovat. Vaikka eläin on kastin alimpana, niin se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sille saa tehdä kiusaa esim. häiritä syödessä ja nukkuessa tarpeettomasti ja muutenkaan aiheuttaa sille stressiä. Koiran kasvatuksessa pitää olla johdonmukainen ja jos kerran lipsuu niin koira hämmentyy ja testaa varmasti rajojaan. Toiset koirat alistuvat helpommin kuin toiset eivätkä hämmenny esim. lapsiperheen kaaoksessakaan helposti, mutta kuten aiemmin sanoin, myös koiran käytös voi iän myötä muuttua. Sille pitää antaa myös omaa rauhaa, antaa sen vanheta kunnioittavasti. Joskus koira voi stressaantua jos se ei saa liikuntaa ja aivotyötä tarpeeksi. Valitettavan usein eläin "unohtuu" muiden kiireiden mennessä edelle. Silloin eläin saattaa alkaa käyttäytymään agressiivisesti kun sen energiankulutus on liian vähäistä. Koiran kanssa pitää liikkua ja leikkiä sekä antaa sille pureskeltavaa vanhanakin, ottaen huomioon sen terveydentila kuitenkin. Sama ravinto, jota se on syönyt nuorena ei välttämättä käy enää vanhana. Kannattaa pitää mielessä...
Tämä siis yleisesti ottaen vain vinkkinä jokaiselle!
Aion nyt olla entistäkin tarkempi tuon ruokajutun kanssa. Ruoka ei anneta sille enää muualle kuin omaan kuppiin, lukuunottamatta tehtävien teko, jolloin palkitsen namilla. Ja VARSINKIN nyt lasten kanssa, etteivät lähde harhailemaan keksi kourassa pois pöydästä. En taida ruveta kyykyttämään koiraa tässä vaiheessa, mutta eräs tehtävä jonka koira tekee, voin asettaa namipalan jopa koiran kuonon päälle, mennä vaikka hetkeksi pois huoneesta, ja koira odottaa kiltisti lupaa syödä nami.
Koira ei ole ollut aggressiivinen ruoastaan, ilmeisesti sen (senior)koiranpapanat eivät ole tarpeeksi herkkuja aiheuttaakseen mustasukkaisuutta, mutta olen tarkempana tuossakin asiassa. Opetan lapsille, ettei koiran ruokakupille saa mennä, vaikka lapset ovatkin laumassa koiraa ylempänä, en halua ottaa riskiä että koira nappaa lapsia.
Vanhuuden vaivoista kuulon huonontumisen olen pistänyt merkille! Ennen heräsi aina jos joku tuli taloon, nyt ei välttämättä huomaa. Ja kyllä, siitäkin olen sanonut lapsille että koiran pitää saada olla rauhassa, nukkua ja syödä. Joku oli huolissaan siitä, että koira on muutaman kerran näykkässyt lasta, kun on liian rajusti hoitanut tai riehunut sen kanssa, mutta minusta on koirankin oikeus näyttää miten rajusti saa sitä käsitellä. Tietenkin parempi vaihtoehto olisi ollut koiralle lähteä tilanteesta pois, mutta koiralle luonnollinen tapa näyttää "nyt riittää" on näykkäys. Yleensä nämä ovat olleet rakkaita tuttuja lapsia, mutta ei meidän lapsia. Omat lapset antaa koiran olla aika rauhassa, mutta kun vieraita tulee, ne haluaa aina halia ja silitellä koiraa, kun kotona eläintä ei ole. Eniten pitää tosiaan vahtia, ettei perheen pienimmäinen, joka ei vielä täysin ymmärrä, ettei se tee koiralle pahaa. Joskus 1-vuotiaana esimerkiksi halusi koskea uteliaisuuttaan koiraa suoraan silmään! Yleensä koira väistää jos pieni lapsi tulee sen luokse, kun se tietää etta niillä on monesti tahmaiset, turkkiintarttuvat näpit! :) ja koira siirtyy myös kun isommat lapset leikkii (vallattomina) lähellä koiraa, että koira saattaisi vaikka jäädä jalkoihin, joku astua koiran hännän päälle tms.
Rokotukset on kunnossa, kaikilla. Ei hätää :)
Kiitos kaikille!
että vanhoina koirista tulee usein laiskoja noudattamaan aiemmin selviä sääntöjä tai suhtautuvat niihin ylenkatsoen, joskus ne saattavat myös purra herkemmin kuin aiemmin. Sitä varmaan ärsytti kun toistamiseen nappasit varastetun herkun siltä pois ja ilmeisesti siltä puuttuu kunnioitusta sinua kohtaan tai jostain syystä tässä tilanteessa se päätti käyttää hampaitaan. Sen kanssa varmasti kannattaisi tehdä jonkin laisia johtajuus harjoituksia, joissa sille osoitetaan, että ihmisiä pitää kunnioittaa ja se tulee vasta viimeisenä. Esim. ihminen menee aina ensin ovesta ulos, koira voi tulla vasta luvan saatuaan. Päivittäisen ruoan saadakseen sen on tehtävä jotain (istu, maahan tms). Koira ei makaa niissä paikoissa, jotka ovat ihmisen esim. sohva, sänky tms.
Varmaan tuo puisto paikkana selittää ainakin osittain? Kotona koira siis alistuu? Ehkäpä se tuolla no-mans-landilla unohti hierarkian, on vieraassa paikassa ottanut mahdollisesti jonkinlaisen laumansuojelijan roolin, jonka siis pitäisi olla sulla.
Musta sä toimit hyvin, odotit sitkeästi alistumisen merkkiä. Ehkäpä olisit voinut ottaa pulla nopeammin siltä pois tai ainakin varmistaa, ettei se enää saa sitä. Antavatko lapset sille usein herkkuja tai palkintoja? Jospa se luuli, että pulla oli sille annettu ja piti sitä omanaan?
Koira alkaa myös olla rotuunsa nähden jo vanhahko, olisiko jotakin vanhuuden vaivaa jo olemassa?