Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä teille täydellisille äideille tapahtuu, kun vauvaikä on ohi??
26.01.2011 |
Itse en ole mikään mahtava vauvan äiti. En jaksa kärryillä joka päivä, en ole oikein onnistunut imetyksessä ja en jaksa kiljua riemusta kotona olemisesta, vaan kaipaan töihin... mutta, kun vertaan itseäni muihin 5-vuotiaiden äiteihin, tuntuu, että olen aivan parhaasta päästä.
Lapsilla on ihan mitä sattuu päällä päiväkodissa (ei edes lämpimiä vaatteita), vanhemmat eivät lue lapsilleen, lapsia ei käytetä harrastuksissa, lasten kanssa ei askarrella, muusta ajanvietosta puhumattakaan...
Itse pyrin esimerkiksi pitämään lastani niin lyhyen päivän päiväkodissa kuin mahdollista. Sitäkään en voi mitenkään käsittää, että täällä palstalla raivotaan, kuinka viedään liian aikaisin päiväkotiin, sitten kun lapsi on kolmevuotias, on ihan ok pitää häntä siellä 9 tuntia päivässä!
Vauvalle soitetaan jo mahassa ollessa musiikkia, käydään vauvamuskareissa ja muuta, mutta sitten ei lapselle opeteta matematiikkaa, lukemista, fysiikkaa. En sano, että pitäisi, kunhan sanon, että suhteessa sama asia.
Näkeehän tämän jo siitä, että vauvapalstoja on vaikka millä mitalla, mutta missä on leikki-ikäisten vanhempien keskustelupalstat... Mielestäni leikki-ikäinen tarvitsee paljon enemmän sitä vanhempaa kuin se vauva. Vauvalle kelpaisi joku muukin, vanhemmuus punnitaan vasta myöhemmin.
Kommentit (63)
ap:n pointin ja tunnistan saman ilmiön. Ehkä aloituksen olisi voinut yrittää muotoilla vielä hieman selkeämmäksi, nyt kun tuntuu tuo pointti monelta pakenevan.
Jo mainittujen syiden lisäksi tunnistaisin itse kaksi muuta syytä em. ilmiöön:
1) Vauvaiän suorittaminen / täydellinen äitiys / miksi sitä kutsutaankaan on helppoa ja edullista. Isompaa lasta voi perehdyttää eri säveltäjien tuotantoon tai korkeampaan fysiikkaan lähinnä vain silloin, jos itse hallitsee ne. Täydellinen äiti myös järjestäisi kouluikäisille lapsilleen puolivuosittaiset matkat Euroopan kulttuuripääkaupunkeihin sekä kolmen viikon kielikurssin kesälomille. Puolen vuoden täysimetyksellä päteminen on näihin nähden huomattavan edullista ja vaivatonta. Monelle tulee tässä kohden myös tarve selittää, että lapsen kolme ensimmäistä vuotta ratkaisevat. ;)
2) Esikoisen syntyessä monella äidillä on jonkinlainen visio täydellisestä tulevaisuudesta, jossa vain parhaan tarjoaminen saa lapsen multilahjakkuuden kaikki osat kukoistamaan ja uuden yleisneron syntymään. (Ja tämähän on ihan iloinen visio lapsen kannalta, koska se saa vanhemmat ponnistelemaan lapsen parhaan eteen.) Vuosien saatossa realismi pienin askelin toivottavasti hiipii vanhempien mieleen ja yllättävän usein tulevista Miss Suomista ja yleisneroista kasvaakin äitinsä näköisiä seiskan oppilaita. :) Ja yhtä rakkaita mussukoita ne ovat sittenkin, vaikka visiot Täydellisestä Tulevaisuudesta ovatkin hiipuneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vauva aikana itse olin kiinnostunut kaikesta mahdollisesta mikä vain vauvaan liittyi ja hänen hoitamiseensa, niinkuin oli moni muukin ystäväni joilla oli pienet vauvat.
Tosin meillä ei ylisuoritettu vauva-aikaa, en käynyt muskarissa, vauva-uinnissa enkä äiti-lapsi jumpassa. Leikimme kotona, vauvalle keksin virikkeita, lauloimme ja tutustuimme toisiimme kunnolla. Sen lisäksi olin kiinostunut ravinnosta, vaatteista, leluista, unirytmeistä, kehityksestä ja kaikesta mahdollisesta hain tietoa.
Nyt meilläkin lapsi on 5v ja itse olen edelleen kiinnostunut kaikestä näistä. Haluan lapselle parhaan mahdollisen paikan jossa on 3 h päivässä hoidossa, tein valtavasti tutkimusta tämän eteen mikä on parasta. Meillä harrastetaan kahta liikunnallista harrastusta. Edelleen kiinnostaa lapsen kehitys ja kaikki muutkin asiat joihin haen tietoa.
Ja ylisuorittamista ei ole, haluan vain parhaan mahdollisen elämän lapselle(tämä ei sitten tarkoita curling-vanhemmuutta) ja tunteen etttä hänestä välitetään.
Mutta, miten on käynyt ystäville ja tutuille? Heidän vauvat ovat päiväkodissa 9-10 h, sieltä harrastuksiin, lapsen kanssa ei ehditä olemaan ollenkaan, lapset itkee ja on väsyneitä, kiukuttelevat. Vanhemmat ovat väsyneitä. Ei jakseta olla kiinnostuneita smalla tavalla ravinnosta, lapsen kehityksestä, opettamisesta. tms.
Itse tein valinnan ja jäin kotiin. Haluan olla läsnä lapselle muutakin kuin 2 h illalla kun tulen töistä. Haluan opettaa lapselle asioita luonetevalla tavalla, en suorittamalla "että opiskeellaanpa tänään lukemista" vaan se tulee luontaisasti kun muutenkin puuhaillaan ja luetaan.
Lapseni on iloinen, kohtelias, ei koskaan itke väsymystään, kiltti ja omaa hyvät sosiaaliset taidot.
Meillä ollaan siis edelleen kiinnostuneita lapsesta eikä sysätä häntä toisten hoidettavaksi kun vauva-aika oli ohi.
Alue: Aihe vapaa
ammattini ja koulutukseni perusteella, mitäs se kertoo sitten sinusta? Puhumattakaan siitä, että en ymmärrä ihmisiä, jotka käyvät ketjuissa haukkumassa tuntemattomia ihmisiä.
Kai ymmärsit, että en ollut suunnannut tätä viestiä nimenomaan sinulle? Jotenkin otit henkilökohtaisena loukkauksena tämän.
Mitä noihin virheisiin tulee, niin totta, jos lasta ei rakasta esim. lainkaan, sitä ei voi myöhemmin korjata. Mutta jos perus asiat ovat kunnossa, väittäisin, että virheitä voi tehdä paljon helpommin myöhemmässä iässä.
Jopa sudet ovat kykeneet kasvattamaan ihmislapsen, mitä se taas kertookaan... kyllähän ne hengissä olivat, mutta eivät osanneet koskaan esim. puhua.
ap