Lue keskustelun säännöt.
Tyttöjen kaverikuviot ihmetyttää
25.01.2011 |
Meitä on muutama äiti ja pph jotka käydään aika lailla samaan aikaan aamupäivisin lähipuistossa. Tyttöjä on muutama n. arviolta neljästä kuuteen vuotias. Syksyn ja talven aikana tytöt on kaverustuneet keskenään niin että oma viisivuotias tyttöni leikkii yleensä tietyn tytön kanssa ja lisäksi on kolmen tytön jengi joka leikkii keskenään. Pojat on yleensä omissa lumiautoleikeissään. Olen sanonut omalle tytölle että jos joku pyrkii leikkiin mukaan, pitää ottaa aina ja välillä joku on pyrkinyt ja päässytkin heidän mukaan.
Tällä ja viime viikolla vakikaveri on ollut sairaana eikä puistosta ole löytynyt seuraa. Nämä samaiset äidit on siellä useimmiten lapsineen ja me äidit juttelemme yhdessä ja katsomme kun lapset leikkivät. Olen neuvonut tyttöäni liittymään näiden kolmen porukkaan, kysymään saako alkaa mukana kiipeilemään mäessä ja rimppuskassa sekä tekemään lumimajaa. Muut tytöt ei ota mukaan vaan juoksevat pakoon kun minun tyttö tulee paikalle. Supisevat ja katsovat kohti. Äidit näkevät tilanteen mutta kukaan ei ole sanonut että ottakaa tuo tyttö mukaan, vaikka kyse on pienistä tytöistä. Olen itse sanonut tytöille että leikkikääpä jotain yhdessä mutta nämä muut tytöt juoksevat käsi kädessä ja minun tyttö seuraa yksin vieressä. Ihmettelen ettei äidit sen vertaa puutu että neuvoisivat ottamaan mukaan. Mistä voi olla kyse? Onko pienten tyttöjen kaveruus tosiaan tuollaista ettei voi olla kaveri kaikille ja mikä siihen on syynä, että muodostetaan noin tiiviisti porukka. Miten vanhempana voi auttaa lastaan pääsemään porukoihin? Onneksi tyttö siirtyy nyt maaliskuussa päiväkotiin pikkuveljen kans mutta onkohan siellä sama meininki ettei mukaan oteta :(
Kommentit (19)
typerää toimintaa äideiltä,kun eivät puutu asiaan. Päiväkodin suhteen sinun on turha pelätä,siellä on tietyt vakiporukat,mutta aina mahtuu johonkin uusi lapsi mukaan(hoitajien tehtävä avustaa,jos lapsi itse ei pysty siihen).Alku on toki hankalaa kaikille,sinä voit kannustaa ja tukea lastasi niinkuin olet tähänkin asti tehnyt.Älä tee siitä,kuitenkaan liian isoa numeroa tai näytä "pelkoasi" lapselle.Toivottavasti puiston äidit heräävät ja tilanne korjaantuu.
-lastenhoitaja-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pääasia että omalla lapsella on seuraa. Aivan naaman eessä tätä tapahtuu ja kukaan ei välitä vaikka näkevät meiningin. Tänään tyttö sanoi ettei halua puistoon kun ei ole kaveria ja muut juoksee pakoon ja sipisee :(
ap
Sosiaalisesti julmia toisilleen ja se alkaa n.5v.
No mulla on vain 2 poikaa, mutta olen kinnittänyt tässä naapuristossa huomioon, että tytöt hylkii silleen hiljaisesti toisiaan.
Myös toi tyttöjen sipinä on ärsyttävää.
Pojat osaa olla ryhmässä.
Mä en noihin tyttöjen juttuihin puutu, kun noi tyttöjen äidit on aina sättimässä poikia, kun eivät ole kuin tytöt ja jopa leikkivät miekoilla.
pienet valikoi kaverinsa ja osaa hylkiä? Onneks meillä on vain poikia...
Itse en ole tuollaiseen törmännyt. Tyttöni on aina saanut kavereita, vaikka päiväkotikin on vaihtunut. Ehkä ap:n lapsi tarvitsee enemmän aikuisen apua ja kannustusta, jotta pääsee porukoihin mukaan.
Ja sitten se oma esimerkki lienee myös tärkeä ja pohtimisen paikka, siis miten itse toimii erilaisissa tilanteissa. Itsestäni tiedän, että lapseni ovat saaneet mallin, että ihmisten kanssa on helppo tulla juttuun vieraissakin porukoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan kun näiden muiden äitien kuullen ehdotin että leikkikääpä yhdessä jotain, niin muut äidit oli hiljaa ja heidän tytöt lähti juoksemaan. Vaikea siinä on enää muuta tehdä, kun tyttöni on näiden päivien aikana useita kertoja yrittänyt mennä mukaan leikkiin ja ihan kysynytkin, saako alkaa. Tytöt on selvästi sopineet keskenään, ettei aleta mun tyttöä ja sipisevät siitä. Muut äidit ei puutu.
Itse en ole tuollaiseen törmännyt. Tyttöni on aina saanut kavereita, vaikka päiväkotikin on vaihtunut. Ehkä ap:n lapsi tarvitsee enemmän aikuisen apua ja kannustusta, jotta pääsee porukoihin mukaan.
Ja sitten se oma esimerkki lienee myös tärkeä ja pohtimisen paikka, siis miten itse toimii erilaisissa tilanteissa. Itsestäni tiedän, että lapseni ovat saaneet mallin, että ihmisten kanssa on helppo tulla juttuun vieraissakin porukoissa.
Äiditkin vaikuttaa jo idiooteilta
Vaan kun näiden muiden äitien kuullen ehdotin että leikkikääpä yhdessä jotain, niin muut äidit oli hiljaa ja heidän tytöt lähti juoksemaan. Vaikea siinä on enää muuta tehdä, kun tyttöni on näiden päivien aikana useita kertoja yrittänyt mennä mukaan leikkiin ja ihan kysynytkin, saako alkaa. Tytöt on selvästi sopineet keskenään, ettei aleta mun tyttöä ja sipisevät siitä. Muut äidit ei puutu.
Itse en ole tuollaiseen törmännyt. Tyttöni on aina saanut kavereita, vaikka päiväkotikin on vaihtunut. Ehkä ap:n lapsi tarvitsee enemmän aikuisen apua ja kannustusta, jotta pääsee porukoihin mukaan.
Ja sitten se oma esimerkki lienee myös tärkeä ja pohtimisen paikka, siis miten itse toimii erilaisissa tilanteissa. Itsestäni tiedän, että lapseni ovat saaneet mallin, että ihmisten kanssa on helppo tulla juttuun vieraissakin porukoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ap itsekkin menet leikkiin esim.alat rakentamaan lumilinnaa ja pyydät tytöt mukaan...voit tarkkailla mikä kiikastaa...
niin ei menty puistoon. Huomenna taas samanlainen tilanne, niin onko kellään konkreettista vinkkiä miten lapsi pääsi muiden mukaan jos ei kaveri ole tervehtynyt? Tuo lumilinna on silleen kokeiltu että olen mennyt tyttöni kans majaa tekemään mutta ei nuo kolme muuta liittynyt edes pyynnöstäni mukaan. Ei ehki menetä mitään vaikka tyttö ei kaverustukaan tollaisten kanssa mutta mietin että jos osaisi antaa tytölle neuvoja miten hän itse selviää päiväkodissa vastaavanlaisissa tilanteissa jos hoitajat ei ehdi tukemaan ja kun minä äiti en ole paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoisin, että tyttöni on ollut pahoillaan tilanteesta ja että voisivatko vaikka kotona asiasta puhua ja porukalla sitten huolehdittaisiin, että kaikki pääsevät mukaan. Mutta valitettavasti kaikki eivät todellakaan välitä/kykene toimimaan rakentavasti. Itse olen joskus saanut kommentteja tyyliin, eihän ketään voi pakottaa leikkimään topisen kanssa jne...(No kyllä on kumma jos puistossa ei voi tunnin leikkihetkeksi isoon 5-6 lapsen porukkaan huolita yhtä, varsinkin kun kyse on tosiaan minunkin kohdallani ollut n. 5-vuotiaista!! )Kannattaa kuitenkin yrittää! Ja minunkin tapauksessani muutama äiti oli samaa mieltä ja tilanne korjaantuikin, vaikka vaati alkuun vähän aikuisten apua.
Mutta piti vielä lisätä, että ehkä olisi hyvä kokeilla ryhmässä leikkimistä joskus, vaikka vakiokaveri olisikin paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon tyttöjen käyttäytymisen voisi rinnastaa henkiseksi kiusaamiseksi, johon vastuullisen aikuisen tulisi puuttua. Liikaa en lasten välisiin leikkeihin puuttuisi, mutta tahallaan yksin jättäminen leikkien ulkopuolelle tutussa porukassa on musta väärin. Siitä juttelisin tyttöjen äideille ja varsinkin lapsille. Ei mitään saarnaa, vaan positiivisessa hengessä, jotta käytös muuttuisi.
Jokainen voisi itse miettiä miltä tuntuisi jäädä ulkopuoliseksi. Niin kuin aikuisten tuttujenkin kanssa on kohteliasta vaihtaa kuulumisia, yritän opettaa omillekin lapsilleni, että kaikki halukkaat tulee ottaa leikkiin mukaan. Parhaat kaverit -jutut on sitten erikseen.
Luulenpa, että tuohonkin käyttäytymiseen pystyy parhaiten vaikuttamaan ne ko. tyttöjen äidit. Jos eivät pidä asiaa tärkeänä, vaikeaa on varmaan mitään muuttaa. Harmi, jos pienestä pitäen ollaan noin kovia ja itsekkäitä ja vielä sallitaan se.
Tytöt ovat juuri tuollaisia syrjijiä. Alkaa tosiaan noin 5-vuotiaana ja koulussa jatkuu. Ihan tuttua ja mahdotonta ratkaista tilanteita vaikka vanhemmatkin puuttuisivat. Koulussa tulee mukaan vielä netti, jossa syrjiminen ja haukkuminen saa uusia muotoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein puistossa suljetaan myös joku äiti keskustelujen ulkopuolelle. On ns. oma jengi, joka pitää yhtä, eikä siihen muita pääse. Lapsi/lapset saattavat päästä leikkimään heidän lasten kanssa, mutta se äiti jätetään ulkopuolelle.
Nimimerkillä tämäkin kokenut
sallii vain yhden kaverin kerrallaan kaveriksi lapselleen. Ja hänen lapsensa käy hakemassa yhden sieltä tyttöporukasta itselleen kaveriksi ja muut eivät kelpaa mukaan. Jos yhdessä hakevat tämän äidin tyttöä vaikka ulos, äiti saattaa valita yhden joukosta heille kotiin leikkimään ja muut "nuolevat" näppejään.
porukkaan? Pojat ovat yleensä reilumpia. Meillä lapsissa molempia sukupuolia ja aina olen kannustanut leikkimään myös eri sukupuolta olevien kanssa.
Tuossa sinun tapauksessasi vaan eivät omenat ole pudonneet kauaksi puusta..
Näköjään se ei kaikille ole tärkeää, pääasia että omalla lapsella on seuraa. Aivan naaman eessä tätä tapahtuu ja kukaan ei välitä vaikka näkevät meiningin. Tänään tyttö sanoi ettei halua puistoon kun ei ole kaveria ja muut juoksee pakoon ja sipisee :(
ap
juttukavereiltasi miksi eivät ota asiaan kantaa. Minä ainakin kysyisin. Älä nynnyile!
Mietin tuota, että olet opettanut lapsesi kysymään, saako tulla leikkiin mukaan. Itse olen vastaavissa tilanteissa sanonut lapsilleni, että menevät mukaan vain leikkiin. Jos kysyy, se antaa toisille aina mahdollisuuden sanoa myös ei, tai muuten ottaa asiaan kantaa, tässä tapauksessa juosta pois.
Mutta jos toiset rakentavat lumilinnaa, ja lapsi menee siihen mukaan tekemällä samaa, leikki yhdistyy helposti ihan huomaamatta. Mitä suuremman jutun asiasta saa, sitä suuremman vallan saavat myös nämä, jotka sulkevat jonkun ulkopuolelle.
Aikuisen tehtävä on opastaa ja ohjata lasta, ketään ei saa jättää yksin. Oppimisen paikka olisi näillä äideillä!