Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten oppia sietämään itseään?

Vierailija
25.01.2011 |

Synnytyksestä on kohta 2 vuotta, mutta ei tää kroppa vaan palaudu. Vihaan itseäni ja sitä miltä näytän. Haluaisin vain oppia hyväksymään etten enää tule koskaan näyttämään siltä kuin ennen lasta. Ei vain ole yksinkertaisesti aikaa treenata itseään samaan kuntoon. Ja tarkemmin kun ajattelen niin en tainnut ennen lastakaan olla yhtään sen tyytyväisempi omaan ulkonäkööni. Vika siis löytyy taatusti omien korvien välistä, mutta miten siitä pääsisi eroon?

Kommentit (6)

Vierailija
1/6 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttaisiko ihan tavallinen laihdutus, jos ylikiloista on kyse? Ruokavalio uusiksi. Ja senhän tiedät jo itsekin, että kuntoilua voi harrastaa vaikka illalla lasten mentyä nukkumaan.



Anna itsellesi armoa. Aikuisen naisen ei tarvitse olla mikään lihaskimppu, vaan pieni pehmeys on vaan kaunista.

Vierailija
2/6 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siis aina kun itseinhon ajatukset pulpahtaa mieleen, kuvittele seisovasi oman itsesi edessä ja anna itsellesi oikein pitkä, rauhallinen ja hellä halaus. Kuvittele mahdollisimman elävästi miltä se tuntuisi (tuoksu, hengitys, hiukset poskea vasten). Ei sanoja, pelkkä halaus, kuin hyvin rakkaalle ystävälle. Toista aina kun tarvitset.



Toimii minulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/6 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

normaalit ihmiset eivät ala vihata itseään ulkonäkönsä muuttuessa, koska heissä on muutakin kuin ulkonäkö. Heillä on lahjoja, kiinnostuksen kohteita, älyä, kykyä, taitoja, rakkautta jne. asioita, joita normaalisti aikuinen ihminen arvostaa enemmän kuin pelkkää ulkonäköä.

Vierailija
4/6 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla kolme lasta, 10v, 8v ja 2v.

Kun keskimmäinen oli 5v sain lenkkeiltyä ja laihdutettua itseni sellaiseen kuntoon että olin itseeni joten kuten tyytyväinen.

Sitten syntyi tämä kuopus ja nyt olen samassa pisteessä kuin sinä, sekä silloin kun nämä kaksi isompaa oli nuorempia.

Nyt en vain yksinkertaisesti saa aikaiseksi ja kerkeä, joten elän siinä toivossa että muutaman vuoden päästä on taas enemmän aikaa itselle ja sille että saa itsensä kuntoon.



Ja ikävä kyllä, minä olen niin pinnallinen että en voi näin elää itseni kanssa.

Vierailija
5/6 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

tajusin lukivirheeni, mutta samalla tajusin että ehkä siinä oliskin teidän pelastus: hankkikaa elämä. Siis joku muu elämä kuin ulkonäkö. Se kun vanhenee joka tapauksessa joskus. Sivistäkää itseänne.

Vierailija
6/6 |
25.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei siinä ole mitään vikaa, että välittää ulkonäöstään. Kyllä ne mummot ja papatkin näyttäisi mieluummin parikymppiseltä, mutta asialle ei voi mitään, joten heidän on sopeuduttava. Ei ne silti lakkaa katselemasta parikymppisiä (ja kolmi ja nelikymppisiä). Kuitenkin ennen eläkeikää ulkonäölleen voi tehdä itse paljonkin, joten ei siinä ole mitään vikaa, että yrittää näyttää mahdollisimman hyvältä, jos se on itselle tärkeää.