Tyttö 6kk yöheräilyt 5-15krt

Meillä helpotti 1 vuotiaana. Edelleen flunssat ovat rasittavia, koska palaa öisin samaan itkurytmiin. Herätään 10-15 krt/yö. Muuten nukkuu 20.30-6.30. Tsemppiä, kyllä se varmasti teilläkin helpottaa. Anna välillä jonkun muun hoitaa yöheräilyt, että saat nukkua. Itse nukuin 1-2 krt/vko "normiyöunet".

osaa auttaa. Meillä heräillään vielä yli 2 vuotiaan kanssa joka yö 3-15 kertaa. Ehkä 5 kertaa on nukkunut koko yön elämänsä aikana..

Meillä yöheräilyjä on aiheuttaneet:



- Allergiat, mitä ruokia olette ottaneet käyttöön noin kuukausi sitten ? Meillä kahdella lapsella on ollut yöheräilyt pääoire allergioissa (no pyllynreiän ympärys on myös punoittanut mutta siitä ei ole ollut varsinaisesti mitään haittaa).



- Refluksi, syökö iltaisin liikaa ennen nukkkumaan menoa ? Jos on oikein täysi maha nukkumaana mennessä niin silloin tulee herkemmin refluksia.



- Oliko korvissa vaikkua ? Meillä yksi lapsista on sellainen että korvakäytävät ihan täyttyvät vaikusta ja lapsi alkaa heräilemään öisin. Pari kertaa on korvakäytävä (ei korva) tulehtunutkin kun vaikkua oli niin paljon. Ekaa kertaa huomattiin ongelma kun tyttö oli noin 6kk mutta edelleen joudutaan laittamaan 1/viikko Ceridal öljyä varovaisesti korvaan ja pumpuli päälle ja kypärälakki kun lapsi menee nukkumaan. Muuten yöt menee heräilyiksi.



Rupea pitämään ruokapäiväkirjaa mihin kirjaat kaikki lapsen syömät ruuat tarkasti ja oirepäiväkirjaa johon kirjaat lapsen heräilyt, kakat, itkuisuuden jne. Sitten syötät ruokia vaihtelevasti (siis pari päivää käytät vaikka viljana kauraa ja vain yksi hedelmäsose käytössä jne). Sitten vaihdat ruoka-aineita ja taas seuraat muuttuuko yöt. Meillä yöheräilyjä on aiheuttaneet yhdelle lapselle porkkana ja maito ja toiselle pahin oli peruna. Monille kotimaiset viljat on se suurin pahis.



Toivottavasti teillä helpottaa pian. Tuollainen heräily on rankkaa sekä vanhemmille että lapselle.



t. kolmen allergisen lapsen äiti

Mua jäi vähän ihmetyttämään noi ruokamäärät ja varsinkin puuro ton ikäsellä. Siis voi olla että oon itse ihan väärässä, mut meidän samanikänen saa vasta muutaman lusikallisen sosetta kerran/päivä. Meillä kanssa esiintynyt vähän samanlaista ihan viime öinä mutta mä olen yhdistänyt sen jotenkin liikkumaan oppimiseen liittyvään levottomuuteen. Tyttö oppi justiinsa kunnolla ryömimään ja nyt ei muuta tekiskään. Myös hammasta pukkaa.

Meillä puolivuotias tyttö veteli jo vähän nuorempanakin monta soseateriaa päivässä ja oli alkanut nukkua yönsä 4 kuukauden ikäisenä. Soseiden syönti ei mitenkään muuttanut tätä. Hänellä ei ole allergioita, refluksia tai muitakaan vaivoja.



Itse sanoisin, että terve lapsi nukkuu yönsä. Jos heräilee jatkuvasti on kyse vääristä unitavoista, eli tottunut nukahtamaan esim. pullolle eikä yksin, tai sitten sairaudesta/allergiasta.

Itse sanoisin, että terve lapsi nukkuu yönsä. Jos heräilee jatkuvasti on kyse vääristä unitavoista, eli tottunut nukahtamaan esim. pullolle eikä yksin, tai sitten sairaudesta/allergiasta.

Unitavoista ei ainakaan ole kiinni, omassa sängyssään nukkuu. Omaan sänkyynsä myös yksin nukahtaa ilman pulloa tai tuttia tai mitään. Ei ole todettuja allergioita eikä sairauksia, silti vaan useamman kerran yössä herää. Alkaisi heräilyt riittämään tällekin äidille!

Itse sanoisin, että terve lapsi nukkuu yönsä. Jos heräilee jatkuvasti on kyse vääristä unitavoista, eli tottunut nukahtamaan esim. pullolle eikä yksin, tai sitten sairaudesta/allergiasta.

Unitavoista ei ainakaan ole kiinni, omassa sängyssään nukkuu. Omaan sänkyynsä myös yksin nukahtaa ilman pulloa tai tuttia tai mitään. Ei ole todettuja allergioita eikä sairauksia, silti vaan useamman kerran yössä herää. Alkaisi heräilyt riittämään tällekin äidille!

15 vuotias! :D

Kiitos vinkistä. Kävin ihan miettimään tuota pullolle nukahtamista. Iltoina jolloin tyttö nukahtaa pullolle (eli lähes joka ilta) tapahtuu nuo heräilyt,säpsähtää kyllä kun röystäytän mutta sammuu samantien. Kun taas ne illat (jotka ovat harvassa) jolloin tyttö jää sänkyynsä mölisemään nukutaan paremmin,aina tuonne aamuyöhön asti jolloin hörppää maidon ja jatkaa unia..Eli pitäisiköhän yrittää pidellä hereillä tovi ennenkö laittaa sänkyyn..Toivottavasti tämä olisi selitys :)

Meillä puolivuotias tyttö veteli jo vähän nuorempanakin monta soseateriaa päivässä ja oli alkanut nukkua yönsä 4 kuukauden ikäisenä. Soseiden syönti ei mitenkään muuttanut tätä. Hänellä ei ole allergioita, refluksia tai muitakaan vaivoja.

Itse sanoisin, että terve lapsi nukkuu yönsä. Jos heräilee jatkuvasti on kyse vääristä unitavoista, eli tottunut nukahtamaan esim. pullolle eikä yksin, tai sitten sairaudesta/allergiasta.

Mua jäi vähän ihmetyttämään noi ruokamäärät ja varsinkin puuro ton ikäsellä. Siis voi olla että oon itse ihan väärässä, mut meidän samanikänen saa vasta muutaman lusikallisen sosetta kerran/päivä. Meillä kanssa esiintynyt vähän samanlaista ihan viime öinä mutta mä olen yhdistänyt sen jotenkin liikkumaan oppimiseen liittyvään levottomuuteen. Tyttö oppi justiinsa kunnolla ryömimään ja nyt ei muuta tekiskään. Myös hammasta pukkaa.

Kyllä 6 kk ikäinen tarvitsee ruokaa jo kunnolla puurot aamulla, illalla, päivällinen, lounas ja välipala. Joten jos et vielä anna lapselle näitä niin olisi syytä laittaa omaan toimintaasi vauhtia.

Lapsesi jää ilman vitamiineja ja rautaa jos syötätä liian vähän. Paljon on kirjoiteltu siitä, että kiinteä ruoka aloitetaan liian myöhään josta seurauksena mm.kehityshäiriöitä.Ne voivat ilmaantua myös vielä myöhemmässä iässä esim. kouluun mennessä.

Ennen aloitettiin kiinteä ruoka 3 kk ikäisenä ja nyt EU suositaa 6 kk.....mitenkäs lapset muuttuivat EUn myötä? Meillä ainakin neuvola neuvoi että ihan maalaisjärjellä kiinteisiin ja lisäystä tarpeen mukaan.

Mutta jos 6 kk ikäinen ei saa vielä tarvittavia ruokia, niin eihän vauva kasva ja kehity niin kuin pitäisi. Ja kohta huomaat, että alkaa sairastelu...odota vaan.

Voiko vauva olla sianlihalle allerginen?? Siis mitään iho oireita ei ole mutta voiko se käydä mahaan niin että vaikuttaisi yöuniin... Kana on suurinta herkkua mutta tuo sianliha alkoi mietityttämään myös.

Ei ole olemassa yhtä oikeaa paikkaa, jossa vauvan pitäisi nukkua. Paras järjestely on sellainen, missä kaikki perheenjäsenet saavat riittävästi lepoa.



On tärkeää, että lapsi oppii kokemaan nukahtamisen miellyttävänä asiana ja unen turvallisena olotilana.



Useimmat lapset käyvät läpi eri vaiheita nukkumisen kanssa. Yritä löytää nukkumisjärjestely, joka sopii juuri teidän perheellenne. Varaudu siihen, että keinot vaihtuvat ja pidä mieli avoimena uusille ratkaisuille. Kun vauva on vielä pieni, yöheräämiset ovat luonnollinen osa arkea ja heräilyä helpottaa niihin asennoituminen rennosti ja positiivisesti.



Yölliset heräilyt ovat normaali osa vauvan terveellistä unirytmiä



Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James McKenna on tutkinut vauvojen nukkumista jo vuosia ja hänen mukaansa pitkät unijaksot eivät ole luonnollisia ihmisvauvoille.



Pienet vauvat havahtuvat hereille unestaan useita kertoja yössä ja sillä näyttää olevan selkeä merkitys vauvan selviytymisen kannalta. Tuore tutkimus antaa osviittaa, että vauvat, jotka nukkuvat liian syvästi ja liian pitkään saattavat olla suuremmassa riskissä kätkytkuolemalle.



Vauvan unijakson pidentäminen pidempien unijaksojen toivossa ei siis välttämättä ole vauvan edun mukaista. On normaalia, että 6 kk vauva herää vielä useita kertoja yössä ja kahteen ikävuoteen asti useimmat lapset heräilevät öisin.



Vauvan katsotaan nukkuvan läpi yön, kun hän nukkuu yhtäjaksoisesti 5 tuntia yöllä.



Ensimmäiset 6 kuukautta vauvan tulisi aina nukkua vanhempiensa huoneessa. Amerikkalainen antropologi ja unitutkija James Mc Kenna muistuttaa, että vieressä nukkuminen vaikuttaa suotuisasti vauvan hengitysrytmiin, keskushermostoon ja verenkiertoon, joten alle 1-vuotiaan nukkuminen vanhempien vieressä suojelee vauvaa kätkytkuoleman riskiltä.



Monet äidit kokevat luonnollisimmaksi tavaksi nukuttaa vauvan rinnalle. Useimmat alle 2-vuotiaat lapset tarvitsevat vielä vanhempien apua nukahtaakseen, monet lapset vielä pidempäänkin.



Enemmän unta perhepedissä



Unilaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan perhepedissä nukkuvat äidit imettivät vauvojaan useammin yön aikana, mutta eivät aamulla muistaneet paljonkaan yöllisistä heräilyistä. He myös raportoivat saaneensa enemmän unta nukkuessaan yhdessä vauvan kanssa, kuin silloin, jos vauva nukkui eri huoneessa.



Kun vauva on lähellä äiti havahtuu jo vauvan varhaisiin nälän merkkihin maiskutukseen, ähinään ja levottomuuteen. Näin vauva ei ehdi hätääntymään, ja vauvan rauhoittaminen on nopeampaa. Huomatessaan olevansa äidin turvallisessa kainalossa vauva saattaa rauhoittua uudestaan nukkumaan.



Äidin ja vauvan unirytmit mukautuvat



Erityisesti imettävän äidin ja vauvan unirytmit lähentyvät toisiaan ja silloin äiti ja vauva nauttivat usein syvästä unesta samaan aikaan. Vauvan ollessa kevyen unen vaiheessa (REM) äidin kevyen unen pituus vähitellen vastaa vauvan kevyen unen pituutta. vastaavasti äidin syvän unen(ALFA) pituus alkaa vastata vauvan syvän unen pituutta. Näin vauvan herätessä kevyestä unesta äitikin herää kevyestä unen vaiheesta ja on valmis vastaamaan vauvan viesteihin riittävän pian vauvan tarpeiden mukaan.



Nukkuessaan perhepedissä vauvat heräilevät useammin, kuin yksin nukkuessaan, mutta sekä vauva, että äiti saavat silti enemmän unta. Vauvat myös itkevät huomattavasti vähemmän, minkä johdosta enemmän energiaa säästyy kasvuun ja elintoimintojen ylläpitoon.



Kun vauva herää yöllä nälkäänsä, hän herää kevyen unen vaiheesta. Jos äiti ja vauva nukkuvat yhdessä ja heidän unirytminsä ovat mukautuneet samanlaisiksi myös äiti herää kevyen unen vaiheesta. Tällöin yöimetys onnistuu helposti ja myös takaisin nukahtaminen helpottuu. Jos äiti ja vauva nukkuvat erossa toisistaan, äiti joutuu joskus heräämään syvän unen vaiheesta, jolloin herääminen on paljon hankalampaa. Hän ei reagoi vauvan varhaisiin nälän merkkeihin ajoissa ja vauva ehtii alkaa itkeä. Tällöin takaisin nukahtaminenkin vaikeutuu.



Kun vauva ja äiti heräävät samasta kevyestä unen vaiheesta on äidin myös myöhemmin helpompi nukahtaa kuin erivaiheessa vauvan kanssa nukkuesaan. Vauvalla on unesaan oma rytminsä, mutta äidin on mahdollisuutta sovittaa kevyen ja syvän unenvaihetta, unirytmiään vauvan rytmin kaltaiseksi.



Unikoulu ei ole hyväksi lapselle



Unikoululla (controlled crying) tarkoitetaan sitä, että lapsi jätetään yksin huoneeseen ja annetaan itkeä vähitellen pidempieä ja pidempiä aikoja, ennenkuin häntä mennään rauhoittelemaan. Tämän tarkoituksena on opettaa vauva nukahtamaan yksin. Jotkut asiantuntijat ovat huolissaan, että tällä saatetaan aiheuttaa vahinkoa lapsen kehitykselle. Lapsi itkee aikansa ja odottaa, että joku vastaa hänen huutoonsa. Hän on yksin, avuton ja peloissaan. Hän on stressitilassa, hänen verenpaineensa nouseeja hänen lihaksensa ovat jännittyneet. Jos kukaan ei tule hän lopulta luovuttaa. Näin lapsi oppii, että hänen tarpeensa eivät ole tärkeitä ja lakkaa kommunikoimasta hätäänsä. Huudatusunikoulun sijaan lasta voidaan totuttaa nukkumaan lempeämmin ns. tassu-hoidolla.



Lapsen totuttaminen nukkumaan yksin voi olla molemmille osapuolille raskasta ja apu saattaa olla vain lyhytaikainen. Eri kehitysvaiheet näkyvät öisenä levottomuutena, jolloin lapsi tarvitsee vanhemman läheisyyttä.

Vauvan lähellä nukkuminen - Nukkuminen ei ole valtakysymys



Nukkuminen, kuten syöminenkin, ei ole käyttäytymismuoto, jonka voisi opettaa lapselle pakolla.



Korkeintaan voit luoda olosuhteet, jotka tekevät lapselle mahdolliseksi nukahtaa. Neuvottuani kolmen vuosikymmenen ajan vanhempia nukkumista koskevissa kysymyksissä olen tullut johtopäätökseen, että useimmat yöheräilijät ovat sellaisia syntyjään, eivät olosuhteiden vuoksi. Ei ole sinun vikasi, että vauvasi herää, eivätkä vauvasi nukkumatavat ole vanhemmuutesi heijastusta. Jos ystäväsi kehuvat, että heidän vauvansa nukkuvat läpi yön, luota meihin: he todennäköisesti liioittelevat - ja paljon.



Kuulemasi ristiriitaiset neuvot voivat valvottaa sinua enemmän kuin vauvasi. Pelkäät, että hemmottelet vauvasi pilalle, jos otat hänet vuoteeseesi tai hoidat vauvaa herkkävaistoisesti, kun hän herää keskellä yötä. Murehdit, jos epätoivon ja uupumuksen ajamana kokeilet hiukan vauvakoulutusta ja annat vauvasi itkeä muutamana yönä. Joskus on hyödyllistä ymmärtää, että jotkut vauvat ovat hyväunisia ja osaavat syntyjään rauhoittaa itsensä, kun taas toiset vauvat heräävät helposti yöllä ja ovat vaikeasti jälleen rauhoitettavissa. Jokainen vauva on erilainen ja unikäyttäytyminen liittyy enemmänkin synnynnäiseen tempperamenttiin (tai yöheräilyn kohdalla lääketieteellisiin syihin) kuin mihinkään äidin tai isän aikaansaamiin "huonoihin tapoihin". Tulee aika, jolloin sinnikkäänkin yövalvojan vanhemmat palkitaan keskeytymättömällä unella. Ikävaihe, jona perheet palkitaan tällä koko yön kestävällä autuudella, vaihtelee lapsesta toiseen. Odottaessanne kokeilkaa, mikä yöaikainen vanhemmuuden tyyli toimisi teidän tapauksessanne. Tätä varten teidän ei tarvitse konsultoida muita uniexperttejä kuin vauvaanne ja itseänne.



KIINNITTYMISEN JATKAMINEN YÖLLÄ

Yöajan kiintymysvanhemmuudessa on kysymys enemmästä kuin vain vauvan nukkumapaikasta. Kysymys on asenteesta vauvan öisiin tarpeisiin, sen hyväksymistä, että vauvasi on pieni ihminen, jolla on suuret tarpeet - ympäri vuorokauden ja läpi viikon. Vauvasi luottaa siihen että sinä, hänen vanhempansa, olet jatkuvasti saatavilla myös yöllä, kuten päivälläkin. Joten sopeutat yöhön liittyvät tapasi vauvan tarpeisiin. Jos olet halukas joustamaan ja luovut kulttuurissa yleisestä asenteesta, jonka mukaan vauvat pitäisi opettaa heti alusta lähtien nukkumaan itsekseen, tulet ymmärtämään, että vauvan toivottaminen tervetulleeksi omaan vuoteeseesi ei ole pilalle hemmottelua eikä vauvan komentoon alistumista.



Lisättäköön, ettei vauvalle ole mitään oikeaa tai väärää nukkumapaikkaa. Päämääräsi ei ole sopeuttaa vauvasi nukkumakäytäntöä jonkun muun neuvomiin periaatteisiin - tulivatpa neuvot sitten vauvakouluttajalta tai kiintymysvanhemmuuden kannattajalta. Päämääräsi on löytää yötä varten vanhemmuuden strategia, joka tekee kaikille perheessä mahdolliseksi nukkua hyvin. Me, ja monet muutkin vanhemmat olemme huomanneet, että vauvan lähellä nukkuminen on paras tapa mahdollistaa vauvan tarpeisiin reagoiminen myös yöllä, ja nukkua silti hyvin.



MIKSI VAUVAN LÄHELLÄ NUKKUMINEN TOIMII?



On kaksi pääsyytä sille, miksi vanhemmat nukkuvat lastensa lähellä. Ensinnäkin yhdessä nukkuminen jatkaa kiinnittymistä, jonka rakentamiseksi vanhemmat ponnistelevat päivät. Kun lapsen ei tarvitse päiväsaikaan itkeä yksinään, käy järkeen, ettei häntä yölläkään jätetä toiseen huoneeseen itkemään. Vauvan lähellä nukkuminen on vauvan kantamisen yöversio. Toiseksi vauvat, joiden kanssa nukutaan, nukkuvat paremmin ja tämä auttaa äitejäkin nukkumaan paremmin. Toisin sanoen yhdessä nukkuminen toimii.



Pikkulapsen uni on erilaista kuin aikuisilla. Tutkijat eivät tiedä, miksi vauvat viettävät niin paljon aikaa kevyessä unessa. Voi olla, että vauvat eivät vielä ole kyllin kehittyneitä voidakseen turvallisesti nukkua syväunta. Jos hyväksytään ajatus, että vauvoilla on hyvä syy nukkua kuten nukkuvat, alkaa tuntua järkevältä myös ajatus, että vauvojen pitäisi nukkua jonkun rakastamansa ihmisen vieressä.



Uneen vaipuminen äidin rinnoilla tai isän käsivarsilla luo tervettä suhtautumistapaa nukkumista kohtaan. Vauva oppii, että on mukava nukahtaa. Vanhempiensa kanssa nukkuvat vauvat eivät ainoastaan nuku tyytyväisempinä, he myös pysyvät unessa kauemmin.



Jos vauva on yksin, herääminen saattaa olla pelottavaa. Kun huoneessa ei ole vanhempaa, vauva päättelee olevansa yksin ja hylättynä. Jos vauva herää lähellä äitiä, herääminen ei ole niin pelottavaa. Vauva ymmärtää, että kaikki on hyvin, jos äiti on lähellä. Hän voi imeä maitoa, jos on nälkä ja imeminen tyynnyttää hänet taas uneen. Ja äiti voi ehkä ojentaa kätensä, taputtaa vauvan selkää, mumista muutaman lohdutuksen sanan ja saatella vauvan näin kevyestä unesta kohti syvempää ilman että hänen tarvitsisi itse edes kunnolla herätä.



Kuinka paljon mukavampaa onkaan pystyä tyydyttämään vauvan tarpeet yöllä lähtemättä ollenkaan sängystä. Tällä tavoin yöllä usein syövien vauvojen äidit eivät ainoastaan pysy hengissä vaan suorastaan kukoistavat. Jos kysyt heiltä aamulla, he eivät osaa kertoa, mihin aikaan tai kuinka usein vauva heräsi yöllä. He vain tietävät levänneensä kunnolla. Koska samassa vuoteessa nukkuvien äitien ja vauvojen unirytmit asettuvat yksiin, vauvan heräämiset eivät häiritse äidin unirytmiä.



Vertaa tätä tilanteeseen, jossa äiti ja vauva nukkuvat eri huoneissa. Kun yksin nukkuva vauva herää itkien, yksin ja herättää äidin syvästä unesta, äidin on noustava vuoteestaan ja kiiruhdettava vauvan luo. Sitten hänen on rauhoitettava vauva niin, että tämä pystyy imemään maitoa. Kun vauva viimein vaipuu uneen, äiti laskee tämän koriinsa, ja sitten hänen itsensä pitäisi pystyä nukahtamaan.



Vauvakoulutuksen näkökulmasta yöherääminen on tapa, josta vauva pitää opettaa pois, ei merkki siitä, että vauvalla olisi tarve kiinnittyä vanhempiinsa. Usein toistuva yöherääminen ei tunnu kuitenkaan vaivaavan useimpia vauvan kanssa nukkuvia äitejä. Useammin toistuvat ruokinnat, lisämaito ja lisäkosketus auttavat vauvaa kasvamaan paremmin.



Vauvoilla on oma tapansa tietää, miten he voivat saada vanhemmiltaan sen, mitä kasvaakseen tarvitsevat. Jos otat vinkistä vaarin ja nautit yöllä vauvasi läsnäolosta, tulet iloisemmaksi ja pysyt paremmin kiinnittyneenä vauvaasi.



Vauvan kanssa nukkuminen tekee sinulle mahdolliseksi välittää vauvallesi huolenpidon viestejä läpi koko yön, sanomatta sanaakaan. Kun olet lähellä vauvasi herätessä ahdistuneena, voit vastata hänen tarpeisiinsa nopeasti ja asianmukaisesti. Tämä välittää vauvallesi viestin, että hän voi luottaa siihen että tyydytät hänen tarpeensa ja olet paikalla hänen tarvitessaan. Kun jätät kriitikot ja vauvakouluttajat omaan arvoonsa ja lasket vauvasi viereesi nukkumaan, viestität hänelle, että luotat hänen merkkeihinsä.





YHDESSÄ NUKKUMINEN - KUINKA SEN SAA TOIMIMAAN?



Varmistakaa, että kummatkin vanhemmat ovat yhtä mieltä.

Kiintymysvanhemmuuden periaatteiden olisi tarkoitus lähentää vanhempia, ei vieraannuttaa heitä toisistaan.



Käytä suurta sänkyä

Yhdessä nukkuminen on mukavampaa, kun on paljon tilaa jaettavaksi.



Laajenna sänkyäsi

Jotkut äidit ja vauvat tarvitsevat hieman etäisyyttä, jotta olo on mukava eikä herää liian usein. Kokeile sivuvaunua.



Kokeile erilaisia nukkumisjärjestelyjä

Monille perheille parempi järjestely on , että vauva nukkuu äidin ja seinän välissä



Nukkukaa yhdessä osa yöstä

Vauvan kanssa nukkuminen ei ole kaikki-tai-ei-mitään-kysymys.

Vauvan nukkuessa yksin vanhemmat voivat nauttia hetken kahdestaan. Vauvan herätessä vauva haetaan nukkumaan vanhempien sänkyyn.



Jaa vuoteesi vain yhden lapsen kanssa kerrallaan

Pikkuvauvan ja taaperon nukkuminen yhdessä ei ole turvallista. Järjestä taaperolle oma erikoissänky parisängyn viereen.



Joko heräät lastesi kanssa, kun he ovat vauvoja, tai sinun on herättävä heidän kanssaan, kun he ovat vanhempia.



(Kiintymysvanhemmuuden kirja: Onnellisen vauvan hoito-opas, kirjoittaneet William Sears & Martha Sears)

Tätä odotelleSSa...

Mua jäi vähän ihmetyttämään noi ruokamäärät ja varsinkin puuro ton ikäsellä. Siis voi olla että oon itse ihan väärässä, mut meidän samanikänen saa vasta muutaman lusikallisen sosetta kerran/päivä. Meillä kanssa esiintynyt vähän samanlaista ihan viime öinä mutta mä olen yhdistänyt sen jotenkin liikkumaan oppimiseen liittyvään levottomuuteen. Tyttö oppi justiinsa kunnolla ryömimään ja nyt ei muuta tekiskään. Myös hammasta pukkaa.

Kyllä 6 kk ikäinen tarvitsee ruokaa jo kunnolla puurot aamulla, illalla, päivällinen, lounas ja välipala. Joten jos et vielä anna lapselle näitä niin olisi syytä laittaa omaan toimintaasi vauhtia.

Lapsesi jää ilman vitamiineja ja rautaa jos syötätä liian vähän. Paljon on kirjoiteltu siitä, että kiinteä ruoka aloitetaan liian myöhään josta seurauksena mm.kehityshäiriöitä.Ne voivat ilmaantua myös vielä myöhemmässä iässä esim. kouluun mennessä.

Ennen aloitettiin kiinteä ruoka 3 kk ikäisenä ja nyt EU suositaa 6 kk.....mitenkäs lapset muuttuivat EUn myötä? Meillä ainakin neuvola neuvoi että ihan maalaisjärjellä kiinteisiin ja lisäystä tarpeen mukaan.

Mutta jos 6 kk ikäinen ei saa vielä tarvittavia ruokia, niin eihän vauva kasva ja kehity niin kuin pitäisi. Ja kohta huomaat, että alkaa sairastelu...odota vaan.

Mua jäi vähän ihmetyttämään noi ruokamäärät ja varsinkin puuro ton ikäsellä. Siis voi olla että oon itse ihan väärässä, mut meidän samanikänen saa vasta muutaman lusikallisen sosetta kerran/päivä. Meillä kanssa esiintynyt vähän samanlaista ihan viime öinä mutta mä olen yhdistänyt sen jotenkin liikkumaan oppimiseen liittyvään levottomuuteen. Tyttö oppi justiinsa kunnolla ryömimään ja nyt ei muuta tekiskään. Myös hammasta pukkaa.

Kyllä 6 kk ikäinen tarvitsee ruokaa jo kunnolla puurot aamulla, illalla, päivällinen, lounas ja välipala. Joten jos et vielä anna lapselle näitä niin olisi syytä laittaa omaan toimintaasi vauhtia.

Lapsesi jää ilman vitamiineja ja rautaa jos syötätä liian vähän. Paljon on kirjoiteltu siitä, että kiinteä ruoka aloitetaan liian myöhään josta seurauksena mm.kehityshäiriöitä.Ne voivat ilmaantua myös vielä myöhemmässä iässä esim. kouluun mennessä.

Ennen aloitettiin kiinteä ruoka 3 kk ikäisenä ja nyt EU suositaa 6 kk.....mitenkäs lapset muuttuivat EUn myötä? Meillä ainakin neuvola neuvoi että ihan maalaisjärjellä kiinteisiin ja lisäystä tarpeen mukaan.

Mutta jos 6 kk ikäinen ei saa vielä tarvittavia ruokia, niin eihän vauva kasva ja kehity niin kuin pitäisi. Ja kohta huomaat, että alkaa sairastelu...odota vaan.

Välipaloja?? Ei kyllä liene mikään yleinen käytäntö, niin että maalaisjärkeä vaan sinnekin. Useimmat tossa vaiheessa vasta aloittelevat soseita...

Mua jäi vähän ihmetyttämään noi ruokamäärät ja varsinkin puuro ton ikäsellä. Siis voi olla että oon itse ihan väärässä, mut meidän samanikänen saa vasta muutaman lusikallisen sosetta kerran/päivä. Meillä kanssa esiintynyt vähän samanlaista ihan viime öinä mutta mä olen yhdistänyt sen jotenkin liikkumaan oppimiseen liittyvään levottomuuteen. Tyttö oppi justiinsa kunnolla ryömimään ja nyt ei muuta tekiskään. Myös hammasta pukkaa.

Kyllä 6 kk ikäinen tarvitsee ruokaa jo kunnolla puurot aamulla, illalla, päivällinen, lounas ja välipala. Joten jos et vielä anna lapselle näitä niin olisi syytä laittaa omaan toimintaasi vauhtia. Lapsesi jää ilman vitamiineja ja rautaa jos syötätä liian vähän. Paljon on kirjoiteltu siitä, että kiinteä ruoka aloitetaan liian myöhään josta seurauksena mm.kehityshäiriöitä.Ne voivat ilmaantua myös vielä myöhemmässä iässä esim. kouluun mennessä. Ennen aloitettiin kiinteä ruoka 3 kk ikäisenä ja nyt EU suositaa 6 kk.....mitenkäs lapset muuttuivat EUn myötä? Meillä ainakin neuvola neuvoi että ihan maalaisjärjellä kiinteisiin ja lisäystä tarpeen mukaan. Mutta jos 6 kk ikäinen ei saa vielä tarvittavia ruokia, niin eihän vauva kasva ja kehity niin kuin pitäisi. Ja kohta huomaat, että alkaa sairastelu...odota vaan.

älä viitsi edes aloittaa. Äidinmaito on pääravinto ja 6kk todellakin harjoittelee vasta. Aika paljon perunasosetta saat syöttää, että voittaa vitamiineissa ja ravintoaineissa äidinmaidon...

mutta kun äimistyi ihan "pikkuisen"....Siis eikö muka puolivuotiaalle anneta esim. puuroa? Siis viljatuotteita aloitetaan palttiarallaa viiden kuukauden iässä ja muita makuja jo aikaisemmin. Ei se tarkoita sitä, että ahdetaan muusia ja nakkeja täyteen napa täyteen

! Omani ja joka juniori tuttavaperheistä ovat saaneet muutakin kuin maitoa tuossa iässä. Omani olisivat varmaan kiskoneet ympäri vuorokauden maitoa munuaistensa kustannuksella muussa tapauksessa! Voi holy breastmilk!!!

Mua jäi vähän ihmetyttämään noi ruokamäärät ja varsinkin puuro ton ikäsellä. Siis voi olla että oon itse ihan väärässä, mut meidän samanikänen saa vasta muutaman lusikallisen sosetta kerran/päivä. Meillä kanssa esiintynyt vähän samanlaista ihan viime öinä mutta mä olen yhdistänyt sen jotenkin liikkumaan oppimiseen liittyvään levottomuuteen. Tyttö oppi justiinsa kunnolla ryömimään ja nyt ei muuta tekiskään. Myös hammasta pukkaa.

Kyllä 6 kk ikäinen tarvitsee ruokaa jo kunnolla puurot aamulla, illalla, päivällinen, lounas ja välipala. Joten jos et vielä anna lapselle näitä niin olisi syytä laittaa omaan toimintaasi vauhtia.

Lapsesi jää ilman vitamiineja ja rautaa jos syötätä liian vähän. Paljon on kirjoiteltu siitä, että kiinteä ruoka aloitetaan liian myöhään josta seurauksena mm.kehityshäiriöitä.Ne voivat ilmaantua myös vielä myöhemmässä iässä esim. kouluun mennessä.

Ennen aloitettiin kiinteä ruoka 3 kk ikäisenä ja nyt EU suositaa 6 kk.....mitenkäs lapset muuttuivat EUn myötä? Meillä ainakin neuvola neuvoi että ihan maalaisjärjellä kiinteisiin ja lisäystä tarpeen mukaan.

Mutta jos 6 kk ikäinen ei saa vielä tarvittavia ruokia, niin eihän vauva kasva ja kehity niin kuin pitäisi. Ja kohta huomaat, että alkaa sairastelu...odota vaan.

Suosittiin aikaisempaa kiinteitten aloitusta johtui varmaan aika pitkälle siitä, että äidit eivät olleet niin pitkään kotona imettämässä kuin nykyään. Äitiysloma 3 kk ja sitten duuniin. Nyt on asiat vähän toisin, mutta ei silti, lapset on tosi erilaisia tarpeiltaan. Eiköhän jokainen äiti tai isä tiedä parhaiten mitä oma lapsi kaipaa ja milloin. Toiset soseita aikaisemmin, toiset myöhemmin. Puuroa kyllä minäkin ihmettelen, onko 6kk suolisto tosiaan valmis vastaanottamaan viljatuotteita?

Nyt mä ymmärrän miten Suomessa voi olla noin paljon kymmenkiloisia puolivuotiaita!

T. Ulkosuomalainen

mutta kun äimistyi ihan "pikkuisen"....Siis eikö muka puolivuotiaalle anneta esim. puuroa? Siis viljatuotteita aloitetaan palttiarallaa viiden kuukauden iässä ja muita makuja jo aikaisemmin. Ei se tarkoita sitä, että ahdetaan muusia ja nakkeja täyteen napa täyteen

! Omani ja joka juniori tuttavaperheistä ovat saaneet muutakin kuin maitoa tuossa iässä. Omani olisivat varmaan kiskoneet ympäri vuorokauden maitoa munuaistensa kustannuksella muussa tapauksessa! Voi holy breastmilk!!!

Nyt mä ymmärrän miten Suomessa voi olla noin paljon kymmenkiloisia puolivuotiaita!

T. Ulkosuomalainen

mutta kun äimistyi ihan "pikkuisen"....Siis eikö muka puolivuotiaalle anneta esim. puuroa? Siis viljatuotteita aloitetaan palttiarallaa viiden kuukauden iässä ja muita makuja jo aikaisemmin. Ei se tarkoita sitä, että ahdetaan muusia ja nakkeja täyteen napa täyteen

! Omani ja joka juniori tuttavaperheistä ovat saaneet muutakin kuin maitoa tuossa iässä. Omani olisivat varmaan kiskoneet ympäri vuorokauden maitoa munuaistensa kustannuksella muussa tapauksessa! Voi holy breastmilk!!!

mutta oamani ovat edelleen täysin normaalipainoisia. Ovat olleet sitä ihan syntymästään lähtien. Ai juu; puuroa ovat saaneet viidestä kuukaudesta lähtien...

Vuoden ikäisenä alkoivat sitten nukkumaan selvästi pidempiä pätkiä. Tuo ei siis välttämättä tarkoita mitään ihmeitä. Vauvat nyt vaan ovat sellaisia, että heräilevät. Teidän vauva varsinkaan ei sun kuvailujen perusteella edes kuulosta kovin tyytymättömältä öisin. Jos olisi kyse allergiasta tms. herättävästä sairastelusta, niin mä oon sitä mieltä, että kyllä vauva silloin parkuisi yöllä ihan reilusti about suoraa huutoa.