En tajua mitä tekee virikehoidossa lapsi, jonka vanhempi on kotona?!

Virikehoitoa kritisoivat kiivaimmin ne joilla ei ole mitaan kasitysta lapsen kehityksesta eivatka myos viitsi ottaa siita selvaa.

Samat ihmiset myos vastustavat aikaista lukemaan oppimista turhana.

Hölynpölyä!

Virikehoitoa kritisoivat kiivaimmin ne joilla ei ole mitaan kasitysta lapsen kehityksesta eivatka myos viitsi ottaa siita selvaa.

Samat ihmiset myos vastustavat aikaista lukemaan oppimista turhana.

Ihanaa kun saa vilkkaan 5-vuotiaan 5 tunniksi pois jaloista ja pääsee keskittymään vauvan ja kodin hoitoon. Pitäisikö potea huonoa omatuntoa? No, voisihan sitä maksaa vähän korkeampia hoitomaksuja, myönnetään.

Se ei ehkä toimi ihan täydellisesti, mutta tästä aiheesta täällä on vähintään kerran viikossa joku kilsan mittainen ketju, parhaana päivänä tusinan verran.



Montako kertaa samat asiat pitää kirjoittaa?



T: Yks jonka 1v ja 4v ovat kotihoidossa ja jätti esikoisen aikanaan 3kk ajaksi "virikehoitoon" ennen eskarin alkua, kun nuorin syntyi.

Ei aina näitä samoja väsyneitä aiheita, kiitos.

me jaksamme väitellä tästä hamaan loppuun saakka:D

Samaa mieltä. Tämä jo ihan loppuunkulunut aihe! Jotain uutta kiitos!!!

tms

Heidän lapsensa tarvitsevat virikkeitä hyvästä syystä.

Ei aina näitä samoja väsyneitä aiheita, kiitos.

me jaksamme väitellä tästä hamaan loppuun saakka:D

Mitä se vanhempi siellä päivät pitkät tekee, jos ei edes lapsellensa osaa virikkeitä antaa, ts. päiväkodin on huolehdittava siitäkin?

Ulkopuolinen ei todellakaan voi sanoa, että miksi joku äiti TAI isä vie lapsen hoitoon ja menee itse kotiin. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että siellä kotona ei esim. voi tehdä töitä jne.

eihän siinä nyt lapselle aikaa jää.

-lääkäri/puheterapeutti suositellut pk paikkaa --> puheen kehityksen vuoksi tms muista syistä

eihän siinä nyt lapselle aikaa jää.

keksimässä tarinoita kalliista matkoista ja säästöön jääneistä rahoista.

Minä esim. olen akateeminen pätkätyöläinen, ja työttömyyspätkien aikoina todellakin lapset ovat olleet edelleen päiväkodissa (osan viikkoa lyhyemmät päivät). Lapsilla on säilynyt sama, tuttu hoitopaikka, johon on ollut helppo palata taas täysipäiväiseksi aina kun olen työllistynyt, ja joskus se on tapahtunut lyhyellä varoitusajalla (teen mm. opettajan sijaisuuksia). Samaten hoitopaikant olen tarvinnut jo ihan työhaastatteluja varten, samoin mahdollisia soveltuvuuskokeita, joista pisimmät keksivät kaksi päivää.

Olen juuri jäänyt äitiysvapaalle ja odotan kakkosta. Olimme hakeneet lapselle kerhopaikkaa, koska ajattelimme että ei ole soveliasta jäädä päivähoitoon.

Syksyn kehityskeskustelussa lapsemme omahoitaja kysyi, josko lapsemme haluaisi kuitenkin vauvan synnyttyä tehdä kerhotunnit heidän kanssaan. Olimme asiasta sangen liikuttuneita, koska lapsemme ei ollut ehtinyt olla päivähoidossa vasta kuin muutaman kuukauden, oppia tuntemaan tädit ja kaverit ja nauttimaan yhteisistä leikkihetkistä.

Tästä syystä en aio potea huonoa omaatuntoa lapsen päivähoitokuvioista, en ottaa syytöksiä vastaan huonosta elämänhallinnasta enkä minkäänlaista pottuilua.

Lapsi saa nauttia tutuista leikkitovereista muutaman tunnin kerrallaan pari kertaa viikossa ja saa kaipaamaansa "omaa ison lapsen aikaa".



Jotenkin koen että rangaistus olisi ollut tenavalle vauvan syntymän takia jäädä kokonaan kotiin äidin kanssa.



Kerhopaikkaa ei tarjottu seurakunnasta, vaikka sitä haimmekin.

että äidin ja sisaruksen kanssa kotona olemisen koetaan olevan rangaistus lapselle:O

että tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Ei ole esim. olemassa vain 100% jatkuvaa, pysyvää työtä tai toisaalta kuukausi- ja vuositolkulla jatkuvaa työttömyyttä. Samoin äitiyslomailevakin voi vaikka tehdä graduaan tai harjoittaa yritystoimintaa, mikä ehkä onnistuu vielä vauvan kanssa, mutta ei enää useamman lapsen.



Toki on tapauksia, joita itsekin ihmettelen, esim. 1-3-vuotias viedään ensimmäistä kertaa hoitoon kun on syntymässä toinen vauva ilman mitään kummempaa perustetta. Näitäkin on nähty.

käy kuntosalilla ja päiväjumpissa (on mukavaa kun ei ole ruuhkaa), shoppailee kaupungilla, roikkuu netissä, päivittää huutonettiä yms. mukavaa kiireetöntä toimintaa ilman, että kukaan vaatii koko ajan jotain.

syynä lapsen sosiaalisen kehityksen tukitoimet. On pk:ssa kolmena päivänä viikossa 4h kerrallaan.

olen aika ajoin kotona, teen siis pätkätöitä.

että äidin ja sisaruksen kanssa kotona olemisen koetaan olevan rangaistus lapselle:O

Että kun lapsella on tietyt tärkeät ja tutut ystävät joiden kanssa on oppinut touhuamaan ja leikkimään, niin kokonaan kotiin jääminen olisi heistä täysin luopumista. Tottakai viikossa on muitakin tunteja kuin ne 6-8h jotka lapsi maksimissaan päiväkodissa viettää.

Miltä itsestäsi tuntuisi, kun muutenkin joudut jakamaan esikoisen ainutkertaisen paikkasi pienen vaativan vauvan kanssa ja samalla menettäisit yhteydet uusiin tärkeisiin ystäviin??

- se jonka kommenttia arvostelet...