Miten saada tutti pois 2.5v tytöltä??

Ihana lukea,että on muitakin vanhempia,jotka uskaltavat kuunnella lastaan, ja erityisesti itseään vanhempana !



Lapset ovat erilaisia, ja kukin kehittyy omaa tahtiaan.



Miksi lastaan pitää "huudattaa" yöt tai "näyttää kuka on auktoriteetti" - kyse on 2 vuotiaasta???

Lapset ovat erilaisia, ja kukin kehittyy omaa tahtiaan.

Miksi lastaan pitää "huudattaa" yöt tai "näyttää kuka on auktoriteetti" - kyse on 2 vuotiaasta???

Kyse on TUTISTA, opitusta tavasta. Imemisen tarvetta ei tuon ikäisellä ole. Se lapsi ei siihen kuole jos se joutuu tekemään joskus vasten tahtoaan. Itse asiassa tekee välillä ihan hyvää joutuakin tekemään jotakin mitä ei haluaisi. Mutta sehän se on curlaaja-vanhemman pahin painajainen: lapsi pahoittaa mielensä..

Meillä tytöltä otettiin tutti pois kun oli 1v8kk. Etukäteen juteltiin monena päivänä kuinka isot tytöt eivät tarvitse tuttia ja oravavauvat saavat sen. Ilman itkuja lähti tutti. Kyseli pari kertaa perään ja kun sanottiin, että isot tytöt eivät tarvitse tuttia, niin tyytyi siihen. Eli meillä lähti tutti tosi helposti.

Haluaisin, että tämä nuorimmainenkin söisi tuttia mutta ei kelpaa. Öisinkin uneen saaminen oli paljon helpompaa esikoisen kanssa kun linttasi vain tutin suuhun ja se oli siinä. Nyt pitää tehdä kaiken maailman toimenpiteitä, että vauva rauhoittuu yöllä.

Ihana lukea,että on muitakin vanhempia,jotka uskaltavat kuunnella lastaan, ja erityisesti itseään vanhempana ! Lapset ovat erilaisia, ja kukin kehittyy omaa tahtiaan. Miksi lastaan pitää "huudattaa" yöt tai "näyttää kuka on auktoriteetti" - kyse on 2 vuotiaasta???

mutta perheessä lapset on lapsia ja vanhemmat vanhempia, ja siis 2-vuotiasta lasta ei tarvitse konsultoida jokaisesta asiasta vaan sinä vanhempana teet päätökset.

Esikoinen heitteli tuttiaan pois sängystä, ei halunnut suuhun enää. Vei itse tuttinsa roskiin ja se oli siinä. Yhtään kertaa ei itkenyt tai huutanut. Ennen laitoin yöllä tuttia uudestaan suuhun niin sitten vaan silittelin. Kahden silittely-yön jälkeen lapsi ei enää kaivannut sitäkään.



Kuopukselle vaan unohdin antaa illalla tutin. Ei kaivannut sitä ja seuraavana iltana tarkoituksella kokeilin nukahtaako ilman. Nukahti ja saman tien laitoin tutit roskiin. Jälleen ilman huutoa ja itkua. Nyt ei tarvinnut edes silitellä, sillä lapsi ei aiemminkaan herännyt tutin puuttumiseen toisin kuin esikoinen.



Ei se tutin pois ottaminen pieneltä tarkoita automaattisesti monen yön itkua ja huutoa!

jos 2,5-vuotias tarvitsee tuttia turvakseen. Tappelevatko vanhemmat? Huudetaanko uhmaikäiselle? Väkivaltaa perheessä?



Jotain jätetään nyt kertomatta.

Me asuimme Ruotsissa muutaman vuoden, kun lapsemme oli 1-3 vuoden vanha. Siellä neuvolan tädin mielipide oli silloin, että noin pieni voi/saa hakea turvaa ja lohtua tutista - (pienethän pahoittavat mielensä ilman, että perheessä vanhemmat tappelevat tai että lapselle huudetaan)



Tutista luopumiseen ei tuntunut neuvolan puolella olevan kiirettä - meitä neuvottiin, että tutin voi viedä Skansenin kissanpennuille lähempänä

3 ikävuotta. Kulttuurieroko, tietämättömyys, ruotsalaisten vanhempien/ neuvolan laiskuus..?



ps. Tyhmä kysymys,mutta mitä tuo curling-vanhemmuus tarkoittaa ?

........ihmeessä pitäisi luopua tutista 2.5 vuotiaana?

Lapsi hakee varmaankin tutista vielä turvaa ??



Enpä ole nähnyt yhtäkään kouluikäistä,jolla on tutti. Miksi moinen kiire, sulla aikuisena, päästä siitä tutista eroon ( ymmärrän toki suomalaisten suositukset hampaiden yms. takia).



Entäpä jos lapsen vanhempana luotat vain itseesi ja siihen, että tiedät ja tunnet parhaiten lapsesi tarpeet siitä mikä on paras aika luopua tutista?

Hyviä vinkkejä tutista luopumiseen tulikin edellisistä vastauksista.

T. Meidän 2.5 v:llä edelleen tutti, kun kokee sitä tarvitsevansa

kun aloin puhumaan että pitäis tutti heittää roskiin, koska on jo iso tyttö. muutaman päivän päästä ihan huumorilla heitin tytölle, että vie tutti roskiin. sinne se vei, vaikka minä tulin katumapäälle ja yritin estellä. :D illalla kyseli tuttia roskiksesta, mutta sanoin vaan että se on jo likainen ettei voi enää ottaa. siihen loppu tutin kyseleminen eikä edes itkeny tutin perään.

myös tällä tytöllä oli tuolloin jo pikkusisarus jolla oli ja on edelleen tutti, mutta se ei oikeestaa vaikuttanu mitenkään ku alusta asti oltiin opetettu että vauvan tutteihin ei saa koskea.. meillä siis se meni näin helposti! :)



onnea tuttivierotukseen teillekki! :)

........ihmeessä pitäisi luopua tutista 2.5 vuotiaana?

Lapsi hakee varmaankin tutista vielä turvaa ??

Enpä ole nähnyt yhtäkään kouluikäistä,jolla on tutti. Miksi moinen kiire, sulla aikuisena, päästä siitä tutista eroon ( ymmärrän toki suomalaisten suositukset hampaiden yms. takia).

Entäpä jos lapsen vanhempana luotat vain itseesi ja siihen, että tiedät ja tunnet parhaiten lapsesi tarpeet siitä mikä on paras aika luopua tutista?

Hyviä vinkkejä tutista luopumiseen tulikin edellisistä vastauksista.

T. Meidän 2.5 v:llä edelleen tutti, kun kokee sitä tarvitsevansa

hampaiden ja suun hyvinvoinnin vuoksi!!!! Eikö sulle oo esim. neuvolassa kerrottu mitä vahinkoa tutti tekee suun kehitykselle????!!

2,5 vuotias kokee tarvitsevansa... juupa juu. kunnon curlinkia.

Ei 2,5 vee enää oikeasti tarvitse tuttia, vaikka kokisi mitä. Meidän 6-vuotiaskin kokee tarvitsevansa karkkia päivittäin, kun se on hyvää, mutta ei saa.

Tiesitkö, että kiivain imemistarve lapsella on 6 kuukauden iässä, ja sen jälkeen se vähenee tosi nopeasti,joten tutin oikeasti voi ottaa pois jo vuoden vanhalta.

........ihmeessä pitäisi luopua tutista 2.5 vuotiaana? Lapsi hakee varmaankin tutista vielä turvaa ?? Enpä ole nähnyt yhtäkään kouluikäistä,jolla on tutti. Miksi moinen kiire, sulla aikuisena, päästä siitä tutista eroon ( ymmärrän toki suomalaisten suositukset hampaiden yms. takia). Entäpä jos lapsen vanhempana luotat vain itseesi ja siihen, että tiedät ja tunnet parhaiten lapsesi tarpeet siitä mikä on paras aika luopua tutista? Hyviä vinkkejä tutista luopumiseen tulikin edellisistä vastauksista. T. Meidän 2.5 v:llä edelleen tutti, kun kokee sitä tarvitsevansa

näin. Leikkasin joka toinen pvä tutista pienen palan pois. Lopulta lapsen oli aika vaikeaa pitää tuttia suussaan ja lopetti ihan itse sen käyttämisen. Pöydällä vielä pyöri tutin tynkä pari päivää ja sitten pisti roskiin. Ei kysellyt perään :).

Meillä annettiin tutti oravanpojille siten, että lapsi itse keräsi kaikki tutit pussiin ja sitten pussi partsille. Seuraavan päivän aamuna parvekkeella odotti lahja. Protestointia tuli ekana päivänä, mutta toisen päivän iltana meni jo kiltisti nukkumaan ilman tuttia.

Ja vauvalla on meidän perheessä vielä tutti, eikä siitä ole tullut ongelmaa. Selitettiin, että vain vauvat tarvitsevat tuttia.

Tsemppiä!

Näin mäkin tekisin :)

joillekin tontuille tai oravavauvoille. Siis yhdessä keräätte ja viette sekä seurailette ovatko hävinneet.



Tai leikkaat kaikki poikki kärjestä, aikansa yrittää imeä. "Rikkinäiset" sitten suurieleisesti roskikseen. Huutoa voi kestää kolme päivää ja yötä, mutta varaudu siihen. Paljon muuta tekemistä ja kiinnostavia asioita. Missään tapauksessa ei saa antaa tutteja takaisin.



2,5-vuotiaalta täytyy todellakin ottaa jo tutti pois, jätä samantien 1-vuotiaaltakin.Purenta voi isommalla olla jo pilalla.

Mulla on kolme lasta eikä yhdeltäkään ole varsinaisesti tarvinnut ottaa tuttia pois. jätettiin n. kaksi vuotiaana pois päivällä. Jos tuli jotain itkuja saatoin vielä antaa mutta pikku hiljaa ei enää tarvinnut. Sitten tuossa 2,5v:nä aloin iltaisin jättämään tutin jonnekin kauemmas mutta jos lapsi itki sitä niin hain. Ja odotin jonkun aikaa ennen kuin kokeilin uudestaan. Ja jokainen on kyllä lopettanut tutin syönnin aika pian tuosta. Mutta siis mitään kauheita itku raivareita siihen ei ole tarvinnút sitten kun lapsi on ollut itse valmis.

Mulla on kolme lasta eikä yhdeltäkään ole varsinaisesti tarvinnut ottaa tuttia pois. jätettiin n. kaksi vuotiaana pois päivällä. Jos tuli jotain itkuja saatoin vielä antaa mutta pikku hiljaa ei enää tarvinnut. Sitten tuossa 2,5v:nä aloin iltaisin jättämään tutin jonnekin kauemmas mutta jos lapsi itki sitä niin hain. Ja odotin jonkun aikaa ennen kuin kokeilin uudestaan. Ja jokainen on kyllä lopettanut tutin syönnin aika pian tuosta. Mutta siis mitään kauheita itku raivareita siihen ei ole tarvinnút sitten kun lapsi on ollut itse valmis.

Minulla on yksi lapsi ja juuri näin se meni sekä tuttipullon että tutin kanssa. Ei mitään itketyksiä, ajatelkaa hyvät ihmiset lapsen tunteita, niitten paikkaaminen on paljon vaikeampaa kuin hampaitten.

no niin että otat sen pois etkä anna sille! Kuka teillä oikein päättää asioista? Ole auktoriteetti lapsellesi!

Me lähdettiin mökille, eikä otettu tuttia mukaan. Ajateltiin, että siellä voidaan sitten yhdessä hoitaa itkupotkuraivareita, kun paikalla ei muita, kun oma perhe. Eikä uutta tuttia olisi voinut hankkia, eli tiedettiin, ettei voitu lipsua. Mutta hyvin meni, ei mitään ongelmia. Lapsi oli silloin vähän vajaa kaksi ja jälkeenpäin ajattelin, että olis pitänyt jo aikaisemmin ottaa pois. Kakkonen ei sitten koskaan tuttia huolinut ja se oli ihanaa! Ei koskaan tarvinnut etsiä tuttia tai huolehtia siitä, että onko varmasti varatutin varatuttia jne. Eikä tarvinnut siitä vieroittaakaan:)

2v5kk ikäisellä (oli jouluna siis tuon ikäinen) oli tutti enää yö- ja päiväuni käytössä, päivä lutkutus jäi joskus vuoden ikäisenä ellei jopa alle. Pojalla on myös unirätti ja unilelu, jotka ovat tärkeitä, mutta se tutti ole SE, sylki kyllä yleensä tutin pois n. puoli tuntia nukuttuaan eli ei lutkuttanut koko yötä.

Oltiin jouluna Suomessa ja huomattiin vasta Atlantin yllä lentokoneessa, että jahas, kumpikin tutti on jossain hevon kuusessa, vaikka pikkuveljen (6kk) tutit löytyi, mutta ei taaperon. Siitähän taapero veti pultit, kun uni painoi silmää, mutta tuttia ei löydy, ainoastaan se rätti.

Selitettiin pojalle, että heti kun päästään kotiin, niin soitetaan mummille ja ukille ja he saavat etsiä tutit. Noh, kyllähän ne löytyi.. Toinen oli apen autossa ja toinen löytyi äitini luota sängystä, missä taapero oli nukkunut. Käskin heitä heittämään tutit roskiin.

Ekalla koti yönä kyseli tutin perään, mutta sanottiin, että ne jäi sinne ukin luo ja mummin luo ja he lähettävät ne tänne (niin varmaan juu!) ja sen takia ei mennä ostamaan kaupasta uusia (ehdotti tuotakin).

Toisena iltana kyseli, että onko mummin ja ukin kirjeet tulleet ja kolmantena tyytyi pelkkään rättiin ja unilehmään.

Veikan tutteja ei edes yrittänyt ottaa saati ehdottaa, että otetaan veikan tutteja, kyllä se lainaa tms.

Poika nyt aikalailla tasan 1v



Onneksi otettiin nyt eikä myöhemmin...

Sori, tää on varmaan tyhmä kysymys. Mut meidän lapsi ei suostunut syömään tuttia vauvana. Yritin jopa totuttaa siihen, kun oli silloin vauva-aikana niin sylitakiainen ja ajattelin, et olis helpompi, jos lohduttautuis siihen tuttiin..

Eikä siis oikeasti ikinä syönyt tuttia ja lohduttaa piti aina rinnalla tai sylissä kantaen...



Nyt meille on tulossa toinen ja näitä juttuja lukiessa ja kaksivuotiaita tutikkaita lapsia katsellessa olen ajatellut, et ehkä me ei edes yritetä tarjota tuttia tälle toisellekaan. Ei se loppupeleissä ollut kuin sen puoli vuotta sitä ainaista vuoronperään sylissä kantelua. Tämän jälkeen lapsi oppi lohduttautumaan uniriepuunsa ja saatiin jopa siirrettyä hänet perhepedistä omaan sänkyyn. Eikä nyt tarvii miettiä mitään tutista vieroitusta...