Miksi SINÄ et halua olla tekemisissä naapurien kanssa? Olen ihmetellyt, miksi

useimmat ihmiset ainakin täällä linnoittautuvat koteihinsa eivätkä elä yhtään yhteisöllisemmin. Ulkona on aina ihan kuollutta - ei uskoisi että näissä taloissa ylipäätään asuu ketään.



Asumme siis kohtuu hyvällä okt- ja rivarialueella. Olemme miehen kanssa silloin tällöin kutsuneet naapureita kylään, koska olisi kiva tutustua ihmisiin. Poikkeuksetta kaikki ovat ilahtuneet kutsusta ja viihtyneet meillä. Mutta vastakutsua ei tule sitten millään. Rivien välistä tulee viesti: "tosi kiva oli käydä, mutta älkää oletteko mitään kanssakäymistä koskaan enää".



En todellakaan odota naapureista mitään ylimpiä ystäviä, mutta kai sitä nyt voisi edes jotenkin elämää jakaa, kun kerran vierekkäin asutaan. Haluaisin esim. sillä lailla luontevat välit naapureihin, että voisi tarvittaessa pyytää kukkienkasteluapua, pyytää katsomaan lasta kauppareissun ajan tms.



Ja TIETENKIN olisin valmis itse tarjoamaan samat palvelukset, eli en tavoittele vain omaa hyötyäni. Mutta ei apu näytä edes kelpaavan. Esim. viime kesänä parikin naapuriperhettä tuskaili sen kanssa, kuka katsoisi pienten koululaisten perään vanhempien ollessa töissä (kyse oli molemmilla viikosta). Meilläkin on koululainen, joka on näiden lasten kaveri ja jonka kanssa he ovat usein kyläilleet puolin ja toisin. Olin itse pitkällä lomalla, joten sanoin jo keväällä molemmille, että kysykää ihmeessä jos tarvitsette joskus lapsille hoitajaa. Eipä kyselyjä koskaan tullut. Epäluottamuksesta tuskin on kyse, koska seura on kelvannut ennenkin. Pikemminkin epäilen, että naapurit eivät kehdanneet vaivata eivätkä halunneet jäädä mitään velkaa.



Mikä tässä on niin kauhean vaikeaa?!