VELAn vetoomus kaikille äideille

Siitä haluaisin lisäselvitystä, mitä ap tarkoitti kirjoittaessaan että "äidit kokevat velat uhkaksi" tms? :O

Painotan sitä, että minusta TUNTUU tältä aina välillä; ei, en ole väittämässä että kukaan katuu lapsiensa hankkimista ja on kateellinen minulle, en usko tähän itsekään.

Jotkut vain vaikuttavat ottavan minun elämäntapani henkilökohtaisena loukkauksena ja uhkana käyttäytyen aivan kuin haluaisin tuhota maailman, jossa he elävät. Nämä ovat onneksi kohtuuharvoja poikkeuksia, jotka kokevat minun halventavan heidän varmasti heille itselleen tärkeitä elämänalueita. Ja kyllähän suomalainen perusluonne on usein se, että toisenlainen valinta kuin oma on se väärä.

Painotan, että nämä ovat äärimmäisyyksiä ja todella harva tapaamistani vanhemmista todella käyttäytyy siten. Lievempää "propagandaa" kyllä esiintyy.

- AP

Siitä haluaisin lisäselvitystä, mitä ap tarkoitti kirjoittaessaan että "äidit kokevat velat uhkaksi" tms? :O

Painotan sitä, että minusta TUNTUU tältä aina välillä; ei, en ole väittämässä että kukaan katuu lapsiensa hankkimista ja on kateellinen minulle, en usko tähän itsekään. Jotkut vain vaikuttavat ottavan minun elämäntapani henkilökohtaisena loukkauksena ja uhkana käyttäytyen aivan kuin haluaisin tuhota maailman, jossa he elävät. Nämä ovat onneksi kohtuuharvoja poikkeuksia, jotka kokevat minun halventavan heidän varmasti heille itselleen tärkeitä elämänalueita. Ja kyllähän suomalainen perusluonne on usein se, että toisenlainen valinta kuin oma on se väärä. Painotan, että nämä ovat äärimmäisyyksiä ja todella harva tapaamistani vanhemmista todella käyttäytyy siten. Lievempää "propagandaa" kyllä esiintyy. - AP

En ole ikinä ajatellut että joku kokisi noin. Meillä suvussa yksi "vela" (tämä sana on uusi minulle). Häntä kohtaan tunnen lähinnä omituista surua. En osaa selittää. Hän puhuu vahvoin sanoin kuinka kivaa on olla ilman lapsia, kun voi mennä ja harrastaa ja matkustaa ja rahaa jää itselle ja voi nähdä kavereita ja niin päin pois. Varmasti on kivaa nyt ja vähän eteenpäi, mutta mitä sitten 10-10 vuoden päästä? Kun kaikilla on perheet ja lapset ja lapsenlapset? Nyt jouluna ollaan isovanhemmilla, mutta missä juhlitaan jos ollaan yksin? Kuka haluaa sen 40-60 vuotiaan sinkkusukulaisen joka joulu ja pääsiäinen kotiinsa? Miten eläkeiässä kun muilla on lapsenlapsia ja tohinaa talossa? Mietin ettei häntä vain kaduttaisi sitten vanhempana. En voi sanoa mitään ääneen, mutta jotenkin on surullista.

että on erittäin tavallista olla ensin haluamatta lapsia ja sitten kuitenkin jossain vaiheessa muuttaa mieltään. Se ei tarkoita että kaikille kävisi niin, mutta hyvin suurelle osalle käy niin. Se että monien mieli muuttuu ei myöskään ota kantaa siihen, onko se suotavaa vai ei.

Molemmissa arvostellaan toisen lisääntymisvalintoja -ei vela

et oikeasti näe eroa?

kun moni äiti-ihminen tuo esille, että "kyllä se sinunkin mielipiteesi vielä muuttuu" niin ei ne tykkää, kun niille vastaa "kyllä se sinunkin mielipiteesi voi muuttua ja alat katua lasten hankkimista". niin, jos en halua lapsia, mulle saa aina toivottaa, että MUN mielipide saattaa muuttua. kun äiti-ihmiselle sanoo noin, niin sen on verinen loukkaus. vela myös

että vela ei aina ole sinkku. Emme me mitään yksinäisiä ole, vaikka muista vaikuttaa siltä joskus tuntuvankin.



Muuten ymmärrän kyllä tunteesi; mutta jokainen tavallaan. Hienoa jos sinä olet onnellinen omasta perheestäsi. (:



- AP

että vela ei aina ole sinkku. Emme me mitään yksinäisiä ole, vaikka muista vaikuttaa siltä joskus tuntuvankin. Muuten ymmärrän kyllä tunteesi; mutta jokainen tavallaan. Hienoa jos sinä olet onnellinen omasta perheestäsi. (: - AP

Ei ole aina sinkku, mutta on tapauksia jossa pariskunta yhdessä päättää olla "veloja", sitten muutaman vuoden päästä eroavat ja löytävät uudet puolisot. Lopputulos on useimmiten se että se pariskunnan miespuolinen löytää nuoremman naisen ja hankkii vanhemmalla iällä lapsia tämänn kanssa. Se entisen pariskunnan naispuoleinen on loppuikänsä lapseton, sillä siinä isässä ei lapsia enää voi saada. Kun pariskunta päättää siis lapsettomuudesta, niin se on naiselle isompi päätös.

T. Sivusta seurannut

tämä on VAUVA-lehden keskustelupalsta. En sanonut etteikö täällä saisi käydä myös lapsettomat, ihmettelin vain. Ja ihan asialliseen sävyyn, toisin kuin sinä. Joten kumpikohan se tyhmä tässä on?

En ole ap, mutta vela myöskin, ja tätä kysymystä ei ole kysytty kuin tuhat kertaa aiemmin.

Avaapa ne simmut ja katso mistä täällä keskustellaan. AIVAN, muustakin kuin lapsista. Tämä on yksi vilkkaimmista keskustelupalstoista, tänne voi tulla jos muualla on hiljaista. Katsos kun velatkin laittavat ruokaa, siivoavat, riitelevät miestensä kanssa, etsivät miestä, hoitavat koiraa, matkustavat yms. Eikö näistä aiheista saakaan keskustella jos ei ole lapsia?

Ja jotkut velat jopa etsivät täältä lapsiin liittyviä vinkkejä, kuten vaikka mitä synttärilahjaksi 5-vuotiaalle pojalle. Sitä kun on lapsettomana hankala itse keksiä niin täältä voi kysyä.

Onneksi olen lapseton, jos lasten hankinta tekee noin tyhmäksi.

eihän tuossa mitään. Mutta tätä ihmettelen: Miksi käyt vauva-lehden palstalla?

Se entisen pariskunnan naispuoleinen on loppuikänsä lapseton, sillä siinä isässä ei lapsia enää voi saada. Kun pariskunta päättää siis lapsettomuudesta, niin se on naiselle isompi päätös.

Paitsi ettei nainen edelleenkään välttämättä halua niitä lapsia?

"Onneksi olen lapseton, jos lasten hankinta tekee noin tyhmäksi."



tämän tyylisten kommenttejen takia ehkä joitakin ärsyttää VELAt.

Sori ap, mutta juuri tuo ärsyttää eniten. Väität, että arvostat perheellisiä, mutta tosiasiassa sanamuodoistasi paistaa koko ajan läpi ylenkatsova asenne.

Mun yks kaveri alkoi puhua mulle kuin älykääpiölle sen jälkeen kun sain lapsia. Ihan kuin olisin menettänyt koko aiemman elämäni. Ei myöskään pystynyt yhtään ymmärtämään mitä uutta lapsi toi elämääni, ei varsinkaan lapsen tuomaa iloa. Käyttäytyi ja puhui kuin minulla olisi ollut joku pahatapainen eläin hoidossa, josta eroon pääsemistä odottaisin... Ei ehkä ihme, ettei kauhesti olla enää oltu tekemisissä.

Ja tämä kaverini käytti juuri tällaisia epäileviä ilmauksia, ilmeistä ja eleistäkin paistoi läpi, ettei uskonut minua ja uskoi minun uskottelevan itselleni olevani onnellinen. Ehkä sinä et tarkoittanut tätä sillä tavalla, mutta mun niskakarvat nousee nykyään pystyyn näistä jossitteluista.

Hienoa jos sinä olet onnellinen omasta perheestäsi. (:

- AP

Oho, anteeksi. :/ En todellakaan tarkoittanut kuulostaa noin väheksyvältä. Jos viittasikin lähinnä siihen, että kirjoittaja on löytänyt itselleen sopivan elämän ja on tyytyväinen siihen, olinpas epäselvä. En voikaan ymmärtää elämäänne, eikä minun ole tarkoitettukaan. (: Ketään ei todellakaan ole tarkoitus väheksyä, nämä ovat niin herkkiä asioita että virheymmärryksiä tulee puolin ja toisin.



- AP

Ymmärrän ja en ymmärrä ap:ta. Varmasti se ärsyttää, jos tullaan oikein paasaamaan ja haukkumaan omista valinnoista, vähän kuin jotkut helvetistä pelottelevat lähetyssaarnaajat kotiovellani - hus menkää pois. Mutta sanoit itsekin että nuo kauhistelijat ovat vähemmistössä ja tavallisesti ihmiset ohittavat asian ilman kummempia käännytysyrityksiä.



Ja vaikka jonkinlaisen kommentin saisitkin aiheesta, niin mitä sitten: lisääntyminen kun vaan on ihmiselle ja mille tahansa lajille se normi, koska muuten laji kuolee sukupuuttoon. Joo, ylikansoitus jne. on totta, mutta silti ihminen on eläin ja lisääntymisvietti on meissä kuitenkin jossain niin syvällä, että ei ihmislaji lopeta lisääntymästä siksi että järjellä ajatellen emme tarvitse niin paljon jälkeläisiä.



Se että hedelmällisessä olevan ihmisen oletetaan lisääntyvän jossain vaiheessa on siis samanlainen oletusarvo kuin vaikkapa se, että ihmiset ovat heteroita. Kaikki eivät ole, mutta yhteiskunta pyörii ikäänkuin kaikki olisivat. Niin se vaan menee. Se ei silti tarkoita sitä, etteikö valtaosa normin mukaisesti elävistä hyväksyisi normista poikkeamista, mutta jonkinlaisen reaktion normista poikkeaminen todennäköisesti saa aikaan. Mielestäni siitä ei kannata hermostua - noita moukkamaisia kauhistelijoita lukuunottamatta. Heille kannattaa laittaa luu kurkkuun.



Minulla on ystäväpariskunta, veloja myös, ja lisäksi he ovat valinneet sellaisen elämäntavan, että he eivät käy ansiotyössä. Eivät halua uhrata elämäänsä oravanpyörässä koska ei ole pakko. Hekin saavat selittää valintaansa uudelleen ja uudelleen, koska maailmamme pyörii niin, että ihmiset käyvät töissä ja piste. "Missä oot töissä", on varmaan ensimmäisiä asioita, mitä uudelta tuttavuudelta kysytään tavattaessa. Pitäisikö heidän provosoitua uudelleen ja uudelleen, koska ovat "vetyjä", vapaaehtoisesti työttömiä? ;)



Suhteellisuutta siis. Ja hyvää jatkoa ja hyviä hermoja :)

ihmisiä on moneksi, ja valitettavasti suurin osa keskinkertaisia. saattavat kommentoida kaikenlaista typerää ymmärtämättömyyttään. mutta mitä tarkoitat uhalla? minkälainen uhka sinä olisit heidän mielestään?



mielestäni on aina hienoa, jos ihminen tietää mitä haluaa tai ei halua. itse jokainen oman elämänsä parhaiten tuntee, minä en menisi väittämään vela:lle vastaan en myöskään koskaan utele, et koskas teille on tulossa lapsia tai oletko raskaana (vatsaa taputellen). se on törkeää käytöstä.

lopettaa noiden suru-hymiöiden käytön. :(

Kun en tykkää:(

Ikävää:(

Surullista:(



Vela ei häiritse vaan noi surunaamat..

kauhistella toisten elämäntapaa vähintääkin selän takana jos ei ihan suoraan päin naamaa. Älkää velat luulko, että olette ainoa ihmisryhmä, johon tämmöinen ihmettely kohdistuu. Esimerkiksi jos ihminen hankkii lapsen, ympäristö olettaa automaattisesti, että lapsia aiotaan hankkia useampi kuin yksi. Yksilapsisuutta joutuu kuulkaa selittelemään! "Siis aiotteko jättää lapsen vaille sisaruksia?!" Tai jos perheeseen hankitaan normia (eli 2-3a) usempi lapsi, varmaan viimeistään neljännen raskauden kohdalla aletaan vihjailla, että oliko suunniteltu. "Ei teidän nyt tarvitse ihan yksin tätä koko maata täyttää." Ja niin edelleen. Mainitsin vain pari esimerkkiä siitä, minkälaisten ihmettelyjen kohteeksi ihan perheellisetkin saattavat joutua.

Minulla on lapseton sukulaistäti, joka on erittäin tervetullut meidän jouluumme vaikka joka vuosi. Hän on ainoa sukulaisemme joka osoittaa kiinnostusta meidän lapsia kohtaan, tarjoutuu oma-aloitteisesti ottamaan heitä luokseen kyläilemään, vie retkille jne. Aivan ihanaa. Lasten oikeat isovanhemmat eivät tee sitä koskaan, eikä heillä siksi olekaan ollenkaan yhtä läheiset välit lapsiimme kuin tällä sukulaistädillä. Itse asiassa mekin näemme häntä nykyään enemmän kuin omia vanhempiamme.

Mutta sinänsä kyllä tunnistan tämän kirjoittajan ajatuksen myös itsestäni - en itse olisi uskaltanut jäädä lapsettomaksi, koska pelkäsin että valinta alkaisi kaduttaa sitten vähän vanhempana. Tein siis omat lapseni tämän järkeilyn pohjalta, en siksi että olisi ollut jokin vauvakuume tai että ylipäänsä olisin ollut erityisen kiinnostunut lapsista.

Kuka haluaa sen 40-60 vuotiaan sinkkusukulaisen joka joulu ja pääsiäinen kotiinsa? Miten eläkeiässä kun muilla on lapsenlapsia ja tohinaa talossa? Mietin ettei häntä vain kaduttaisi sitten vanhempana. En voi sanoa mitään ääneen, mutta jotenkin on surullista.

saaruani sanoin lapsettomalle työkaverille, että olisihan jo teidänkin aika hankkia lapsia. Jotenkin luulin, että niin kuuluu sanoa. Tiedän, kuulostaa tyhmälle, mutta olin kuullut vanhempien ihmisten aiemmin sanovan. Siis meille oli sanottu, kun serkut sai lapsia.



Työkaverini tokaisi, että kaikki eivät halua lapsia tai saa vaikka haluaisivat. Pyysin anteeksi ja häpesin pitkään. Möläytykseni oli äärettömän typerä enkä ole kahteenkymmeneen vuoteen moiseen enää sortunut. Enkä sorru ellei vanhuus tee tepposiaan.