Lue keskustelun säännöt.
Kohelluskohtaukset päiväkodista haettaessa - mikä neuvoksi?
20.01.2011 |
Minulla on 3- ja 6-vuotiaat lapset samassa päiväkodissa. hakemisesta on tullut yhtä tuskaa, kun vanhempi aloittaa tullessani päättömän riehumisen ja yllyttää nuoremmankin mukaansa.
Siinä sitten yritän pukea rimpuilevia lapsia vuorotellen ja yritän puolikauniisti huudella sitä toista lasta, joka on parhaillaan viskomasa vaatteitaan ympäri päiväkodin eteistä. (Siis puen heidät, koska muuten emme pääsisi ikinä kotiin. Itse pukemisesta ei tuossa tilassa tule mitään, vaikka normaalisti hoitavat pukemisen omatoimisesti.)
Kun vaatteet on viimein puettu, on edessä enää miellyttävä n. 50 metrin matka autolle. Matkalla on edessä vielä ryntäilyä lumikinoksiin ja uhmailua tyyliin "Tule hakemaan".
Korostan, että lapseni osaavat kyllä käyttäytyä ihan normaalistikin, jos haluavat. Jostain syystä tuo päiväkodista hakeminen on vain aina ihan hirveää. Yhden uhmaikäisen kanssa selviäisi nappaamalla kainaloon ja kantamalla autoon väkisin, mutta kahta noin isoa lasta en pysty kantamaankaan.
Uhkailua/kiristystä olen nyt yrittänyt. Se toimi kerran. Tänään meno oli taas samaa, joten lastenohjelmat jäävät katsomatta. Saa nähdä, saako tämä mitään vaikutusta aikaan. Epäilen.
Mitä ihmettä teen? Päiväkodilla vielä pitäisi pystyä vaihtamaan joku ystävällishenkinen sana henkilökunnankin kanssa, eikä lapsillekaan kehtaa siellä alkaa karjua. Sitä paitsi itsekin haluaisin hakea rakkaat lapseni kotiin hyvällä mielellä ilman, että olen aina hermoraunio kotiin tullessa.
Kommentit (25)
ja sanot, että "nyt kun puetaan reippaasti ja nätisti, saatte autossa pastillit"
Meillä auttais ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina voi soittaa päiväkodille 15 min ennen kuin haet, että pukevat lapset valmiiksi. Näin säästyt ainakin pukemistappelulta!
Hoitajien tehtävä ei ole lapsia pukea kuin yhdessä uloslähtiessä, siellähän on ne muutkin lapset vahdittavana.
Meidän pk:ssa tämä oli aika yleistä. Vanhemmat siis toivoivat että lapsi olisi pukenut/pukemassa kun haetaan. Ei siitä ole vaivaa, ainakaan en itse kokenut sitä hankalana.
Uskon että lapset reagoivat ikävään riekkumalla, tai siihen etä ovat päivän pidätelleet vauhtiaan olemalla oikein nätisti, ja kun oma äiti saapuu niin pidätelty energia purkautuu.
Toki pukemistilanteita on hyvä harjoitellakin, tsemppiä!
lapsi kiukuttelee lähtiessä, sanoo ettei lähde tms. Kyse on kuitenkin siitä, että lapsi ajattelee kostavansa vanhemmalle, joka hänet on jättänyt päiväkotiin: sinä jätit minut tänne, en lähdekään enää mukaasi.
Ei se toki täysin poista sitä, etteikö lapselle kavereiden kanssa olisi hauskaakin, mutta tosi asiassa kukapa muualla haluaisi olla kuin kotona vanhempien kanssa.
lapsi kiukuttelee lähtiessä, sanoo ettei lähde tms. Kyse on kuitenkin siitä, että lapsi ajattelee kostavansa vanhemmalle, joka hänet on jättänyt päiväkotiin: sinä jätit minut tänne, en lähdekään enää mukaasi.
Ei se toki täysin poista sitä, etteikö lapselle kavereiden kanssa olisi hauskaakin, mutta tosi asiassa kukapa muualla haluaisi olla kuin kotona vanhempien kanssa.
lapset elävät hetkessä, lapset tarvitsevat tiettyjen tilanteitten purkamisen heti. Päiväkoti ei ole paha asia. Vanhempien täytyisi vaan osata kuunnella lapsiaan. Aikuinen osaa elääkin "kahdessa maailmassa", koti- ja työmaailmassa. Lapsi ei.
Lapsi joutuu siirtymään kokoajan paikasta toiseen, koska lapsi elää vain yhden hetken kerrallaan. Siksi hän tarvitsee siihen apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi kiukuttelee lähtiessä, sanoo ettei lähde tms. Kyse on kuitenkin siitä, että lapsi ajattelee kostavansa vanhemmalle, joka hänet on jättänyt päiväkotiin: sinä jätit minut tänne, en lähdekään enää mukaasi.
Ei se toki täysin poista sitä, etteikö lapselle kavereiden kanssa olisi hauskaakin, mutta tosi asiassa kukapa muualla haluaisi olla kuin kotona vanhempien kanssa.lapset elävät hetkessä, lapset tarvitsevat tiettyjen tilanteitten purkamisen heti. Päiväkoti ei ole paha asia. Vanhempien täytyisi vaan osata kuunnella lapsiaan. Aikuinen osaa elääkin "kahdessa maailmassa", koti- ja työmaailmassa. Lapsi ei.
Lapsi joutuu siirtymään kokoajan paikasta toiseen, koska lapsi elää vain yhden hetken kerrallaan. Siksi hän tarvitsee siihen apua.
mutta miten tämä käytännössä tapahtuu? Miten siis autan lasta siirtymään päiväkotimaailmasta kotimaailmaan sujuvasti? Olen kyllä itsekin huomannut tuollaisen lapsissani hyvin voimakkaana. Minne tahansa lähteminen tuntuu vaikealta, mutta myös takaisin lähteminen on vaikeaa.
ap
ap
niin mitä jos sanot riehumisen alkaessa, että menet nyt ulos pihalle odottamaan, että pukevat ja tulet hakemaan vasta sitten, kun vaatteet on päällä. Saattavat havahtua, että olet tosissasi. Mutta tämän tekisin vain, jos oikeasti haluavat kotiin. Jos vaarana on, että jäisivät mielummin päiväkotiin, niin sitten tämä ei todellakaan toimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä tosin vain yksi 3-vuotias koheltamassa ja tilanne rauhoittuu heti päiväkodin portista ulos astuttaessa. Mielelläni kuulisin minäkin vinkkejä. Uhkailu ja kiristys meilläkin käytössä...
tykkäisi olla pidempään päiväkodissa. Haen lapset usein jo kolmen jälkeen, ja paras kaveri haetaan vasta ennen viittä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hyvästä lähdöstä? Ja toisaalta myös pahan mielen tarran voi ottaa, ja kolmesta menettää jonkun ennalta sovitun kivan jutun, oli se sitten vaikka karkkipäivä.
Entä onko jompi kumpi helpompi saada toimimaan järkevästi? Jos esim. pienempi suostuu yhteistyöhön, mitä jos kiinnität kaiken huomion häneen, kehut ja kannustat pukemaan hyvin, ja annat isommalle huomiota vain ja ainoastaan, jos toimii järkevästi. Siis jopa niin, että sulla on jo valmiina joku palkinto, jonka pienempi saa ihan saman tien hyvin toimittuaan, ja isompaan iskee se kateus? Saa sitten saman palkinnon, kun toimii yhtä hyvin. Tuon en usko toimivan kuin noin päin, pienempi tuskin kestää vielä pettymystä.
Mites meneekö sulla itselläsi hermo? Lapsethan selvästi purkavat päivän painee saman tien kun haet heidät, ja jos he saavat vastakaikua toiminnalleen, se palkitsee heitä.
Meillä oli tuollaista alussa, (lähinnä nuoremmalla) ajan kanssa on helpottanut. Myöhemmin ymmärsin, että lapset halusivat aikaisemmin äidin huomiota erossaolon jälkeen. Itse tein alussa sen virheen, että hermostuin lasten käytöksestä ajatellessani, että päiväkodissa kytätään ja pidetään minua huonona kasvattajana, kun en hallitse lapsiani. Sittemmin huomasin, että lapset koheltavat sitä enemmän, mitä kireämmän ja kiireisemmän oloinen itse olen.
Onko teillä kova kiire kotiin? Kokeile sitä, että tervehdit lapset rauhassa, kyselet heidän kuulumisiaan, ohjaat heidät pukemaan ja vaihdat sitten rauhassa ne pari ystävällistä sanaa henkilökunnan kanssa. Kotona, ennen kotitöihin ryhtymistä annat myös pienen hetken huomiota pelkästään lapsille. Aamukohellukseen meillä auttaa se, että minä herään tarpeeksi ajoissa hoitaakseni omat aamutoimeni rauhassa, jotta voin keskittyä pelkästään lasten aamutoimiin heidän herättyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä päiväkodissa elokuusta saakka. Ja mielestäni en kiirehdi kotiin, vaan nimenomaan menen rennosti ja rauhassa, halin, kyselen kuulumisia, ihailen päivän aikana tehtyjä taideteoksia ym. Mutta jos/kun tilanne menee riehumiseksi, en tietenkään jää loputtomiin taivastelemaan, vaan yritän saada porukan ripeästi ulos ovesta.
Itse yritän myös esittää päiväkodissa viilipyttyä, vaikka normaalisti kyllä rähisisin tuollaisesta käytöksestä - tai oikeastaan tuollaista riehumista ja uhoa ei muualla juuri edes tule.
et "uskalla" päiväkodin henkilökunnan läsnäollessa komentaa kunnolla ja ottaa ohjia käsiisi. Samallalailla kuin kotona.
Otat vaan tiukat otteet, sanot että nyt lähdetään kotiin, lakkaatkos temppuilemasta vai puenko sut väkisin, ei me tännekään jäädä, hoitopäivä loppui jo. Jos edelleen temppuilee, niin pyydystät sen, istut tyynen rauhallisesti alas ja puet sitten väkisin. Osa voi olla sitäkin noin isolla tenavalla, että esittää kavereille. Sama tehoaa siinäkin tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
et "uskalla" päiväkodin henkilökunnan läsnäollessa komentaa kunnolla ja ottaa ohjia käsiisi. Samallalailla kuin kotona.
Otat vaan tiukat otteet, sanot että nyt lähdetään kotiin, lakkaatkos temppuilemasta vai puenko sut väkisin, ei me tännekään jäädä, hoitopäivä loppui jo. Jos edelleen temppuilee, niin pyydystät sen, istut tyynen rauhallisesti alas ja puet sitten väkisin. Osa voi olla sitäkin noin isolla tenavalla, että esittää kavereille. Sama tehoaa siinäkin tapauksessa.
Koko lailla noin toimin, kun kohellus alkaa. Rasittaa vain pukea väkisin hankalaksi heittäytyvää 6-vuotiasta.
Talutin talvella lapsen päiväkodilta hangessa autolle ilman kenkiä. Ei suostunut laittamaan niitä jalkaan.
Eipä yrittänyt samaa temppua toistamiseen. Mitäs jos laitat lasten vaatteet kainaloon, otat hyvän käsiotteen lapsista ja rupeat taluttamaan kohti ulko-ovea.
Ja muutenkin: Sun pitää näyttää lapsillesi kuka määrää hoitajien silmien alla.
Meidän 2-vuotiaan kanssa on nykyään joka kerta kamala temppusirkus tuo hakeminen. Lapsi on ollut kohta vuoden hoidossa ja tykkää olla kovasti. Viimeisen parin kuukauden aikana on tuo pois-lähtö-temppuilu alkanut ja ai että herrrrmoa kiristää.
Mulla on myöskin sitä ongelmaa, etten kehtaa niin railakkaasti komentaa lasta siellä kuin mitä kotona tekisin. Saattaapi olla, että juuri siksi sitä temppuillaankin. Pitääpä ottaa vähän ns. kovemmat eli normaalimmat otteet kehiin. Enkä nyt tarkoita mitään väkivaltaa vaan komennan samaan tapaan kuin kotonakin.
et "uskalla" päiväkodin henkilökunnan läsnäollessa komentaa kunnolla ja ottaa ohjia käsiisi. Samallalailla kuin kotona.
Otat vaan tiukat otteet, sanot että nyt lähdetään kotiin, lakkaatkos temppuilemasta vai puenko sut väkisin, ei me tännekään jäädä, hoitopäivä loppui jo. Jos edelleen temppuilee, niin pyydystät sen, istut tyynen rauhallisesti alas ja puet sitten väkisin. Osa voi olla sitäkin noin isolla tenavalla, että esittää kavereille. Sama tehoaa siinäkin tapauksessa.Koko lailla noin toimin, kun kohellus alkaa. Rasittaa vain pukea väkisin hankalaksi heittäytyvää 6-vuotiasta.
ensi kutsusta tule. Ja vältä sitä hermoromahdus-tilannetta. Kun lapset vaistoavat, että olet todella kireänä, niin nekin ovat.
Kun lapset ovat, ne alkavat temppuilla.
Mikä on niin kauhea tilanne tossa, että sun pitää olla hermoromahduksen partaalla jos ne viivyttelevät kotimatkalla ja haluavat hyppiä lumeen? Normaalit lapset haluavatkin. Anna niitten hyppiä lumikasoihin, mitäs sen väliä.
Teet seinälle listan ruutuja kummallekin lapselle erikseen. Kun lapsi tulee nätisti päiväkodista kotiin, laitetaan leima tai piirretään vaikka hymysuu ruutuun. Kun ruudukossa on 10 merkkiä, saa lapsi pienen yllätyksen esim. lelun tms. Sama 20 merkin jälkeen. Kun ruudukossa on kolmekymmentä merkkiä lapsi saa ison yllätyksen. Kummallekin lapselle selostetaan asia yksitellen, ja kummallakin on oma ruudukko. Toimi meillä.
tykkäisi olla pidempään päiväkodissa. Haen lapset usein jo kolmen jälkeen, ja paras kaveri haetaan vasta ennen viittä.
ap
Minun 5v saa raivarit kun joskus haen kolmen aikoihin, on aina joku leikki kesken. Suurin osa lapsista haetaan klo 16, ja noihin aikoihin haettaessa lapsi on ihan tyytyväinen.
aina voi soittaa päiväkodille 15 min ennen kuin haet, että pukevat lapset valmiiksi. Näin säästyt ainakin pukemistappelulta!