Mua niiiiin väsyttää!! *sisältää purkautumista*
Minä ja mies ollaan tänään oltu molemmat kotona.
Ja päivä on mennyt näin:
aamu: minä nousen esikoisen kanssa ylös aamulla, laitan hänelle aamupalan, katson vaatteet, patistelen pukemisessa ja syömisessä (vetelehtivää sorttia, ja todella!). Mies nukkuu.
Viikkaan eiliset kuivuneet pyykit kuivaustelineeltä, vien kaappeihin. Mies nukkuu.
Sitten herää pienempi lapsi, laitan aamupalan, syötän, vaihdan vaatteet, vaipat. Mies nukkuu.
Katson Emmerdalet. Mies nukkuu.
Emmerdalen jälkeen miehen puolen vanhempi sukulainen soittaa, että tulisi käymään. Sopiihan se. Mies herää.
Sanon miehelle, että juo aamukahvinsa, ja tehdään sen jälkeen pieni siivous, mä laitan pyykkiä, petaan petit ja järjestelen, hän voisi imuroida.
Mies kieltäytyy imuroimisesta, eikä edes suostu vaihtamaan hommia. Inttämisen jälkeen imuroi, mutta vaan osan huushollista ja senkin huonosti (ei imuroinut mattoja laisinkaan) no minä sitten kaikkien omien hommieni jälkeen imuroin matot miehen perässä.
Sukulainen tulee, minä keitän kahvit, tarjottavat pöytään, pidän seuraa, mies tekee omiaan, lukee olkkarin sohvalla, käy kyllä juomassa kahvit. Kun vieras lähtee, siivoan pöydän ja jäljet.
Sen jälkeen esikoinen tulee koulusta, minä laitan välipalan, patistan läksyjen tekoon (ja taas saa vahtia vieressä, että tenava tekee läksynsä, menee tunti patistamisessa ja valvomisessa.. hankala ikä?!?) Miehestä ei mitään apua. Karjaisee kerran olkkarista kun lapsi kiukuttelee mutta ei valvo että komentoaan edes noudatetaan, joten siitä ei ollut kuin hetkellinen apu.
Sitten alan tehdä ruokaa, kuorin perunoita, teen kastiketta, mies rakentelee jotain harrastusvälinettään. Huudan miehelle, että tulee auttamaan, kun pienempi huutaa jaloissani ja roikkuu puseronhelmassa ja kiukuttelee, että on hiukkasen vaikeaa ruoanteko lapsen kanssa. Mies ei tule, hänellä on "tärkeää tekemistä".
Joten loppujenlopuksi otan lapsen syliini, jotta huuto lakkaa, ja jatkan ruoanlaittoa. Hankalaa, mutta onnistuu, kun on "pakko". Kiroilen miehelle, että kiitos vaan avusta.
Sitten laitan ruoat pöytään, patistelen porukan syömään, esikoinen valittaa että ruoka on pahaa, pienempi kiukuttelee, MIES SYÖTTÄÄ PIENEMMÄN, OMA-ALOITTEISESTI (!), syömme. Minä korjaan pöydästä astiat, laitan tiskikoneen pyörimään, pyyhin pöydät. Miestä yritin ensin tekemään ko. hommaa mutta apua ei herunut.
Sitten päällystin esikoisen koulukirjan, laitoin koneellisen pyykkiä pyörimään, esikoisen kengät kuivumaan kun muistin tarkistaa että ovatko ne märät vai ei, järjestelin paikkoja...
ja NYT pääsin istahtamaan. Olen väsynyt, ja hermostunut.
Tätä ennen olen siis omaa aikaa saanut sen verran, että katsoin ne aamuiset Emmerdalet, sen jälkeen olen koko ajan tehnyt jotain pakollista.
Mies taas on ryystänyt rauhassa kahvia, lueskellut sohvalla, ollut harrastuksensa kimpussa ja viettänyt leppoisaa vapaapäivää.
Ja siis älkää ehdottako että keskustelkaa ja vaadi mieheltäsi enemmän tms. Tämä on meillä se ikuisuusaihe, johon ei pysyvää helpotusta tule. Mies ei kykene ymmärtämään, että tässä on jotain väärää, ja että hänenkin tulisi osallistua, enemmän. Ja ottaa vastuuta. Tai olla ainakin pullikoimatta vastaan!
Mutta tällaista. Kunhan purkauduin. En kaipaa neuvoja, ehkä lähinnä sympatiaa mahdollisilta kohtalotovereilta...
Kommentit (16)
tulin juuri aavistuksen paremmalle tuulelle :D
ap
Miksi edes pyydät mitään,kun kuitenkin teet sen sitten itse? Keräilet miehen sukatkin varmaan lattioilta jne.Olet ilmiselvä marttyyri,äitini oli juuri tuollainen,lopulta se kyllä sekosikin ja joutui laitokseen hetkeksi.
Teiilä sinä olet vanhempi,ja mies on yksi lapsista.Ja miksi hän ikinä muuttuisi kun palvelu pelaa joka tapauksessa?
jos on työtön, niin no-way en koskaan katselisi moista velttoilijaa, jos on vapaapäivä, niin melkein menettelisi, tosin olisi voinut jutella sen sukulaisen kanssa ja kukas sen pienemmän kanssa ulkoili tänään, eikö teillä käydä pihalla ollenkaan??
Kaikenlainen palvelu pois,älä tee yhtään mitään.
Miksi edes pyydät mitään,kun kuitenkin teet sen sitten itse? Keräilet miehen sukatkin varmaan lattioilta jne.Olet ilmiselvä marttyyri,äitini oli juuri tuollainen,lopulta se kyllä sekosikin ja joutui laitokseen hetkeksi.
Teiilä sinä olet vanhempi,ja mies on yksi lapsista.Ja miksi hän ikinä muuttuisi kun palvelu pelaa joka tapauksessa?
Aika typerää tulla väittämään. Kuten sanoin asiasta on keskustelut useat kerrat. Kerran tein jopa kotityölakon, jota kesti miltei kuukauden, mutta senkään aikana mies ei tehnyt MITÄÄN, esim. hänen sukkansa ja vaatteensa lojuivat edelleen keskellä lattiaa mihin oli ne kolme viikkoa sitten jättänyt.
Mies tekee ihan "uhillaan" tuollaista, jos alan lakkoon tms. Ja miehelle tosiaan on aivan sama, vaikka olisi hometta keittiönpöydillä, altaassa ja kirjaimellisesti paskaa lattialla. Mutta minä taas en voi lapsia loputtomiin sellaisessa sotkussa pitää.
Toisinaan mies suostuukin sitten tekemään jotain, jos pyydän, siksi pyydän edelleen, jos jotain sattusi tekemäänkin. Useinkaan ei tee. Ja toisinaan jaksan tätä paremmin, toisinaan vituttaa, kuten tänäänkin.
ap
saanut aamupalan, välipalan ja päivällisen? Missä lounas ja niin, tuo ulkoilukin jäi aika vähäiseksi???!
jos on työtön, niin no-way en koskaan katselisi moista velttoilijaa, jos on vapaapäivä, niin melkein menettelisi, tosin olisi voinut jutella sen sukulaisen kanssa ja kukas sen pienemmän kanssa ulkoili tänään, eikö teillä käydä pihalla ollenkaan??
ja mieskään "ei ehtinyt".
Ja tähän aikaan ei enää lähdetä.
ap
tutulta kuulostaa..meillä yksi lapsi(toinen syntyy parin kuukauden kuluttua) mutta hoidan silti kaiken tai sitten jos pyydän jotain tekemään saan kuulla miten laiska olen tms..meillä mies vaan istuu tietokoneella..
saanut aamupalan, välipalan ja päivällisen? Missä lounas ja niin, tuo ulkoilukin jäi aika vähäiseksi???!
mutta vastaan nyt sitten niin ei tarvitse olla "huolissaan". Lounasta en ole tänään tehnyt laisinkaan. Kun sukulainen oli kylässä, pienempi sai kyllä voileipää.
Ulkoilukysymykseen vastasinkin jo aiemmin.
ap
Vai väitätkö ihan oikeasti muuta?
Ja hei,ei aikuista ihmistä tarvitse PYYTÄÄ tekemään yhteisiä kotitöitä ja hoitamaan lapsia,tämä myös todistaa että miehesi todella on lapsen tasolla/roolissa.
Jos mikään ei muutu,eroa.Itsesi vain katkeroitat tuolla marttyyriasenteellasi.
jos tekee tuota jatkuvasti, ymmärtäisin laiskottelun, jos toisi perheelle rahaa.
Vai väitätkö ihan oikeasti muuta?
Ja hei,ei aikuista ihmistä tarvitse PYYTÄÄ tekemään yhteisiä kotitöitä ja hoitamaan lapsia,tämä myös todistaa että miehesi todella on lapsen tasolla/roolissa.Jos mikään ei muutu,eroa.Itsesi vain katkeroitat tuolla marttyyriasenteellasi.
ap
jos tekee tuota jatkuvasti, ymmärtäisin laiskottelun, jos toisi perheelle rahaa.
Tuohan se, mutta niin tuon minäkin! Ja maksan puolet kaikesta.
ap
en tuollaista kattelis! Olis helpompaa olla vain lasten kanssa, ei tarttis enää kolmannesta lapsesta huolehtia, pestä ukon pyykkiä, siivota sotkuja ym. Lapset saa sentään k a s v a t e t t u a paremmin...
Miksi edes pyydät mitään,kun kuitenkin teet sen sitten itse? Keräilet miehen sukatkin varmaan lattioilta jne.Olet ilmiselvä marttyyri,äitini oli juuri tuollainen,lopulta se kyllä sekosikin ja joutui laitokseen hetkeksi. Teiilä sinä olet vanhempi,ja mies on yksi lapsista.Ja miksi hän ikinä muuttuisi kun palvelu pelaa joka tapauksessa?
vain ovat peruslaiskoja. Jos toinen jättää asiat tekemättä niin lopputulos on kakkiin hukkuminen. Eli ei herätä tässä tapauksessa kyseistä miestä välttämättä yhtään mihinkään. Ainoa vaihtoehto on joko sopeutuminen tai ero. Muuta en näe.
ei se puhe auta kuin hetkellisesti, joskus tuli tuollaista kateltua ja taytyy kylla antaa sulle pisteita, tiedan miten rankkaa se on, eipa varmaan moni jaksaisi :)
Koitahan sinnitella siella ja potkase sita ukkoos mun pualest seuraavankerran ku kavelet sen ohi :P