Väitöskirjantekijöiden ohjaajat, mitä ajatteletet, jos enkku on ihan pielessä

onko kellään ollut ohjattavana sellaista, jolle englannin oppiminen on tuottanut vaikeuksia? ap

ja jos ei ole kansainvälisiä uratavoitteita niin niin tehdäänkin. Mulla on jopa kolleegoina ihmisiä, jotka ei osaa englantia, mutta ne tutkivat jotain perin kansallista ilmiötä, joka ei edes ketään ulkomaankielistä kiinnosta ja julkaisevat kaiken suomeksi. Tai jollain muulla kielellä. Ei niiden urakehitys tietty kovin kummoinen ole, mutta rivitutkijana kansallisilla aiheilla pärjää just suomeksikin.

yleensäkin millä tieteen alalla voisi kirjoittaa suomeksi väitöskirjan? ap

Mietin vain, että väitöskirjaahan ei ohjaa maisterit eikä edes assarit vaan proffat, ja aika monia näyttää löytyvän.

valtiotieteistä, kasvatus- ja käyttäytymistieteistä, fysiikasta, maantieteestä ja jopa lääketieteestä on kirjoitettu suomeksi. Huiiii kamalaa.

esim. mun miehen ohjaaja oli dosentti, proffa ohjasi vaan nimellisesti.

Mietin vain, että väitöskirjaahan ei ohjaa maisterit eikä edes assarit vaan proffat, ja aika monia näyttää löytyvän.

En kyllä tunnen yhtään tuollaista luonnotieteilijää, koska ainakin omalla alalla (biologia+kemia) ei ole mitenkään mahdollista saada läheskään kaikkea tarpeellista materiaalia suomeksi. Englantia on vaan PAKKO osata, ilman ei pärjää.

Ja mitäkö ajattelen? Huokaisen, että taas näitä, joiden mielestä kielet oli tylsää ja tyhmää ja että niitä ei luonnontieteilijä tarvitse. En ole törmännnyt niin huonoon englantiin, ettei ajatus näkyisi sieltä läpi.

Nimenomaan sitä luonnontieteelliseti ja teknisesti suuntautunutta poikaporukkaa. Itse olen fyysikko, jota tekee hommia lääkäreiden, biokemistien ja it-puolen ihmisten kanssa. Meillä on usein (varsinkin) poikia, joilla englannin tuottaminen on tuskaa.

Ja ohjaan muuten väitöskirjojakin, vaikka dosentuurikin on vielä vaiheessa. Tietysti en ainoana ohjaajana.

jos on pakko kirjoittaa tietyllä kielellä, se kieli pitää opetella.



Pienet virheet suodaan kaikille, kielentarkastushan on tehtävä joka tapauksessa ennen esitarkastusta/väitöskirjan jättöä, mutta kyllä kieli pitää silti olla sillä tavalla hallussa, että voidaan olla yksiselitteisen varmoja, mitä kirjoittaja oikeasti tarkoittaa kirjoittaa. Muuten sitä ei pysty edes ohjaamaan millään lailla, kun eihän siitä saa tolkkua ollenkaan.

mutta jos ajatus on kirkas ja ainoat ongelmat ilmaisussa, tilanne ei vielä ole paha. Tietenkin teksti pitää oikoluetuttaa jollakulla kieli-ihmisellä, ja jos englanti on oikein tankeroa finglishiä on parempi että oikolukija on myös suomen kielen taitoinen, koska ne rakenteet eivät natiiville välttämättä aukea. Jos taas kirjoittaja on ulkomaalainen eikä sinulla ole varmuutta tajuaako tämä edes itse mitä on kirjoittamassa, silloinkin hyvä kielentarkastus voi pelastaa paljon. Tosin se sitten maksaa.

kielentarkastus mielellään alan termejä osaavalla kääntäjällä voisi olla hyvä vaihtoehto.



Muistan muutaman vuoden takaisen tapauksen (ei tosin ollut oma ohjattavani vaan kollegani), jossa väitöskirjan kieli vaihdettiin englannista suomeksi kesken homman. Tosin kyseessä oli monografia, nippukirjoissa tietysti eri asia.



Omat ohjattavani osaavat onneksi kiitettävää englantia, mutta tottakai aikamoisia kielikukkasia tulee vastaan. Meidän ryhmässä on ollut käytäntönä käyttää artikkeleita aika ahkerasti kielentarkastajalla, tuntuu että jatko-opiskelijat oppivat siinäkin paljon.

Yleensä se on se gradu tai ensimmäinen artikkeli, jonka draftissa on ihan järkyttävää englantia. Kieli kyllä harjaantuu väitöskirjatyön aikana.



Artikkelit kirjoitetaan yhdessä ja tarvittaessa käytetään kielitarkastusta. Väikkärissäkin ohjaajalla on meillä iso rooli jo kirjoitusvaiheessa.



Ja mitäkö ajattelen? Huokaisen, että taas näitä, joiden mielestä kielet oli tylsää ja tyhmää ja että niitä ei luonnontieteilijä tarvitse. En ole törmännnyt niin huonoon englantiin, ettei ajatus näkyisi sieltä läpi.

jolle englannin oppiminen on tuottanut vaikeuksia? ap

Yleensä se on se gradu tai ensimmäinen artikkeli, jonka draftissa on ihan järkyttävää englantia. Kieli kyllä harjaantuu väitöskirjatyön aikana.

Artikkelit kirjoitetaan yhdessä ja tarvittaessa käytetään kielitarkastusta. Väikkärissäkin ohjaajalla on meillä iso rooli jo kirjoitusvaiheessa.

Ja mitäkö ajattelen? Huokaisen, että taas näitä, joiden mielestä kielet oli tylsää ja tyhmää ja että niitä ei luonnontieteilijä tarvitse. En ole törmännnyt niin huonoon englantiin, ettei ajatus näkyisi sieltä läpi.

Eikä se ollut edes luonnontieteilijän vaan humanistin. Ja vielä alunperin filologiasta meidän alalle siirtyneen humanistin, mutta tosin se oli germanisti eikä anglisti, mikä selittänee jotain. Mut siis se kieli on NIIN huonoa, että sen suullisesti suomeksi tai saksaksi ihan fiksun ihmisen suhteellisen kehityskelpoiset ajatukset vääntyivät käsittämättömäksi ja virheelliseksi epäloogiseksi sotkuksi joka lisäksi näytti siltä kuin viimeisisen 30 vuoden tutkimuskehityksen yli olisi hypätty tyystin. Ja siis tiesin muulta pohjalta, että tyyppi ajattelee oikeasti ihan fiksuja, kyse oli kieliongelmasta. Ja tämä artikkeli oli pakko kirjoittaa englanniksi.

Ratkaisu oli sitten, että hän kävi koko artikkelinsa huolellisesti läpi erään suomeen muuttaneen amerikkalaisen meidän alan ihmisen kanssa, lause lauseelta, kappale kappaleelta miettien, mitä oikein tarkoittaa ja miten sen sanoo. Aivan saman tutkimusalan ihmistä ei löytynyt, mutta kuitenkin saman tietaanalan perustutkinnon opiskellut ihminen. Tällä keinoin artikkeli saatiin julkaisukuntoon, mutta kyllä siinä oli hirveä työ sekä ohjaajille että väitöskirjantekijälle, ja artikkeli oli vähällä pudota kokoelmasta pariinkin kertaan. Eikä se kielentarkastus olltut aivan ilmaista. Jatkossa pyritään siihen, että tämä ihminen kirjoittaisi mieluummin saksaksi. Meidän alalla se onneksi on mahdollista, englanti ei ole ainoa kieli.

onko kellään ollut ohjattavana sellaista, jolle englannin oppiminen on tuottanut vaikeuksia? ap

ja jos ei ole kansainvälisiä uratavoitteita niin niin tehdäänkin. Mulla on jopa kolleegoina ihmisiä, jotka ei osaa englantia, mutta ne tutkivat jotain perin kansallista ilmiötä, joka ei edes ketään ulkomaankielistä kiinnosta ja julkaisevat kaiken suomeksi. Tai jollain muulla kielellä. Ei niiden urakehitys tietty kovin kummoinen ole, mutta rivitutkijana kansallisilla aiheilla pärjää just suomeksikin.

Ei niiden urakehitys tietty kovin kummoinen ole, mutta rivitutkijana kansallisilla aiheilla pärjää just suomeksikin.

suomeksi kirjoittamalla ei kyllä kansainvälinen tutkijanura ole käytännössä mahdollinen. Meidän ryhmässä kyllä pyritään kaikki kirjalliset tuotokset tekemään englanniksi, ja toivoisin tämän käytännön leviävän mahdollisimman laajalle.

Muistan omaa väitöskirjaani kirjoittaessa törmänneeni muutamaan otsikoltaan erittäin mielenkiintoiseen artikkeliin, jotka sitten abstraktia lukuunottamatta oli kirjoitettu kiinaksi tai muulla hyvin vieraalla kielellä. Silloin kyllä harmitti.

Ap:n kysymykseen vastaisin itse että tällaisen opiskelijan osuttua kohdalleni ajattelisin ehkä ensimmäisenä että ihmisen kiinnostuksen aiheet on muualla kuin kieltenopiskelussa. Meitä on joka junaan ja toisille vieraat kielet ovat hankalampi juttu. Mutta itse kyllä pitäisin huolen että opiskelija preppaisi englantiaan.

T. 4

Ei niiden urakehitys tietty kovin kummoinen ole, mutta rivitutkijana kansallisilla aiheilla pärjää just suomeksikin.

suomeksi kirjoittamalla ei kyllä kansainvälinen tutkijanura ole käytännössä mahdollinen. Meidän ryhmässä kyllä pyritään kaikki kirjalliset tuotokset tekemään englanniksi, ja toivoisin tämän käytännön leviävän mahdollisimman laajalle.

Että tieteellä suomessa voi olla jotain yhteiskunnallista relevanssia - jota sillä kaiketi pitäisi olla - sen on oltava myös yleisesti luettavissa ja ymmärrettävissä. Siis myös suomeksi. Vuorovaikutusta ei muuten synny, syntyy vain se perinteinen norsunluutorni. TÄmän takia KAIKKI julkaiseminen ei saisi siirtyä englanninkieliseksi (eikä se sitäpaitsi siirrykään, niin kauan kuin ranskalaiset ja saksalaiset pitävät kiinni omasta kielipolitiikastaan. Katos vaan kuinka paljon Sorbonnessa julkaistaan englanniksi...)

Meidän tieteenalalla tapana on, että jutut julkaistaan ensin englanniksi (tai saksaksi) ja sitten suomeksi, usein vähän populaarimmin tai yhdisteltyinä kotimaisiin kysymyksiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pysyy näin korkeammalla. Mielestäni hyvä näin.

ja onhan se niinkin, ettei kaikki halua kansainvälistä uraa. Eikä sitä tarvitakaan kaikille. Tieteenseenki ntarvitaan huipujen ohelle massa, jotta se voisi olla kriittinen.

terveisin se, jota lainasit, en muista numeroani

Meidän tieteenalalla tapana on, että jutut julkaistaan ensin englanniksi (tai saksaksi) ja sitten suomeksi, usein vähän populaarimmin tai yhdisteltyinä kotimaisiin kysymyksiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus pysyy näin korkeammalla. Mielestäni hyvä näin.

ja onhan se niinkin, ettei kaikki halua kansainvälistä uraa. Eikä sitä tarvitakaan kaikille. Tieteenseenki ntarvitaan huipujen ohelle massa, jotta se voisi olla kriittinen.

terveisin se, jota lainasit, en muista numeroani

ajattelin taas vähän liian yksisilmäisesti omaa tutkimusalaani, jolla ei kovin suurta jalansijaa ole Suomessa ja siksi kansainvälinen tutkimusyhteistyö on elinehto. On tietenkin aloja jossa suomeksi kirjoittaminen on tärkeääkin.

Kyllä meilläkin kirjoitetaan noita suomenkielisiä "junttijulkaisuja" (anteeksi ala-arvoinen termi), jotka sitten julkaistaan enemmän maallikoille tai muidenkin alojen asiantuntijoille tarkoitetuissa medioissa. Mutta väitöskirjoissa olemme yrittäneet pitää tiukan linjan että meiltä ei suomenkielisiä tulisi. Mutta jälleen kerran tämä on tietenkin paljolti alasidonnaista. Meiltä tulevista väistöskirjoista kun aika harva kiinnostaisi "tavallista" massaa, ja se kriittinen yleisö löytyy pitkälti ulkomailta, siksi juuri kriittisyyttä saadakseen on meillä pakko kirjoittaa englanniksi.

t.4

käännättää sitten englanniksi jos haluaa kansainvälisen julkaisun

En kyllä tunnen yhtään tuollaista luonnotieteilijää, koska ainakin omalla alalla (biologia+kemia) ei ole mitenkään mahdollista saada läheskään kaikkea tarpeellista materiaalia suomeksi. Englantia on vaan PAKKO osata, ilman ei pärjää.

Ja mitäkö ajattelen? Huokaisen, että taas näitä, joiden mielestä kielet oli tylsää ja tyhmää ja että niitä ei luonnontieteilijä tarvitse. En ole törmännnyt niin huonoon englantiin, ettei ajatus näkyisi sieltä läpi.

koska kääntäjän pitäisi olla melko hyvin perillä alan erityisterminologiasta. Toisaalta joskus näillä tankeroenglantia kirjoittavilla voi onneksi olla oman alan erityissanasto hallussa, vaikka rakenteet ja kielioppi heittävätkin häränpyllyä.

se maksaa tietysti mutta voisko jutun kirjoittaa suomeksi ja käännättää sitten englanniksi jos haluaa kansainvälisen julkaisun

koska se oma teksti on myös saatava keskustelemaan sellaisista asioista ja kysymyksistä, jotka kiinnostavat kansainvälistä yleislöä ja ne jutut ovat joskus vähän eri juttuja kuin ne takapihtiputaan erikoisilmiöt ilman mitään kansainvälistä yleistä tai teoreettista konteksia. Se ei siis riitä, että kääntää suomalaisen ja suomenkielisen jutun englanniksi, vaan on myös ajateltava "kansainvälisesti". Mut jos ongelma ei ole kyvyssä ymmärtää vierasta kieltä vaan vaan kyvyssä tuottaa omaa täsmällistä ilmaisua vieraalla kielellä niin sitten kääntäminen on hyvä juttu.