Eronneen miehen "perhe"

ihan kuin elämää Erjan kanssa ei olisi ollutkaan

Vaikka eivät samankaton alla asukaan.

Mua vaan kuvottaa tommonen et tehdään jotain juttuja jostain "rakastuneista perheistä" jonka vanhemmat ovat jo kertaalleen eronneet ja lapsia ex-liitostakin?!?!

Hieman muuttunu suomalainen moraalikäsitys viime vuosikymmenten aikana..Huonoon suuntaan.

Vaikka eivät samankaton alla asukaan. Mua vaan kuvottaa tommonen et tehdään jotain juttuja jostain "rakastuneista perheistä" jonka vanhemmat ovat jo kertaalleen eronneet ja lapsia ex-liitostakin?!?! Hieman muuttunu suomalainen moraalikäsitys viime vuosikymmenten aikana..Huonoon suuntaan.

mutta kyllä mielestäni perhe asuu saman katon alla.

Eilisessä Iltalehdessä Mika Häkkinen poseeraa Marketan ja uuden vauvan kanssa. Tekstissä hän puhuu vanhemmista lapsistaan Hugosta ja Ainasta. Tässä yhteydessä toteaa, että loppupeleissä perhe on ainoa, jolla on merkitystä.

Olenko kenties ainoa, joka ei ymmärrä eronneen miehen perhelogiikkaa? Käsittääkseni Mikan vanhemmat lapset eivät vakituisesti asu Mikan ja Marketan luona. Tällöin eivät mielestäni kuulu enää Mikan perheeseen.

Ja jos loppupeleissä perhe on ainoa jolla on merkitystä, niin onhan kätevää, että aina voi edellisen perheen tilalle hankkia uuden, kun alkaa tämä elämän tärkein asia tympiä?

Pahin on Timo T.A., en tiedä mikä on tilanne tänä päivänä, mutta hyvin pitkään vanhemmat lapsensa eivät halunneet olla isänsä kanssa edes tekemisissä. ENkä yhtään ihmettele.

Vaikka eivät samankaton alla asukaan. Mua vaan kuvottaa tommonen et tehdään jotain juttuja jostain "rakastuneista perheistä" jonka vanhemmat ovat jo kertaalleen eronneet ja lapsia ex-liitostakin?!?! Hieman muuttunu suomalainen moraalikäsitys viime vuosikymmenten aikana..Huonoon suuntaan.

mutta kyllä mielestäni perhe asuu saman katon alla.

Mun perheeseen kuuluu äiti ja isä ja sisarukset.

Veljeni on eronnut ja uusissa naimisissa, uuden kanssa heillä on kaksi lasta. Näitä uusia lapsia ja uutta vaimoa en koe mun perheekseni, veljen exä kyllä kuuluu tiiviisti meidän laajakäsitteiseen perheeseen.

Omat lapset ei kuulu perheeseen, jos eivät vakituisesti asu saman katon alla?

mutta kyllä mielestäni perhe asuu saman katon alla.

Onpa outo ajatus. Tottakai omat lapset ovat AINA osa perhettä! Ajattelepa kuvio niinpäin, että pariskunta eroaa, ja lapset jäävät asumaan isänsä kanssa. Eivätkö lapset enää kuulu äidin perheeseen?

samaa "ruokakuntaa" olisikaan.

Ketäs he sitten ovat, kun kuitenkin vierailevat varmasti Mikan luona, elleivät tämän perheenjäseniä? Lapsia, mutteivät perhettä? Outo ajatus.



Sen sijaan pidän itsekin ällöttävinä näitä uusperheonni-juttuja, joissa jompi kumpi on lähtenyt toisen matkaan ja sitten hehkutetaan uutta auvoa. Jotenkin sellainen olo, että halutaan pyyhkiä pois historia, jonka kyllä kaikki muut tuntuvat muistavan, paitsi uusi pariskunta itse :S

Ovatko he aina tuomittuja elämään katumuksessa ja kurjuudessa?

Mika pitää Hugesia ja Ainaa lapsinaan ja perheen jäseninään.



Nuo lehdet nyt aina laittavat kaikki jutut niin, että saavat tilanteet kuulostamaan likaisilta ja epänormaaleilta.

eivät kuuluisi? Ovat edelleen Mikan lapsia. Sulla on vaan joku ydinperhemalli jota vaalit ja ihannoit. Ja ilmeisesti haluat myös päättää ketkä saavat kuulua kenenkin perheeseen.

Ihmiset kun ovat kerran valinneet, heidän on pysyttävä siinä. Muuten automaattisesti hyljätään lapset, omat lapset eivät ole enää perhettä ym.



Voihan kilin vittu mitä moralisointia ja paskaa tämä palsta on täynnä!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Apua. Miehelläni on kaksi lasta, jotka asuvat puoliksi meillä. Kamala ajatus, että he ovatkin jotain entistä perhettä???!

mutta eivät siihen ydinperheeseen, jonka muodostavat nykyinen puoliso ja nykyiset lapset.



Juttua en ole lukenut, mutta todella inhoan näitä uusperhejuttuja, joissa hehkutetaan uutta onnea ja uutta vauvaa, joka on tuonut merkitystä elämään ja aivan uudenlaisia kokemuksia ja blaa, blaa, blaa. Kiva niiden isompien lasten on lukea isän hehkutuksista, kun tietävät, että ovat isälle toisarvoisia oman onnen sijaan. Tosi harva uuden onnen löytänyt osaa olla korrekti uuden elämänsä hehkutuksessa.

Omat lapset ei kuulu perheeseen, jos eivät vakituisesti asu saman katon alla?

mutta kyllä mielestäni perhe asuu saman katon alla.

Onpa outo ajatus. Tottakai omat lapset ovat AINA osa perhettä! Ajattelepa kuvio niinpäin, että pariskunta eroaa, ja lapset jäävät asumaan isänsä kanssa. Eivätkö lapset enää kuulu äidin perheeseen?

Eivät mielestäni kuulu niin isän kuin äidinkään perheeseen, jos toisen luona asuvat.

Parhaiten osaan oman kantani ehkä lyhyesti perustella siten, että ei kellään voi minun mielestäni olla kuin yksi perhe. Lapsen näkökulmasta siis kuuluu siihen perheeseen, jossa enimmäkseen aikaa viettää. Ei kahteen eri perheeseen, siis sekä etä- että lähivanhemman.

Tämä ei tietystikkään poista sitä tosiasiaa, että lapset voisivat olla kovin rakkaita ja läheisiä molemmille vanhemmilleen.

Nyt joku tietysti vetää esiin nämä viikko/viikko periaatteella toimivat entisten perheiden yhteenliittymät. Tähän en voi todeta muuta kuin, että ongelmallista on elämä nykyään.

samaa "ruokakuntaa" olisikaan.

Ketäs he sitten ovat, kun kuitenkin vierailevat varmasti Mikan luona, elleivät tämän perheenjäseniä? Lapsia, mutteivät perhettä? Outo ajatus.

Sen sijaan pidän itsekin ällöttävinä näitä uusperheonni-juttuja, joissa jompi kumpi on lähtenyt toisen matkaan ja sitten hehkutetaan uutta auvoa. Jotenkin sellainen olo, että halutaan pyyhkiä pois historia, jonka kyllä kaikki muut tuntuvat muistavan, paitsi uusi pariskunta itse :S

Mistä me tiedämme millaista perhe-elämää Häkkisillä oli ennen tätä Marketaa. Saattoi olla kaikkien onni, että Marketa tuli ja vei Mikan. Ja mistäpä senkään tietää jos se olikin Erja joka halus erota ja olis eronnut vaikkei mitään uutta naista olis tullutkaan? Voimme vain arvailla, eron syitä ja kaikkea muuta.

Taas kerran. Nauratti makoisasti:D



Eli isä ei ole perheenjäsen jos asuu muualla? mikäs se on? sukulainen?

outo tilanne. Miehen 13v. poika oli meillä joulun aikoihin. Käy kerran kuussa viikonlopun, kun asuu niin kaukana. Ei ole koskaan edes asunut isänsä kanssa ja säännölliset tapaamiset alkoi vasta taaperoiässä.



Sanoin matkalla juna-asemalle kliseisen: "eikö ole kiva päästä kotiin vaihteeksi?" en tarkoittanut sillä mitään. Poika sanoi heti "on tääkin mun koti". Menin hiljaiseksi. Saa toki pitää kotinaan, mutten koskaan ole ajatellut, että poika voisi pitää meidän kotia kotinaan, kun käy niin harvoin ja tuo kaikki vaatteita myöten aina mukanaan.

edellisessä avioliitossaan Erjan kanssa. Kyllä lapset varmasti ovat ihan yhtä rakkaita kuin tämä uusikin lapsi.

on laajempi käsite kuin samassa osoitteessa asuvat ihmiset; mun mielestä perheeseen kyllä kuuluvat isovanhemmatkin ja jos ollaan jossain koolla niin, että sisaruksetkin lapsineen ja puolisoineen ovat paikalla, niin perhe koko laajudessaan on koolla.

samaa "ruokakuntaa" olisikaan.

Ketäs he sitten ovat, kun kuitenkin vierailevat varmasti Mikan luona, elleivät tämän perheenjäseniä? Lapsia, mutteivät perhettä? Outo ajatus.

Sen sijaan pidän itsekin ällöttävinä näitä uusperheonni-juttuja, joissa jompi kumpi on lähtenyt toisen matkaan ja sitten hehkutetaan uutta auvoa. Jotenkin sellainen olo, että halutaan pyyhkiä pois historia, jonka kyllä kaikki muut tuntuvat muistavan, paitsi uusi pariskunta itse :S

Mistä me tiedämme millaista perhe-elämää Häkkisillä oli ennen tätä Marketaa. Saattoi olla kaikkien onni, että Marketa tuli ja vei Mikan. Ja mistäpä senkään tietää jos se olikin Erja joka halus erota ja olis eronnut vaikkei mitään uutta naista olis tullutkaan? Voimme vain arvailla, eron syitä ja kaikkea muuta.

Silti näin kiemuraiset jutut sisältävät hieman ikävän sivumaun. Siinä vaiheessa, kun ihmiset vaihtavat perhettä kuin sukkia ja uusia puolisoita katsastetaan samalla kun toisessa lehdessä esitellään perheonnea, noin kärjistäen, menee maku niistä "ja tässä meillä on taas uusi, entistä onnellisempi perhe"-tarinoista. Ja tässähän on tyypillinen "mies vaihtoi nuorempaan" -tapaus aika selvästi, joskin ihan totta: emmehän me oikeasti tiedä. Siltä se vain kovasti vaikuttaa.